Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista yhteisöllisyys on koulun toimintakulttuurissa opettajien kokemana. Oppilashuoltolaki ja opetussuunnitelman perusteet peräänkuuluttavat yhteisöllisyyttä, joten tutkimuksella haluttiin selvittää, miten yhteisöllisyys toimintakulttuurissa näyttäytyy.
Kyseessä oli laadullinen ja fenomenologis-hermeneuttinen tutkimus, jossa tutkittiin opettajien kokemuksia. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla seitsemää luokanopettajaa. Haastattelut toteutettiin avoimina teemahaastatteluina. Aineiston analyysissä hyödynnettiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana oli Rainan (2012) yhteisöllisen toimintakulttuurin malli, joka on luotu yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittämiseen. Rainan yhteisöllisen toimintakulttuurin malli koostuu perustehtävästä, johtajuudesta ja vuorovaikutuksesta. Teoreettista viitekehystä ohjasi Rainan malli, mutta tutkimuksessa esitettiin myös muiden tutkijoiden ajatuksia yhteisöllisen toimintakulttuurin ulottuvuuksiin liittyen. Tutkimuksen tuloksia tulkittiin Rainan mallin toimintakulttuurin ulottuvuuksien kautta.
Tutkimustuloksissa ilmeni, että kouluissa oli monenlaista toimintaa, joka koetaan yhteisöllisyyttä lisäävänä. Yhteisöllisyys oli toimintakulttuurissa usein kirjoittamattomana sääntönä, mutta sen auki kirjaamista on havaittavissa kouluissa. Yhteisöllisyys käsitteen haasteelliseen määrittelyyn liittyen tutkimuksen tulokset osoittivat, että yhteisöllisyys määrittyy jokaisen kokemuksesta käsin.
Tulokset osoittivat, että rehtorit olivat merkittävässä asemassa koulun toimintakulttuurin luomisessa ja yhteisöllisyyden lisäämisessä. Päätöksentekorakenteet määrittelivät sitä, miten yhteisöllistä toimintakulttuuria kouluihin rakennettiin. Haastatellut opettajat kokivat vastuurakenteeseen kuuluvan kasvatusvastuun, joka oli jokaisella koulun aikuisella.
Vuorovaikutuksen koettiin lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta. Yhteenkuuluvuus loi yhteisöllisyyttä ja osallisuuden kokemuksia. Tutkimustuloksissa ilmeni myös huonon yhteisöllisyyden piirteitä sekä ajatus siitä, että yhteisöllisyys ei poista yksittäisiä avuntarvitsijoita. Hyvällä yhteisöllisyydellä koettiin olevan vaikutuksia oppilaiden tulevaisuuteen.
Tutkimuksen perusteella koulujen toimintakulttuurissa oli havaittavissa yhteisöllisyyttä kaikissa Rainan mallin mukaisissa ulottuvuuksissa. Perustehtävä, johtajuus ja vuorovaikutuksen ulottuvuus olivat kaikki vuorovaikutuksessa toisiinsa. Tutkimuksen perusteella yhteisöllisyydelle oli luotu rakenteita, mutta viime kädessä yhteisöllisyys kumpuaa yhteisön sisältä päin ja näyttäytyy yhteenkuuluvuuden tunteen kautta. Yhteisöllisen oppilashuollon toimia oli toimintakulttuurissa, mutta moniammatillinen yhteistyö oli jäänyt heikoksi yhteisöllisen oppilashuollon osalta
