39 research outputs found

    Fasilitointi : työkalu hoitosuositusten käyttöönottoon ja perusterveydenhuollon toimintatapojen kehittämiseen

    Get PDF
    Clinical practices are not sufficiently in line with current evidence compiled in evidence based guidelines. Changing practice behaviour is challenging. Therefore active, tailored and often local interventions are needed to lead these changes. ---- The aims of the present study were to describe a local, practical and comprehensive multifaceted guideline implementation intervention, assess the feasibility of the intervention and its effects on care processes. The second aim was to approximate the time resources needed for preventive activities. The third aim was at patient level to evaluate long-term effects of an individualised lifestyle intervention on cardiovascular risk factor levels. ---- The key components of the two-year intervention were internal pair facilitation, education and consensus meetings, local guideline development, audit and feedback, and marketing. The feasibility of the intervention, and structure and process changes were measured with questionnaires and clinical audit recordings during appointments (BP measurements, diabetes and dyslipidaemia patients). National Prescription register data was used to evaluate changes in antihypertensive drug prescribing and chart audits to assess long-term clinical outcomes. ---- For different patient groups changes in the division of tasks had been made at 22 29 of 31 practices, different local guidelines were adopted at 22 31 practices and self-measurement sites were set up for all practices. BP measurements were reduced and targeted at those with poor treatment balance. Using modelling the time allocations by nurses for BP measurements and lifestyle counselling were reduced from 11.9% to 6.3% of their total working time. No statistical changes between intervention and control GPs were detected in time in antihypertensive prescribing. The main advantages of the intervention were mutual clinical practices and clarified professional roles. The main barrier to change was time constrains. ---- In conclusion, internal facilitation is a feasible way of promoting changes in care processes in primary care. However, support and leadership are needed to adopt systematic and sustained quality improvement (QI). Multiprofessionality is important in QI initiatives in primary care, but some practices, such as prescribing, need more individualised interventions.Lääketiede ja terveydenhuollon teknologia kehittyvät ripeästi, ja uusia hoitoja otetaan käyttöön vuosittain. Terveydenhuollon ammattilaisten tueksi tehdään tieteellisiin tutkimuksiin perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Perusterveydenhuollon kliinisiä toimintatapoja on kuitenkin vaikea muuttaa, joten tarvitaan paikalliset olosuhteet huomioivia toimenpiteitä muutoksen aikaansaamiseksi. Muutosten helpottamiseksi on kehitetty menetelmiä, joista yksi on fasilitointi. Helsingin terveyskeskuksessa toteutettiin vuosina 2002 - 2003 kansallisiin hoitosuosituksiin perustuva sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyohjelma, jossa fasilitointia sovellettiin perusterveydenhuollon työn kehittämiseen. Tässä tutkimuksessa arvioitiin toteutetun ohjelman käyttökelpoisuutta ja vaikutuksia hoitokäytäntöihin. Toisena tavoitteena oli arvioida ehkäisevään työhön tarvittavaa työaikaa. Kolmantena tavoitteena oli arvioida henkilökohtaisen elintapaintervention pitkäaikaisvaikutuksia sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin. Ohjelman keskeiset osatekijät olivat sisäinen fasilitointi, koulutus ja konsensuskokoukset, paikalliset hoitosuositukset, auditointi ja palaute sekä tehostettu viestintä. Ohjelman käyttökelpoisuutta, sekä muutoksia rakenteissa ja hoitokäytännöissä tutkittiin kyselyillä sekä vastaanoton yhteydessä kirjatuilla kliinisillä auditoinneilla. Muutoksia verenpainelääkkeiden määräämisessä tutkittiin kansallisesta reseptirekisteristä haetuilla tiedoilla ja pitkäaikaisia kliinisiä tulosmuuttujia potilaskertomusauditoinnilla. Pääosalla terveysasemista muutokset onnistuivat. Ammattilaisten työnjako eri potilasryhmien hoidossa muuttui ja paikalliset hoitosuositukset otettiin käyttöön. Potilaiden omahoitoa tukevat itsemittauspisteet perustettiin kaikille 31 asemalle. Hoitajien vastaanotoilla verenpainemittaukset vähenivät ja kohdistuivat huonossa hoitotasapainossa oleviin potilaisiin. Työaikamallinnuksessa hoitajien verenpainemittauksiin ja elintapaneuvontaan käyttämä aika väheni 11,9 %:sta 6,3 %:iin kokonaistyöajasta. Sen sijaan verenpainelääkkeiden määräämiskäytännöissä ei havaittu eroja tutkimus- ja vertailuryhmän välillä. Ohjelman pääasialliset hyödyt näkyivät yhteisinä hoitokäytäntöinä ja selkeytyneinä ammatillisina rooleina. Suurin hidaste muutokselle oli aikapula. Ohjelma loi pohjan uudenlaiselle kehittämistyölle. Tulosten perusteella sisäinen fasilitointi on toimiva tapa kehittää perusterveydenhuollon toimintaa. Moniammatillinen tiimityö on avain onnistuneelle kehittämistyölle

    DEVELOPMENT AND APPLICATION OF IMPLEMENTATION TOOLS FOR REHABILITATION GUIDELINES

    Get PDF
    Objective: To describe a project to develop guideline implementation tools (GItools) for rehabilitation guidelines, and a collaboration between a guideline producer and a healthcare organization to implement guidelines into care pathways. Design: Descriptive case study. Methods: A national guideline organization in Finland launched a 3-year project in 2015 to implement rehabilitation recommendations. Usability of the GItools was evaluated and improved, based on literature, workshops and surveys. An implementation plan guided the production of the GItools. An implementation plan was developed to integrate the shoulder disorders guideline into a care pathway at Paijat-Hame district rehabilitation unit. The implementation plan was produced in 3 facilitated workshops, which included brainstorming, snowballing, prioritizing and short lectures. Results: Twenty implementation plans and 119 different GItools for 22 guidelines were developed. The GItools, in particular patient material, were perceived as useful for the facilitation of guideline implementation. Four seminars and 14 sessions of continuous medical education were arranged. A plan was developed and executed for the implementation of the shoulder disorders guideline. Conclusion: It is feasible for a guideline producer to systematically include GItools into rehabilitation guidelines. This implementation project was an example of a successful collaboration between a guideline producer and a healthcare organization.Peer reviewe

    Kuntoutussuositusten implementointi 2015–2017 : Kehittämishankkeen loppuraportti

    Get PDF
    Kehittämishankkeen loppuraportissa kuvataan Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Kelan yhteistyönä toteutetun Kuntoutussuositusten implementointi -hankkeen tavoitteet ja tuotokset, sekä arvioidaan hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Hanke toteutettiin vuosina 2015–2017 ja sen tavoitteina oli kehittää ja julkaista välineitä ja toimintamalleja tukemaan kuntoutukseen liittyvien hoitosuositusten toteutumista. Hanke jaettiin kahteen työpakettiin, joista ensimmäinen kohdentui terveydenhuollon ammattilaisiin ja toinen organisaatioihin. Hankkeen aikana laadittiin ja julkaistiin Käypä hoito -suositustyöryhmien kanssa yhteistyössä implementoinnin välineitä yhteensä 22 Käypä hoito -suositukseen. Välineitä laadittiin suosituksen implementointisuunnitelmaan pohjautuen. Välineitä olivat muun muassa Käypä hoito -suositusten potilasversiot, potilasohjeet ja luentomateriaalit sekä suositusaiheisiin liittyvät videot. Lisäksi järjestettiin kuntoutusaiheisiin keskittyviä seminaareja terveydenhuollon ammattilaisille ja hoitosuosituksiin liittyviä koulutuksia lääketiedetapahtumissa. Yhteistyössä terveydenhuollon organisaatioiden kanssa järjestettiin alueellisia seminaareja ja laadittiin viiteen Käypä hoito -suositukseen hoitoketjukuvauksia varhaisesta epäilystä kuntoutukseen. Lisäksi laadittiin yleinen implementointisuunnitelman malli, jota eri organisaatiot voivat käyttää laatiessaan paikallisia implementointisuunnitelmia. Implementointisuunnitelman mallia pilotoitiin yhden yhteistyöorganisaation kanssa. Hankesuunnitelmassa asetetut tavoitteet saavutettiin implementoinnin välineiden määrän osalta hyvin. Myös yhteistyö organisaatioiden kanssa toteutui hyvin, vaikkakin lyhyessä ajassa toteutetut konkreettiset muutokset organisaatioissa lienevät pieniä. Hankkeen ja sitä edeltävien kuntoutukseen liittyvien hankkeiden aikana kuntoutuksen ja toimintakyvyn huomioiminen on saatu oleelliseksi osaksi Käypä hoito -suosituksia

    INCORPORATING EVIDENCE-BASED REHABILITATION INTO CLINICAL PRACTICE GUIDELINES

    Get PDF
    Objective: Rehabilitation is often neglected in clinical practice guidelines, even when there is evidence for its effectiveness. The Current Rehabilitation development project, documented in this article, aimed to develop processes and structures to incorporate evidence and good practice on rehabilitation and functional capacity into the Finnish national Current Care Guidelines. Design: Descriptive assessment. Methods: The 3-year Current Rehabilitation development project was launched in 2012. It began with an assessment of existing rehabilitation evidence on the Current Care Guideline database and a query to Finnish rehabilitation experts. The project group developed and compiled tools for Current Care editors and guideline panels. The editorial team continued to monitor changes in rehabilitation evidence in the guidelines. Results: During the years 2012-2014, a total of 54 guidelines were published, and rehabilitation was incorporated into 31 of them. The number of rehabilitation-related evidence summaries increased from 49 to 164. During the next 3 years an additional 41 guidelines were published. Rehabilitation was incorporated to 24 of them, and the number of rehabilitation-related evidence summaries increased from 78 to 136. Conclusion: The level of evidence criteria used for rehabilitative interventions were the same as for symptomatic or curative interventions. Evidence showing the effectiveness of rehabilitation increased substantially during the project.Peer reviewe

    Neuvolaikäisten lasten suun terveyden edistäminen : opas neuvoloille

    Get PDF
    Tämä opas on tehty neuvolan ja suun terveydenhuollon yhteistyön helpottamiseksi ja lisäämiseksi. Eri paikkakunnilla on erilaisia käytäntöjä mm. hammashoitoon kutsumisessa. Uskomme, että eri toimijoiden yhteistyöllä parannetaan lasta odottavien perheiden ja lasten terveysneuvonnan ja terveystarkastusten suunnitelmallista, tasoltaan yhtenäistä ja väestön tarpeet huomioon ottavaa toteuttamista maan eri osissa. Suun terveys on osa yleisterveyttä, jolle luodaan pohja jo odotusaikana. Sen edistämiseen tarvitaan lapsen huoltajien, suun terveydenhuollon ja neuvolan yhteistyötä. Keinot suun terveyden ylläpitämiseen ovat yksinkertaisia ja arkipäiväisiä. Niistä on hyvä muistuttaa jokaisella neuvolakäynnillä. Alle kouluiässä voidaan puuttua useimpiin lapsen terveyttä ja hyvinvointia vaarantaviin tekijöihin ja vahvistaa lapsen ja perheen terveen elämän edellytyksiä. Neuvolan henkilökunta tapaa lapsen monta kertaa, jolloin suun terveyttä uhkaavien riskitekijöiden havaitseminen on mahdollista. Yhteisenä tavoitteenamme on varhaisella puuttumisella ehkäistä suun sairauksia ja vähentää terveyseroja. Voimavaralähtöisessä terveydenedistämistyössä pyritään edistämään yksilöiden, yhteisöjen ja organisaatioiden osallistumista tavoitteena omaan elämään vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen ja hallitseminen. Yksilöihin kohdistuvan terveysneuvonnan lisäksi voidaan kehittää vertaistuen mahdollistavaa ryhmäneuvontaa. Ryhmätoiminta antaa mahdollisuuden jakaa kokemuksia muiden samanlaisessa elämäntilanteessa olevien kanssa ja mahdollistaa vertaistuen ja uusien sosiaalisten verkostojen syntymisen. Ryhmätoimintaa voidaan järjestää myös moniammatillisesti, esimerkiksi neuvolan, suun terveydenhuollon ja ravitsemuksen asiantuntijan yhteistyönä. Terveysongelmat ovat usein polarisoituneet tietyille ryhmille, jolloin myös riski suun sairauksiin on kohonnut. Osa hammashoitopeloista kärsivistä vanhemmista, maahanmuuttajaperheistä sekä moniongelmaisista perheistä voi tarvita erityistä tukea lasten suun terveyden säilyttämisessä. Lisäksi suun sairauksien riski voi olla kohonnut lapsilla, joilla on jokin krooninen sairaus, toistuvia infektioita, säännöllinen lääkitys tai kehitysvamma. Vastuu lapsen suun terveydestä on vanhemmilla

    Kuntoutuksen huomioiminen Käypä hoito -suosituksissa

    Get PDF
    corecore