Kirjolohen käyttäytymisen havainnointi akustisella telemetriajärjestelmällä : Käyttökokeet kalankasvatuslaitoksella Saaristomerellä 2021

Suomessa on kasvava kiinnostus ja sijainninohjauksesta tuleva paine siirtää kalankasvatusta kohti uusia yhä avoimempia tuotantoalueita sekä ottamaan käyttöön uusia viljelytekniikoita. Kuitenkin vain vähän tiedetään viljellyn kirjolohen käyttäytymisestä ja tarpeista, jotka voivat olla ristiriidassa uusien alueiden ja tuotantotekniikoiden kanssa. Tästä johtuen kalojen käyttäytymisen tutkiminen vaihtelevissa ympäristöoloissa on tärkeää ennen uusien tuotanto-olosuhteiden tai -tekniikoiden käyttöönottoa, jotta voidaan varmistua, että uudet menetelmät tai tuotantoalueet eivät vaaranna kalaterveyttä. Tässä raportissa esitellään Kustavin Korrassa sijainneella upotettavalla kalankasvatuslaitoksella akustisella telemetrialaitteistolla vuonna 2021 kerättyä aineistoa. Aineistoa kirjolohen käyttäytymisen tutkimista varten kertyi tuotantomittakaavan laitoksella yhtäjaksoisesti heinä-joulukuun välisenä aikana yhteensä lähes 3 miljoonaa havaintoa. Aluksi raportti käy läpi biosensoreiden ja akustisen telemetrian käytön vesiviljelytutkimuksessa laajan kirjallisuuskatsauksen kautta. Raportin toisessa osassa esitetään kattavasti tutkimuksessa käytössä ollutta telemetrialaitteistoa, ympäristömittauslaitteet sekä käydään seikkaperäisesti läpi kerätty aineisto ja sen purkaminen ymmärrettävään muotoon. Raportin lopuksi esitetään tuloksia Korrassa valinneista ympäristöoloista sekä kalojen syvyys, lämpötila ja aktiivisuusdataan perustuvaa telemetria-aineistoa. Aineiston perusteella pyrittiin luomaan käsitys kalojen peruskäytöksestä kasvatuskauden aikana, kun ympäristöolot ja kasvatustoiminta on normaalia. Tätä perustasoa vasten voidaan jatkossa verrata kalojen käyttäytymisen muutoksia sään ääri-ilmiöiden (poikkeuksellisen kova virtaus, korkea/alhainen veden lämpötila, korkea aallokko) tai uusien tuotantotekniikoiden (verkkoaltaan upottaminen tai käytös puolisuljetussa merilaitoksessa) aikana. Viljellyn kirjolohen uintikäyttäytymistä ja -syvyyttä ohjaavat vahvasti valo-hämäräsykli sekä ruokinnat. Kalat uivat hämärään aikaan lähempänä pintaa kuin vuorokauden valoisana ajankohtana. Päivän syvempää uintia rikkovat ruokintajaksot, jonka ajaksi kalat nostavat aktiivisuustasoaan ja tulevat ruokailemaan lähelle pintaa. Ruokinnan päätyttyä aktiivisuus laskee lähelle aiempaa ja kalat palaavat uimaan syvempään veteen. Yksilöiden välillä on vaihtelua sekä uintisyvyydessä että syvyyden vaihtelussa

RantaRAS – Selvitys rantaan sijoitettavan kiertovesilaitoksen ja kalojen talvivarastoinnin mahdollisuuksista Suomen rannikolla

Suomessa kiinnostus ruokakalan tuottamiseksi suurissa avomerilaitoksissa on lisääntynyt ja useita uu-sia avomerilupia on haettu viimeisten vuosien aikana. Rannikolla on kuitenkin vain rajallinen poikas-tuotantokapasiteetti eikä paljoakaan kasvupotentiaalia, mikä saattaa muodostua avomerikasvatuksen pullonkaulaksi. Meren rantaan sijoitettavalla kiertovesilaitoksella voisi olla mahdollista parantaa avo-merilaitosten poikasten saatavuutta ja pienentää ympäristöön päätyvää ravinnekuormitusta. Esimerkiksi Norjassa kiertovesilaitokset ovat yleistyneet nimenomaan poikastuotannossa ja poikasen toimituskoko merelle on kasvanut. Kiertovesilaitosten avulla turvataan poikasten tasainen saatavuus ympäröivistä luonnonolosuhteista riippumatta. Suuremmalla poikasella taas lyhennetään merikasva-tusaikaa, mikä pienentää verkkoallaskasvatukseen liittyviä riskejä, kuten lohitäitä tai myrskyjen aiheut-tamia vahinkoja. Suomessa suurella noin puolen kilon painoisella kirjolohen poikasella on mahdollista saavuttaa tuo-tanto, jossa merikasvatus kestää vain yhden kasvatuskauden. Suuria poikasia voitaisiin kasvattaa ran-nan tuntumassa sijaitsevissa kiertovesilaitoksissa, jolloin suuria poikasia ei tarvitsisi kuljettaa isoja määriä sisämaasta. Jatkokasvatus tapahtuisi avomerilaitoksissa, joissa voidaan tuottaa suuria biomas-soja, jolloin tuotanto on kustannustehokkaampaa ja taloudellisesti kannattavaa. Tässä raportissa kartoitettiin yhdistetyn avomeri- ja kiertovesiviljelyn haasteita sekä jatkoselvitystar-peita ja arvioitiin konseptin kannattavuutta. Suurimmat haasteet liittyvät osaavan työvoiman saata-vuuteen, alan koulutukseen, kalojen siirtämiseen kiertovesilaitoksesta merelle sekä tuotannon kannat-tavuuteen. Työssä on esitetty tuotantoperiaate RantaRAS-konseptille ja arvioitu tuotannon kannatta-vuutta. Arvion perusteella itse tuotetulla kiertovesipoikasella voidaan avomerikasvatuksessa tehdä kannattavaa liiketoimintaa, kunhan tuotannossa ei tapahdu odottamattomia tuotannonkeskeytyksiä ja kirjolohen tuottajahinnat eivät merkittävästi laske nykyisestä.202

Feasibility and challenges of Recirculating Aquaculture Systems (RAS) in rainbow trout (Oncorhynchus mykiss) post-smolt production in the coastal subarctic Finland

Verkefnið er lokað til 28.05.2021.Due to the strict national environmental legislation and as a mitigation measure for aquaculture nutrient emissions, the Finnish National Aquaculture Location Management Plan (NALMP) is pushing rainbow trout aquaculture production in offshore units. The coast, however, has only a limited smolt production capacity with hardly any growth prospects with traditional cultivation methods. The situation has created high demand for post-smolt that can eventually be cultivated to slaughter size during the short subarctic growth season. This study aims to determine how seasonality challenges and affect the feasibility of recirculating aquaculture systems (RAS) in rainbow trout (Oncorhynchus mykiss) post-smolt production in the northernmost coast of Finland. Through a comprehensive literature review and aquaculture expert interviews, challenges in RAS post-smolt production were identified. Based on the findings, different post-smolt production scenarios were created to combine RAS post-smolt production with offshore open net pen food fish production. The production planning was based on a unique growth model developed specifically for rainbow trout by the Author. Finally, a feasibility analysis was executed for different production scenarios. The results indicate that cultivating rainbow trout post-smolt in a recirculating aquaculture system can be economically feasible in Finland. Self-cultivated RAS post-smolt can not only decrease the post-smolt cost but can also provide better smolt delivery reliability and time savings for the offshore operator. Additionally, a RAS facility can lower the nutrient emissions from the post-smolt production and provide food fish for summer markets when there is scarcity of cultured fish. Further research is required to identify proper acclimatization methods before transferring post-smolt form RAS to sea. Additionally, further research endeavours should be focused on validating and verifying the growth model determined in this thesis as well as investigating how well RAS post-smolt from domestic or imported eyed-eggs grow in offshore sites compared with one another. Finally, this work should inspire readers on out-of-the-box thinking when it comes to RAS production planning

Käyttäjäkokemus on ohjelmiston tärkein ominaisuus

Viime vuosina ohjelmistoyritykset ovat alkaneet muuttaa toimintaansa tuotelähtöiseen toimintamalliin, jossa potentiaaliset asiakkaat voivat kokeilla tuotetta tai sen osaa ilmaiseksi. Tämä asettaa ohjelmistotuotteen suunnittelulle uudenlaisia vaatimuksia, sillä käyttäjien pitää itse oppia käyttämään ohjelmistoa. Myös ohjelmiston suunnittelun kannalta käyttäjäkokemus on noussut kilpailutekijäksi, sillä kilpailijat voivat periaatteessa kopioida kaikkia muut ominaisuudet, mutta eivät ainutlaatuista käyttäjä- ja asiakaskokemusta. Käyttäjäkokemuksesta onkin tullut ohjelmistojen käyttöönoton ja ostamisen kannalta keskeisin tekijä. Jos käyttäjäkokemus on hyvä, käyttäjä on tyytyväinen ja palaa käyttämään tuotetta. Tällöin hän sitoutuu tuotteen käyttöön, voi laajentaa sitä ja kertoa positiivisista kokemuksistaan eteenpäin. Käyttäjäkokemuksen kannalta tärkeässä asemassa ovat käyttäjäperehdytys, käyttöliittymäsuunnittelu ja käyttäjien sitouttaminen

Sleep apnoea is a risk factor for severe COVID-19

Background Obstructive sleep apnoea (OSA) is associated with higher body mass index (BMI), diabetes, older age and male gender, which are all risk factors for severe COVID-19.We aimed to study if OSA is an independent risk factor for COVID-19 infection or for severe COVID-19.Methods OSA diagnosis and COVID-19 infection were extracted from the hospital discharge, causes of death and infectious diseases registries in individuals who participated in the FinnGen study (n=260 405). Severe COVID-19 was defined as COVID-19 requiring hospitalisation. Multivariate logistic regression model was used to examine association. Comorbidities for either COVID-19 or OSA were selected as covariates. We performed a meta-analysis with previous studies.Results We identified 445 individuals with COVID-19, and 38 (8.5%) of them with OSA of whom 19 out of 91 (20.9%) were hospitalised. OSA associated with COVID-19 hospitalisation independent from age, sex, BMI and comorbidities (p-unadjusted=5.13×10−5, OR-adjusted=2.93 (95% CI 1.02 to 8.39), p-adjusted=0.045). OSA was not associated with the risk of contracting COVID-19 (p=0.25). A meta-analysis of OSA and severe COVID-19 showed association across 15 835 COVID-19 positive controls, and n=1294 patients with OSA with severe COVID-19 (OR=2.37 (95% 1.14 to 4.95), p=0.021).Conclusion Risk for contracting COVID-19 was the same for patients with OSA and those without OSA. In contrast, among COVID-19 positive patients, OSA was associated with higher risk for hospitalisation. Our findings are in line with earlier works and suggest OSA as an independent risk factor for severe COVID-19

Evidence of a causal effect of genetic tendency to gain muscle mass on uterine leiomyomata

Uterine leiomyomata (UL) are the most common tumours of the female genital tract and the primary cause of surgical removal of the uterus. Genetic factors contribute to UL susceptibility. To add understanding to the heritable genetic risk factors, we conduct a genome-wide association study (GWAS) of UL in up to 426,558 European women from FinnGen and a previous UL meta-GWAS. In addition to the 50 known UL loci, we identify 22 loci that have not been associated with UL in prior studies. UL-associated loci harbour genes enriched for development, growth, and cellular senescence. Of particular interest are the smooth muscle cell differentiation and proliferation-regulating genes functioning on the myocardin-cyclin dependent kinase inhibitor 1A pathway. Our results further suggest that genetic predisposition to increased fat-free mass may be causally related to higher UL risk, underscoring the involvement of altered muscle tissue biology in UL pathophysiology. Overall, our findings add to the understanding of the genetic pathways underlying UL, which may aid in developing novel therapeutics.Peer reviewe

Genetic architecture of human plasma lipidome and its link to cardiovascular disease

Abstract Understanding genetic architecture of plasma lipidome could provide better insights into lipid metabolism and its link to cardiovascular diseases (CVDs). Here, we perform genome-wide association analyses of 141 lipid species (n = 2,181 individuals), followed by phenome-wide scans with 25 CVD related phenotypes (n = 511,700 individuals). We identify 35 lipid-species-associated loci (P <5 ×10−8), 10 of which associate with CVD risk including five new loci-COL5A1, GLTPD2, SPTLC3, MBOAT7 and GALNT16 (false discovery rate<0.05). We identify loci for lipid species that are shown to predict CVD e.g., SPTLC3 for CER(d18:1/24:1). We show that lipoprotein lipase (LPL) may more efficiently hydrolyze medium length triacylglycerides (TAGs) than others. Polyunsaturated lipids have highest heritability and genetic correlations, suggesting considerable genetic regulation at fatty acids levels. We find low genetic correlations between traditional lipids and lipid species. Our results show that lipidomic profiles capture information beyond traditional lipids and identify genetic variants modifying lipid levels and risk of CVD