Valkuaistason ja aminohappotäydennysten vaikutus sinikettujen rehun sulavuuteen ja typen hyväksikäyttöön

Tämän tutkielman tavoitteena oli tutkia rehun vähäisen valkuaispitoisuuden ja aminohappotäydennysten vaikutusta ravintoaineiden sulavuuteen ja valkuaisen hyväksikäyttöön siniketuilla loppukasvatusvaiheessa. Tavoitteena on sinikettujen valkuaisruokinnan optimointi, jotta rehukustannuksia ja ravinnepäästöjä saataisiin pienennettyä. Tutkimus toteutettiin Kannuksessa Luova Oy:n tutkimustilalla 21.-28.10.2016. Kokeeseen valittiin 20 urossinikettua, jotka jaettiin viiteen käsittelyryhmään. Käsittelyt olivat: kontrolli (valkuaista 24% metabolisesta energiasta (ME)), valkuainen 20% ME:stä, valkuainen 20% ME:stä + metioniini, valkuainen 16% ME:stä + metioniini sekä valkuainen 16% ME:stä + metioniini ja histidiini. Eläimet olivat kokeen ajan yksittäin metaboliahäkeissä, joissa niiltä saatiin kerättyä sonta ja virtsa. Ravintoaineiden näennäistä sulavuutta tutkittiin kokonaiskeruumenetelmällä. Välittömästi lopetuksen jälkeen ohutsuolen viimeisen kolmanneksen sisältö kerättiin ja näytteestä määritettiin aminohappojen näennäinen ohutsuolisulavuus. Valkuaisen hyväksikäyttöä tutkittiin typpitasemenetelmällä. Lopetusta edeltävänä päivänä eläimiltä otettiin verinäytteet, joista määritettiin plasman aminohapot ja urea. Ravintoaineiden sulavuudessa ei havaittu suurta vaihtelua valkuaisen vähentyessä, paitsi valkuaisen sulavuus heikkeni yhdeksän prosenttiyksikköä kontrollin ja alimman valkuaistason omaavan ryhmän välillä. Typen hyväksikäyttö parani valkuaisen vähentyessä. Virtsan mukana eritetyn typen määrä väheni valkuaispitoisuuden vähentyessä mutta typen pidättymisessä ei ollut eroja. Metioniinin, histidiinin, lysiinin ja kysteiinin sulavuudessa havaittiin eroja, mutta muiden aminohappojen sulavuuteen koekäsittelyt eivät vaikuttaneet. Aminohappotäydennykset paransivat kyseisten aminohappojen sulavuutta merkitsevästi. Plasman ureapitoisuudessa ei ollut eroja, mutta joidenkin aminohappojen osalta plasman pitoisuudet vähenivät valkuaisen vähentyessä. Valkuaisen vähentäminen ei vaikuttanut muiden ravintoaineiden kuin valkuaisen sulavuuden heikentymiseen. Valkuaismäärän väheneminen ei vaikuttanut typen pidättymiseen eli pienempikin valkuaisen määrä tyydytti siniketun valkuaistarpeen loppukasvatusvaiheessa

Asuntoverkoston yhteiskehittämisen opas

Oppaassa esitellään uudenlainen tapa järjestää kehitysvammaisten ihmisten asumista asuntoverkoston yhteiskehittämisen mallilla, jossa kehitysvammaisten ihmisten asunnot sijaitsevat tavallisilla asuinalueilla. Opas kertoo, miten kunnat voivat suunnitella asuntoverkoston yhdessa tulevien asukkaiden, heidän läheistensä sekä kunnan asuntotoimen, kaavoituksen ja sosiaalitoimen kanssa. Yhteiskehittämisen tavoite on kehittää uudenlaisia asumisratkaisuja, jotka ylittävät perinteiset hallintorajat ja jotka vastaavat tulevien asukkaiden tarpeita ja ovat kustannustehokkaita. Asuntoverkoston yhteiskehittämisen malli on kehitetty ARAn ja Kehitysvammaliiton Arjen keskiössä -hankkeessa (2012–2014). Hankkeessa olivat mukana Turun, Kotkan, Seinäjoen ja Lahden kaupungit sekä Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri, Carea-kuntayhtymä ja Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Kuntien pilottihankkeissa kehitettiin uudenlaista asuntosuunnittelua ja yksilöllisiä asumisen ratkaisuja kehitysvammaisille henkilöille

Corporate social responsibility in luxury contexts: potential pitfalls and how to overcome them

Recent marketing research has identified mixed effects of luxury companies’ corporate social responsibility (CSR) engagement on customer-level outcomes. To gain a better understanding of these effects, we develop a conceptual framework in which we propose that, unless carefully implemented, CSR engagement leads to lower financial performance, decreased customer loyalty, and elevated extrinsic CSR attributions for luxury companies. These effects are exacerbated if consumers actively deliberate on the company’s CSR efforts. However, luxury companies can mitigate these pitfalls and reap the potential rewards of CSR engagement by (1) engaging in company-internal, especially employee-focused CSR instead of company-external, philanthropic CSR or (2) framing their brands as sustainable instead of exclusive. We find consistent support for our theorizing in five empirical studies. The results contribute to existing knowledge on stakeholder reactions to luxury brands’ CSR and can help managers successfully navigate the implementation of CSR in luxury contexts

Tuorevihannesten prosessoinnin hygienia ja ympäristövaikutukset

Viime vuosina elintarvikealalla on noussut erityisen huomion kohteeksi tuorevihannesten turvallisuus. Vihanneksilta vaaditaan entistä pitempää säilyvyyttä, mutta mikrobiologisen turvallisuuden takaavista tuotantomenetelmistä ei ole riittävästi luotettavaa näyttöä. Vuonna 2009 käynnistyneen Tuorevihannesten hygienia (Tuovi) -hankkeen tavoitteena on tuorevihannesten viljely- ja tuotantoprosessien kehittäminen. Vihanneksista tarkastellaan erityisesti porkkanaa ja salaattia. Hankkeessa tarkastellaan koko tuotantoketjua, raaka-aineen tuotantoa, varastointia, prosessointia ja kylmäketjua aina vähittäiskauppaan saakka. Hankkeessa selvitetään tuotantotilojen, raaka-aineiden ja tuotteiden hygieenistä laatua, sekä kehitetään menetelmiä ja erilaisia teknologisia ratkaisuja tuorevihannesten hygieniatason nostamiseksi ja ylläpitämiseksi. Hankkeessa selvitetään myös vihannesten prosessoinnista aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Tavoitteena on prosesseja kehittämällä vähentää syntyvien jätteiden ja jätevesien määrää sekä minimoida niistä aiheutuvaa riskiä ympäristölle ja ihmisten terveydelle.Haitalliset mikrobit voivat päätyä vihanneksiin peltomaasta tai kasteluvedestä. Mikrobit voivat olla kasvin pinnalla, mutta myös ehjän kasvin sisällä, joten mikrobien pääsy kosketuksiin kasvisten kanssa voi olla riski kuluttajien turvallisuudelle. Suomessa on viime vuosina todettu mm. Yersinia-epidemioita, joiden yleistymisen estämiseksi tarvitaan lisätutkimusta tuotanto-olosuhteista ja prosessihygieniasta. Alkuvaiheessa ongelmia voidaan ehkäistä noudattamalla hyviä viljelymenetelmiä (GAP, Good Agricultural Practice) ja omavalvontaa. Nämä ohjeet sisältävät toimenpiteitä, jotka kohdistuvat mm. kasteluveteen, lannoitteisiin, biojätteisiin, työntekijöiden terveyteen, hygieniaan, tuotantolaitoksiin ja käsittelytiloihin, pakkauksiin, kuljetuksiin, jakeluun sekä jäljitettävyyteen. Mikrobit voivat päästä vihanneksiin myös vihannesten prosessoinnin aikana. Omavalvonta, jossa hyödynnetään mikrobiologisia testausmenetelmiä, on tärkeä työväline prosessien turvallisuuden seurannassa. Tämän lisäksi voidaan tarvittaessa käyttää erilaisia teknisiä käsittelymenetelmiä. Tuorevihannesten jatkojalostuksessa on tarpeen soveltaa uutta tutkimustietoa vihannesten mikrobiologisen laadun turvaamiseksi

Associations Between Physical and Executive Functions Among Community-Dwelling Older Men and Women

Walking is a complex task requiring the interplay of neuromuscular, sensory, and cognitive functions. Owing to the age-related decline in cognitive and physical functions, walking may be compromised in older adults, for cognitive functions, especially poor performance in executive functions, is associated with slow walking speed. Hence, the aim of this study was to investigate the associations between different subdomains of executive functions and physical functions and whether the associations found differ between men and women. Multiple linear regression analysis was performed on data collected from 314 community-dwelling older adults who did not meet physical activity guidelines but had intact cognition. Our results showed that, while executive functions were associated with gait and lower extremity functioning, the associations depended partly on the executive process measured and the nature of the physical task. Moreover, the associations did not differ between the sexes.acceptedVersionPeer reviewe

Energia, huoltovarmuus ja geopoliittiset siirtymät

Hanke on toteutettu Pöyryn ja Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin yhteistyöhankkeena, ja se käsittelee energiasektorin muutostrendien vaikutusta geopolitiikkaan ja huoltovarmuuteen. Työn tavoitteena on ollut kehittää strategisiin energiasiirtymiin liittyvien poliittisten riskien ja epävarmuustekijöiden ennakointia kolmen Pöyryn valitseman energiaskenaarion (hitaan kehityksen skenaario, perusskenaario ja nopean kehityksen skenaario) kautta vuoteen 2040 saakka. Raportti antaa kokonaiskuvan tulevaisuuden energiantuotantorakenteesta keskittyen erityisesti hiilivetyjen kysynnän kehittymiseen ja uusiin teknologioihin. Lopputuloksena on arvioitu muutoksen merkitystä Venäjälle ja edelleen sen vaikutusta Suomen huoltovarmuuteen ja turvallisuuspolitiikkaan. Tulevaisuuden kehitys vastaa todennäköisesti perus- ja nopean kehityksen skenaarion välimuotoa, ja etenkin nopean kehityksen skenaario voi johtaa globaalisti merkittävään hiilivetyjen ylitarjontatilanteeseen. Energian ja sähkön kysyntä kasvaa, ja hiilivetyjen kysyntä laskee globaalisti ja alueellisesti molemmissa skenaarioissa. Suomen huoltovarmuuden kannalta tilanne paranee tuontipolttoaineiden osuuden vähenemisen myötä, taloudellinen riippuvuus Venäjästä vähenee ja Venäjän kyky vaikuttaa energian kautta laskee. Venäjä käyttää todennäköisesti vähemmän suoria vaikutuskeinoja mutta epäsuorien keinojen käyttö on mahdollista. Kriittisimmäksi tekijäksi Suomen huoltovarmuuden kannalta nousee polttoaineiden logistiikan turvaaminen (lämmöntuotannossa biopolttoaineet ja liikenteessä öljytuotteet ja nestemäiset biopolttoaineet) ja sähköverkon toimivuus etenkin tilanteissa, joissa Suomessa sijaitsevan tuotantokapasiteetin ja huippukulutuksen erotus on suuri. Jotta Venäjän mahdollisiin epäsuoriin vaikutuskeinoihin voidaan varautua myös tulevaisuudessa, viranomaisten, ministeriöiden ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö on olennaista erilaisten epävarmuustekijöiden ja riskien ennakoimisessa sekä politiikkavalmisteluss

Long-term measurement of sub-3 nm particles and their precursor gases in the boreal forest

The knowledge of the dynamics of sub-3 nm particles in the atmosphere is crucial for our understanding of the first steps of atmospheric new particle formation. Therefore, accurate and stable long-term measurements of the smallest atmospheric particles are needed. In this study, we analyzed over 5 years of particle concentrations in size classes 1.1-1.7 and 1.7-2.5 nm obtained with the particle size magnifier (PSM) and 3 years of precursor vapor concentrations measured with the chemical ionization atmospheric pressure interface time-of-flight mass spectrometer (CI-APi-ToF) at the SMEAR II station in Hyytiala, Finland. The results show that there are significant seasonal differences in median concentrations of sub-3 nm particles, but the two size classes behave partly differently. The 1.1-1.7 nm particle concentrations are highest in summer, while the 1.7-2.5 nm particle concentrations are highest in springtime. The 1.7-2.5 nm particles exhibit a daytime maximum in all seasons, while the 1.1-1.7 nm particles have an additional evening maximum during spring and summer. Aerosol precursor vapors have notable diurnal and seasonal differences as well. Sulfuric acid and highly oxygenated organic molecule (HOM) monomer concentrations have clear daytime maxima, while HOM dimers have their maxima during the night. HOM concentrations for both monomers and dimers are the highest during summer and the lowest during winter following the biogenic activity in the surrounding forest. Sulfuric acid concentrations are the highest during spring and summer, with autumn and winter concentrations being 2 to 3 times lower. A correlation analysis between the sub-3 nm concentrations and aerosol precursor vapor concentrations indicates that both HOMs (particularly their dimers) and sulfuric acid play a significant role in new particle formation in the boreal forest. Our analysis also suggests that there might be seasonal differences in new particle formation pathways that need to be investigated further.Peer reviewe