Yhteisöllisyys koulun toimintakulttuurissa opettajien näkökulmasta

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista yhteisöllisyys on koulun toimintakulttuurissa opettajien kokemana. Oppilashuoltolaki ja opetussuunnitelman perusteet peräänkuuluttavat yhteisöllisyyttä, joten tutkimuksella haluttiin selvittää, miten yhteisöllisyys toimintakulttuurissa näyttäytyy. Kyseessä oli laadullinen ja fenomenologis-hermeneuttinen tutkimus, jossa tutkittiin opettajien kokemuksia. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla seitsemää luokanopettajaa. Haastattelut toteutettiin avoimina teemahaastatteluina. Aineiston analyysissä hyödynnettiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana oli Rainan (2012) yhteisöllisen toimintakulttuurin malli, joka on luotu yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittämiseen. Rainan yhteisöllisen toimintakulttuurin malli koostuu perustehtävästä, johtajuudesta ja vuorovaikutuksesta. Teoreettista viitekehystä ohjasi Rainan malli, mutta tutkimuksessa esitettiin myös muiden tutkijoiden ajatuksia yhteisöllisen toimintakulttuurin ulottuvuuksiin liittyen. Tutkimuksen tuloksia tulkittiin Rainan mallin toimintakulttuurin ulottuvuuksien kautta. Tutkimustuloksissa ilmeni, että kouluissa oli monenlaista toimintaa, joka koetaan yhteisöllisyyttä lisäävänä. Yhteisöllisyys oli toimintakulttuurissa usein kirjoittamattomana sääntönä, mutta sen auki kirjaamista on havaittavissa kouluissa. Yhteisöllisyys käsitteen haasteelliseen määrittelyyn liittyen tutkimuksen tulokset osoittivat, että yhteisöllisyys määrittyy jokaisen kokemuksesta käsin. Tulokset osoittivat, että rehtorit olivat merkittävässä asemassa koulun toimintakulttuurin luomisessa ja yhteisöllisyyden lisäämisessä. Päätöksentekorakenteet määrittelivät sitä, miten yhteisöllistä toimintakulttuuria kouluihin rakennettiin. Haastatellut opettajat kokivat vastuurakenteeseen kuuluvan kasvatusvastuun, joka oli jokaisella koulun aikuisella. Vuorovaikutuksen koettiin lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta. Yhteenkuuluvuus loi yhteisöllisyyttä ja osallisuuden kokemuksia. Tutkimustuloksissa ilmeni myös huonon yhteisöllisyyden piirteitä sekä ajatus siitä, että yhteisöllisyys ei poista yksittäisiä avuntarvitsijoita. Hyvällä yhteisöllisyydellä koettiin olevan vaikutuksia oppilaiden tulevaisuuteen. Tutkimuksen perusteella koulujen toimintakulttuurissa oli havaittavissa yhteisöllisyyttä kaikissa Rainan mallin mukaisissa ulottuvuuksissa. Perustehtävä, johtajuus ja vuorovaikutuksen ulottuvuus olivat kaikki vuorovaikutuksessa toisiinsa. Tutkimuksen perusteella yhteisöllisyydelle oli luotu rakenteita, mutta viime kädessä yhteisöllisyys kumpuaa yhteisön sisältä päin ja näyttäytyy yhteenkuuluvuuden tunteen kautta. Yhteisöllisen oppilashuollon toimia oli toimintakulttuurissa, mutta moniammatillinen yhteistyö oli jäänyt heikoksi yhteisöllisen oppilashuollon osalta

Yhteisöllisyys koulun toimintakulttuurissa opettajien näkökulmasta

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista yhteisöllisyys on koulun toimintakulttuurissa opettajien kokemana. Oppilashuoltolaki ja opetussuunnitelman perusteet peräänkuuluttavat yhteisöllisyyttä, joten tutkimuksella haluttiin selvittää, miten yhteisöllisyys toimintakulttuurissa näyttäytyy. Kyseessä oli laadullinen ja fenomenologis-hermeneuttinen tutkimus, jossa tutkittiin opettajien kokemuksia. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla seitsemää luokanopettajaa. Haastattelut toteutettiin avoimina teemahaastatteluina. Aineiston analyysissä hyödynnettiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana oli Rainan (2012) yhteisöllisen toimintakulttuurin malli, joka on luotu yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittämiseen. Rainan yhteisöllisen toimintakulttuurin malli koostuu perustehtävästä, johtajuudesta ja vuorovaikutuksesta. Teoreettista viitekehystä ohjasi Rainan malli, mutta tutkimuksessa esitettiin myös muiden tutkijoiden ajatuksia yhteisöllisen toimintakulttuurin ulottuvuuksiin liittyen. Tutkimuksen tuloksia tulkittiin Rainan mallin toimintakulttuurin ulottuvuuksien kautta. Tutkimustuloksissa ilmeni, että kouluissa oli monenlaista toimintaa, joka koetaan yhteisöllisyyttä lisäävänä. Yhteisöllisyys oli toimintakulttuurissa usein kirjoittamattomana sääntönä, mutta sen auki kirjaamista on havaittavissa kouluissa. Yhteisöllisyys käsitteen haasteelliseen määrittelyyn liittyen tutkimuksen tulokset osoittivat, että yhteisöllisyys määrittyy jokaisen kokemuksesta käsin. Tulokset osoittivat, että rehtorit olivat merkittävässä asemassa koulun toimintakulttuurin luomisessa ja yhteisöllisyyden lisäämisessä. Päätöksentekorakenteet määrittelivät sitä, miten yhteisöllistä toimintakulttuuria kouluihin rakennettiin. Haastatellut opettajat kokivat vastuurakenteeseen kuuluvan kasvatusvastuun, joka oli jokaisella koulun aikuisella. Vuorovaikutuksen koettiin lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta. Yhteenkuuluvuus loi yhteisöllisyyttä ja osallisuuden kokemuksia. Tutkimustuloksissa ilmeni myös huonon yhteisöllisyyden piirteitä sekä ajatus siitä, että yhteisöllisyys ei poista yksittäisiä avuntarvitsijoita. Hyvällä yhteisöllisyydellä koettiin olevan vaikutuksia oppilaiden tulevaisuuteen. Tutkimuksen perusteella koulujen toimintakulttuurissa oli havaittavissa yhteisöllisyyttä kaikissa Rainan mallin mukaisissa ulottuvuuksissa. Perustehtävä, johtajuus ja vuorovaikutuksen ulottuvuus olivat kaikki vuorovaikutuksessa toisiinsa. Tutkimuksen perusteella yhteisöllisyydelle oli luotu rakenteita, mutta viime kädessä yhteisöllisyys kumpuaa yhteisön sisältä päin ja näyttäytyy yhteenkuuluvuuden tunteen kautta. Yhteisöllisen oppilashuollon toimia oli toimintakulttuurissa, mutta moniammatillinen yhteistyö oli jäänyt heikoksi yhteisöllisen oppilashuollon osalta

Breaking the Ice : Verkostotoimijan kokemuksia

Käsikirjassa kerrotaan kokemuksia kuuden vuoden matkasta välittäjänä 25 projektin välillä. Välittäjän rooli verkostoissa on merkittävä ja rooliin kuuluu moninaisia tehtäviä. Käsikirja kuvaa lyhyesti verkostotoiminnan ja verkostotoimijan mahdollisuuksia sekä haasteita. Parhaimmillaan tämä kooste antaa vinkkejä välittäjänä toimimiseen ja toivottavasti herättää innostusta sekä paljon uusia ajatuksia ja menetelmiä omiin verkostoihin. Kirja on suunnattu kaikille erilaisissa verkostoissa toimiville henkilöille, mutta myös niille, jotka suunnittelevat jonkinlaisen verkoston kokoamista

Sydänpotilaan elämänlaatua lisää hyvä suun terveys : opetusanimaatio suun omahoidosta Kardiologian poliklinikan sairaanhoitajien ja potilaiden terveysvalmennukseen

Terve suu on osa ihmisen yleisterveyttä ja sen merkitys on tärkeä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta. Suun sairaudet voivat vaikuttaa haitallisesti yleisterveyteen, esimerkiksi sydänpotilaan hoidon ennusteeseen. Sydänpotilaiden suun sairauksia tulisi ennaltaehkäistä lisäämällä sairaanhoitajien ja sydänpotilaiden tietämystä suun terveydestä. Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli vahvistaa Kardiologian poliklinikan sairaanhoitajien ja sydänpotilaiden tietämystä suun ja sydämen terveyden välisestä yhteydestä. Tavoitteena oli tuottaa suun terveydestä kertova animaatio sairaanhoitajille hyödynnettäväksi sydänpotilaiden hoidossa. Toiminnallisen opinnäytetyön aiheen idea lähti työelämän tarpeista. Opinnäytetyö kuuluu vuonna 2007 alkaneeseen hankkeeseen ”Työikäisen sydänpotilaan ja hänen perheensä sekä hoidonantajan ohjaaminen”. Työelämän yhteistyökumppaneina tässä työssä olivat HYKS:n Sydän- ja keuhkokeskuksen Kardiologian poliklinikan sairaanhoitajat. Teoreettisen osan muodostivat näyttöön perustuva tieto sydänpotilaan terveysvalmennuksesta, suuhygienistin osaamisesta sydänpotilaan hoidossa sekä suun ja sydämen terveyden vastavuoroisesta yhteydestä. Työn vaiheita olivat opintokäynnit, yhteiskehittelyt ja animaation tuottaminen yhdessä Metropolia Ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjelman opiskelijoiden kanssa. Animaation ydinsisältö muodostui suun omahoidon ohjeista ja sen merkityksestä sydänterveydelle. Animaatio lanseerattiin Kardiologian poliklinikalla sairaanhoitajien koulutustilaisuudessa sekä sydänpotilaiden suun omahoidon ohjaustuokioissa. Opinnäytetyössä tuotettua materiaalia voi hyödyntää sydänpotilaiden hoitotyössä ja alan ammattilaisten koulutustilaisuuksissa. Yhteistyön Kardiologian poliklinikan sairaanhoitajien ja suuhygienistiopiskelijoiden kanssa tulisi olla jatkuvaa.Proper oral health increases heart patients’ quality of life. A healthy mouth is a part of human general health and it plays an important role in overall well-being. Oral diseases may have adverse effects on the general health, such as the prognosis of a treatment of a heart patient. Prevention of heart patient’s oral diseases is essential and it is done by increasing heart patients’ and nurses’ knowledge of oral health. The focus of this thesis was on strengthening the nurses’ and heart patients’ knowledge concerning the association between oral and heart health on the Cardiology Clinic. The aim was to produce an animation about oral health in order to help nurses in the treating heart patients. The idea of this functional thesis was based on the needs of the working life and it is a part of the "Guiding of a Working-age Heart Patient and His/Her Family Members and Care Givers" project started at 2007. The nurses of the Cardiology Clinic of the Heart- and Lung Centre of the Helsinki University Central Hospital (HUCH) represented co-operative partners of the working life. The theoretical part of the work consisted of performance based knowledge about health training of a heart patient, dental hygienist’s know-how in the treatment of a heart patient, and reciprocal relationship between oral and heart health. Learning visits, development processes, and producing of the animation together with the Metropolia University of Applied Sciences‘ media students were included to the work. The core content of the animation was formed on the advice of oral self-care and its significance to heart health. The animation was launched on the Cardiology Clinic during a training day for nurses and during the advicing sessions of oral self-care for heart patients. The material produced may be beneficial in the treatment of heart patients and during training of the professionals. Co-operation between the nurses on the Cardiology Clinic and dental hygienist students should be continued

FinnGen provides genetic insights from a well-phenotyped isolated population

Population isolates such as those in Finland benefit genetic research because deleterious alleles are often concentrated on a small number of low-frequency variants (0.1% ≤ minor allele frequency < 5%). These variants survived the founding bottleneck rather than being distributed over a large number of ultrarare variants. Although this effect is well established in Mendelian genetics, its value in common disease genetics is less explored1,2. FinnGen aims to study the genome and national health register data of 500,000 Finnish individuals. Given the relatively high median age of participants (63 years) and the substantial fraction of hospital-based recruitment, FinnGen is enriched for disease end points. Here we analyse data from 224,737 participants from FinnGen and study 15 diseases that have previously been investigated in large genome-wide association studies (GWASs). We also include meta-analyses of biobank data from Estonia and the United Kingdom. We identified 30 new associations, primarily low-frequency variants, enriched in the Finnish population. A GWAS of 1,932 diseases also identified 2,733 genome-wide significant associations (893 phenome-wide significant (PWS), P < 2.6 × 10–11) at 2,496 (771 PWS) independent loci with 807 (247 PWS) end points. Among these, fine-mapping implicated 148 (73 PWS) coding variants associated with 83 (42 PWS) end points. Moreover, 91 (47 PWS) had an allele frequency of <5% in non-Finnish European individuals, of which 62 (32 PWS) were enriched by more than twofold in Finland. These findings demonstrate the power of bottlenecked populations to find entry points into the biology of common diseases through low-frequency, high impact variants.Peer reviewe

FinnGen provides genetic insights from a well-phenotyped isolated population.

Population isolates such as those in Finland benefit genetic research because deleterious alleles are often concentrated on a small number of low-frequency variants (0.1% ≤ minor allele frequency < 5%). These variants survived the founding bottleneck rather than being distributed over a large number of ultrarare variants. Although this effect is well established in Mendelian genetics, its value in common disease genetics is less explored1,2. FinnGen aims to study the genome and national health register data of 500,000 Finnish individuals. Given the relatively high median age of participants (63 years) and the substantial fraction of hospital-based recruitment, FinnGen is enriched for disease end points. Here we analyse data from 224,737 participants from FinnGen and study 15 diseases that have previously been investigated in large genome-wide association studies (GWASs). We also include meta-analyses of biobank data from Estonia and the United Kingdom. We identified 30 new associations, primarily low-frequency variants, enriched in the Finnish population. A GWAS of 1,932 diseases also identified 2,733 genome-wide significant associations (893 phenome-wide significant (PWS), P < 2.6 × 10-11) at 2,496 (771 PWS) independent loci with 807 (247 PWS) end points. Among these, fine-mapping implicated 148 (73 PWS) coding variants associated with 83 (42 PWS) end points. Moreover, 91 (47 PWS) had an allele frequency of <5% in non-Finnish European individuals, of which 62 (32 PWS) were enriched by more than twofold in Finland. These findings demonstrate the power of bottlenecked populations to find entry points into the biology of common diseases through low-frequency, high impact variants