Central auditory processing and the acquisition of phonology in 2-year-old children with recurrent acute otitis media

Middle ear infections (acute otitis media, AOM) are among the most common infectious diseases in childhood, their incidence being greatest at the age of 6–12 months. Approximately 10–30% of children undergo repetitive periods of AOM, referred to as recurrent acute otitis media (RAOM). Middle ear fluid during an AOM episode causes, on average, 20–30 dB of hearing loss lasting from a few days to as much as a couple of months. It is well known that even a mild permanent hearing loss has an effect on language development but so far there is no consensus regarding the consequences of RAOM on childhood language acquisition. The results of studies on middle ear infections and language development have been partly discrepant and the exact effects of RAOM on the developing central auditory nervous system are as yet unknown. This thesis aims to examine central auditory processing and speech production among 2-year-old children with RAOM. Event-related potentials (ERPs) extracted from electroencephalography can be used to objectively investigate the functioning of the central auditory nervous system. For the first time this thesis has utilized auditory ERPs to study sound encoding and preattentive auditory discrimination of speech stimuli, and neural mechanisms of involuntary auditory attention in children with RAOM. Furthermore, the level of phonological development was studied by investigating the number and the quality of consonants produced by these children. Acquisition of consonant phonemes, which are harder to hear than vowels, is a good indicator of the ability to form accurate memory representations of ambient language and has not been studied previously in Finnish-speaking children with RAOM. The results showed that the cortical sound encoding was intact but the preattentive auditory discrimination of multiple speech sound features was atypical in those children with RAOM. Furthermore, their neural mechanisms of auditory attention differed from those of their peers, thus indicating that children with RAOM are atypically sensitive to novel but meaningless sounds. The children with RAOM also produced fewer consonants than their controls. Noticeably, they had a delay in the acquisition of word-medial consonants and the Finnish phoneme /s/, which is acoustically challenging to perceive compared to the other Finnish phonemes. The findings indicate the immaturity of central auditory processing in the children with RAOM, and this might also emerge in speech production. This thesis also showed that the effects of RAOM on central auditory processing are long-lasting because the children had healthy ears at the time of the study. An effective neural network for speech sound processing is a basic requisite of language acquisition, and RAOM in early childhood should be considered as a risk factor for language development.Välikorvatulehdukset ovat lapsuuden yleisimpiä infektiosairauksia, ja niiden esiintyvyys on suurimmillaan 6–12 kuukauden iässä. Noin 10–30 % lapsista sairastaa toistuvia välikorvatulehduksia. Akuutissa välikorvatulehduksessa välikorvaontelon tulehduserite alentaa kuulokynnystä keskimäärin 20–30 dB, ja eritteen poistuminen tulehduksen parantuessa kestää muutamasta päivästä jopa pariin kuukauteen. Pysyvän, lievänkin kuulovian tiedetään vaikuttavan lapsen kielenkehitykseen. Sen sijaan välikorvatulehdusten aiheuttamien vaihtelevien kuulohavaintojen vaikutuksiakeskushermostolliseen kuulojärjestelmään ja kielenkehitykseen ei täysin tunneta. Tässä väitöskirjassa tutkittiin 2-vuotiaiden, toistuvia välikorvatulehduksia sairastaneiden lasten kuulotiedon käsittelyä sekä puheen tuottoa. Kuuloherätevasteita (englanniksi event-related potential, ERP) aivosähkökäyrästä rekisteröimällä saadaan luotettavasti tarkkaa tietoa keskushermostollisen kuulojärjestelmän toiminnasta. Tutkimuksessa hyödynnettiin ensimmäistä kertaa puheäänille ja yllättäville ääniärsykkeille syntyviä kuuloherätevasteita, kun pyrittiin selvittämään välikorvatulehduksia sairastaneiden lasten aivokuorella tapahtuvaa äänitiedon peruskäsittelyä, esitietoista kuuloerottelua ja automaattisen tarkkaavuuden kääntymisen mekanismeja. Lisäksi tarkasteltiin lasten tuottamien konsonanttien määrää ja laatua,koska akustisesti vokaaliäänteitä vaikeammin kuultavien konsonanttien omaksuminen heijastaa kykyä muodostaa tarkkoja muistiedustumia äidinkielen äänteistä. Myöskään konsonanttien tuottoa ei ole aiemmin suomen kieltä omaksuvilla, välikorvatulehduksia sairastaneilla lapsilla tutkittu. Tulokset osoittivat, että toistuvia välikorvatulehduksia sairastaneiden lasten äänitiedon peruskäsittely oli vastaavaa kuin vertailuryhmän lapsilla, mutta heidän esitietoinen kuuloerottelunsa oli poikkeavaa useiden puheäänenpiirteiden osalta. Lisäksi automaattisen tarkkaavuuden suuntautuminen yllättäviin ääniärsykkeisiin oli välikorvatulehduksia sairastaneilla lapsilla poikkeavaa ja viittasi siihen, että nämä lapset häiriintyivät verrokkejaan enemmän yllättävistä mutta merkityksettömistä äänistä. Välikorvatulehduksia sairastaneet lapset myös tuottivat vähemmän konsonantteja kuin vertailuryhmän 2-vuotiaat. Erityisesti viive ilmeni sanan keskellä tuotettujen konsonanttien määrässä sekä akustisilta ominaisuuksiltaan vaikeasti havaittavissa olevan /s/-äänteen omaksumisessa. Väitöstutkimus osoitti, että varhaislapsuudessa toistuvia välikorvatulehduksia sairastaneiden lasten kuulotiedon käsittelyssä on kypsymättömyyttä, mikä saattoi ilmetämyös puheen tuotossa. Välikorvatulehdusten vaikutukset kuulotiedon käsittelyyn säilyvät myös tulehduseritteen poistuttua, sillä lasten korvat olivat tutkimushetkellä terveet. Koska varhaislapsuuden aikainen tehokkaan hermosoluverkoston kehittyminen puheäänten käsittelylle luo pohjan myös myöhemmälle kielen oppimiselle, toistuvat välikorvatulehdukset on syytä huomioida yhtenä riskitekijänä lapsen kielenkehitykselle.Siirretty Doriast

Restricted consonant inventories of 2-year-old Finnish children with a history of recurrent acute otitis media

Many children experience recurrent acute otitis media (RAOM) in early childhood. In a previous study, 2-year-old children with RAOM were shown to have an immature neural patterns for speech sound discrimination. The present study further investigated the consonant inventories of these same children usign natural speech samples. The results showed that 2-year-old children with RAOM (N=19) produced fewer words and had smaller consonant inventories compared to healthy controls (N=21). In partucular, the number of consonants produced in medial positions of words was restricted. For places and manners of articulation, the most notable difference between the groups was observed for fricatives,which were produces less often by children with RAOM than by the controls.These results further support the asdumption that early and recurrent middle ear infections should be considered a risk factor for language development.</p

Long-term influence of recurrent acute otitis media on neural involuntary attention switching in 2-year-old children

Background: A large group of young children are exposed to repetitive middle ear infections but the effects of the fluctuating hearing sensations on immature central auditory system are not fully understood. The present study investigated the consequences of early childhood recurrent acute otitis media (RAOM) on involuntary auditory attention switching. Methods: By utilizing auditory event-related potentials, neural mechanisms of involuntary attention were studied in 22-26 month-old children (N = 18) who had had an early childhood RAOM and healthy controls (N = 19). The earlier and later phase of the P3a (eP3a and lP3a) and the late negativity (LN) were measured for embedded novel sounds in the passive multi-feature paradigm with repeating standard and deviant syllable stimuli. The children with RAOM had tympanostomy tubes inserted and all the children in both study groups had to have clinically healthy ears at the time of the measurement assessed by an otolaryngologist. Results: The results showed that lP3a amplitude diminished less from frontal to central and parietal areas in the children with RAOM than the controls. This might reflect an immature control of involuntary attention switch. Furthermore, the LN latency was longer in children with RAOM than in the controls, which suggests delayed reorientation of attention in RAOM. Conclusions: The lP3a and LN responses are affected in toddlers who have had a RAOM even when their ears are healthy. This suggests detrimental long-term effects of RAOM on the neural mechanisms of involuntary attention.Peer reviewe

Hyvejohtajuus

Tässä opinnäytetyössä käsitellään hyvejohtajuutta, joka on johtajuuskouluttaja Alexandre Havardin kehittämä hyveoppiin pohjautuva johtajuusmalli. Työssä käydään läpi sekä luonnolliset että yliluonnolliset hyveet hyve kerrallaan ja jotta hyvejohtajuus konkretisoituu, työssä esitellään hyvejohtajia Suomesta ja ulkomailta. Hyvejohtajuus myös ankkuroidaan johtajuushistorian kehityksen jatkoksi käymällä läpi johtajuuden historiaa ja sitä verrataan hyvinkin vastakkaiseen johtajuusmalliin, autoritääriseen johtamiseen. Opinnäytetyötä varten tehtiin kysely, jonka tarkoituksena oli selvittää, onko hyvejohtaja sama kuin hyvä johtaja. Kysely toteutettiin e-lomakkeella, joka lähetettiin Laurea Keravan sekä Laurea Hyvinkään opiskelijoille. Kyselyyn vastasi 157 opiskelijaa. Kyselyn perustana käytettiin eri lähteistä haettua tietoa hyvän johtajan ominaisuuksista. Työn tavoitteena oli selvittää, onko hyvejohtajuus pysyvä ja tarpeellinen johtajuusoppi. Näitä asioita tutkittiin kirjallisten lähteiden sekä itse toteutetun tutkimuksen avulla. Johtopäätöksissä pohdittiin hyvejohtajuuden kokonaisvaltaisuutta sekä sen uskonnollista puolta. Työssä käsiteltiin lisäksi Suomen kirkon asemaa, joka omalta osaltaan vaikuttaa hyvejohtajuuden pysyvyyteen. Näiden pohdintojen pohjalta päädyttiin siihen, että hyvejohtajuus on tarpeellinen oppi, mutta täydellisessä muodossaan se ei ole pysyvä.Virtuous leadership This thesis deals with virtuous leadership which is a leadership model based on virtue knowledge. It has been developed by a leadership trainer Alexandre Havard. This thesis describes all the virtues, both natural and supernatural, one by one. To make the virtuous leadership concrete, the thesis presents virtue leaders from Finland and abroad. The virtuous leadership is also connected to the history of leadership by going through the history of leadership and it was compared to the opposite leadership model, authoritarian leadership. A survey was made for this thesis and the purpose of it was to find out if a virtuous leader is the same as a good leader. The survey was conducted in e-form and was sent to Laurea Kerava and Laurea Hyvinkää students. The survey was answered by 157 students. The survey was based on a variety of sources which deal with the characteristics of a good leader. The purpose of this thesis was to find out if virtuous leadership is a permanent and essential leading model. These subjects were studied by the help of written sources and the self-made research. The comprehensiveness and religiousness of the virtuous leadership was discussed in the final chapter. The position of the Finnish church was also discussed because it has an effect on the stability of the virtuous leadership. On the basis of these considerations it was concluded that vir-tuous leadership is necessary but in its perfect form it is not stabile

Yhteistyö on asenne, yhteistyön polkua rakentamassa : Lastensuojelun tehostetun perhetyön ja nuorisopsykiatrisen osaston yhteistyötä kehittämässä

Laurea-ammattikorkeakoulu Tiivistelmä Laurea Otaniemi Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Terveyden edistämisen koulutusohjelma Johtaminen ja kehittäminen perhe- ja verkostotyössä Haapala, Anni ja Laitinen, Sini YHTEISTYÖ ON ASENNE - Lastensuojelun tehostetun perhetyön ja nuorisopsykiatrisen osaston yhteistyötä kehittämässä Vuosi 2016 Sivumäärä 60+4 Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada tietoa nuorisopsykiatrian ja lastensuojelun välisestä yhteistyöstä. Tavoitteena oli selvittää yhteistyötä ja kehittää toimiva yhteistyömalli lastensuojelun tehostetun perhetyön sosiaaliohjaajien ja nuorisopsykiatrisen osaston henkilökunnan välille. Tavoitteena oli myös, etteivät saman asiakkaan eri työntekijät tekisi päällekkäistä ja erillistä työtä vaan asiakkaan saama palvelu olisi yhtenäistä huolimatta siitä, että toimijat tulevat eri organisaatioista. Tarkoituksena oli integroida resursseja niin, että yhteistyö olisi jatkuvaa ja suunnitelmallista. Opinnäyte toteutettiin toimintatutkimuksena. Tutkimuskysymykset olivat: Millaista yhteistyö on tällä hetkellä? Miten sitä tulisi kehittää? Tutkimusympäristö rajautui lastensuojelun sosiaaliohjaajiin ja nuorisopsykiatrisen osaston henkilö-kuntaan, joten kehittämiskohtia lähdettiin pohtimaan näiden kahden toiminnan yhteistyön kehittämisen kannalta, vaikka myös lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijöiden ja nuorisopsykiatristen poliklinikoiden osuus yhteistyössä nousi tärkeäksi. Opinnäytteen aikana vahvistui käsitys, että halua ja tarvetta parempaan yhteistyöhön löytyi, mutta aika ja resurssit koettiin asioina, jotka tuovat haasteita yhteistyön kehittämiseen. Tämänhetkistä yhteistyötä lastensuojelun tehostetun perhe-työn ja nuorisopsykiatrisen osaston välillä kuvattiin hajanaiseksi. Lisäksi koettiin, ettei tietoa ja ymmärrystä toisen palvelun sisällöstä ollut tarpeeksi. Tämän koettiin vaikuttavan siihen, että odotukset toista palvelua kohtaan ja työn tekemisen reunaehdot eivät aina kohdanneet. Tämä toi ristiriitoja yhteistyöhön ja pettymyksiä suhteessa toiseen palveluun. Yhteistyötä oli ollut muun muassa verkostokokousten ja puheluiden muodossa, mutta siitä löydettiin paljon haasteita ja kehittämiskohteita. Yhdessä lastensuojelun tehostetun perhetyön ja nuorisopsykiatrisen osaston työntekijöiden kanssa kehitimme kaksi mallia yhteistyön parantamiseksi. Toinen malli on yhteistyön prosessikaavio ja toinen hyvän yhteistyön perustan kehämalli. Yhteistyön haastekohtia ovat aloitus- ja lopetuskohdat, toisin sanoen siirtymävaiheet. Näissä kohdissa yhteistyötä on syytä tehostaa. Tehostus tapahtuu ajantasaisella lähetteellä, yhteisillä tapaamisilla osastojakson verkostokokouksissa ja yhteisellä kotikäynnillä osastojakson aikana. Konkreettisten kohtaamisten lisäksi tarvitaan yhteistä koulutusta, yhteistä ymmärrystä, luottamusta, avoimuutta ja dialogisuutta, jotta moniammatillinen yhteistyö muodostuu hyväksi.Laurea University of Applied Sciences Abstract Laurea Otaniemi Master’s degree programme Degree programme in Health promotion Leadership and Development in Work with Families and Networks Haapala, Anni & Laitinen, Sini Co-work is about attitude - Developing co-work with Child Welfare social instructors and adolescent psychiatry ward personnel Year 2016 Pages 60+4 The purpose of this thesis was to obtain information on the co-work between adolescent psychiatry and child welfare. The aim was to study the co-operation and develop a functional model of co-operation between the operations in family work of child welfare social instructors and adolescent psychiatry ward staff. The aim was also that different employees working with the same customer would not duplicate and separate their work but the service received by the customer would be integrated despite the fact that the operators come from different organizations. The aim was to integrate the resources so that co-operation would be continuous and dedicated. The thesis was carried out as action research. The research questions were: What is the cooperation like at the moment? How can it be developed? The research environment was confined to the child welfare social instructors and staff of the adolescent psychiatry ward. The development points were reflected on these two activities in order to develop co-operation, although the role of the child welfare social workers and adolescent psychiatric outpatient clinics in the co-operation was also important. It was confirmed that the desire and the need for better co-operation do exist, but the lack of time and resources creates challenges to the development of co-operation. The current co-operation between intensive family work in child welfare and the adolescent psychiatry ward was described as fragmented. It was also acknowledged that knowledge and understanding of the content of the other’s service was not enough. This was seen as contributing to the fact that the expectations of the other’s service and the boundaries of the work didn’t always meet. This brought conflicts to co-operation and disappointments in relation to the other’s service. Co-operation consisted for example of network meetings and phone calls but many challenges and improvement areas were found. Together with the intensive family work in child welfare and adolescent psychiatry ward employees, we developed two models in order to improve co-operation. The first model is a process diagram of co-operation and the second a model of a basis for good co-operation. Co-operation challenge points are the start and the end points, so called transition phases. In those phases, co-operation should be intensified. Cooperation can be boosted with up-to-date referrals, joint meetings in ward period network meetings and a joint home visit during the ward period. In addition to concrete encounters, there is a need for common training, common understanding, trust, transparency and dialogue so that the multi-professional co-operation develops to the desired level. Keywords: Family work, multiprofessionalism, network, dialogi

Matkalla odotuksesta äitiyteen : päihdetaustaisten äitien kokemuksia odottavien äitien avoryhmän toiminnasta

Odottavien äitien avoryhmä on tarkoitettu päihdetaustaisille raskaana oleville äideille. Avoryhmä järjestetään Keski-Suomen Ensi- ja turvakodin Avopalveluyksikkö Ainon ja Jyväskylän kaupungin Sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen Kyllön äitiysneuvolan yhteistyönä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää päihdetaustaisten odottavien äitien kokemuksia avoryhmän toiminnasta ja sen merkityksestä matkalla odotuksesta äitiyteen. Äitien kokemusten kautta pyrittiin tuottamaan tietoa avoryhmän toiminnan kehittämistä varten. Tutkimustehtävinä oli, miten avoryhmä oli tukenut päihteettömyyteen, äitiyteen ja vauvan tuloon valmistautumisessa sekä miten muuten äidit kokivat hyötyneensä avoryhmän toiminnasta. Tutkimus oli laadullinen. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Teemahaastattelu tehtiin viidelle avoryhmän läpikäyneelle äidille. Aineisto analysoitiin sekä narratiivisen juonirakenneanalyysin että temaattisen analyysin avulla. Odottavien äitien avoryhmä oli tukenut kaikkia haastateltuja äitejä äitiyteen ja vauvan tuloon valmistautumisessa. Vauva oli tullut todellisemmaksi äideille raskausaikana. Päihteettömään elämään avoryhmä oli tukenut osaa äideistä. Osan päihteettömyyteen avoryhmän tuella ei ollut merkitystä. Avoryhmästä äidit kokivat saaneensa myös vertaistukea. Tärkeää oli ollut toisten äitien seura sekä mahdollisuus jakaa kokemuksia ja ajatuksia ryhmässä. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että äidit ja vauvat voivat ryhmässä olonsa jälkeen todella hyvin.Expectant mothers’ peer group is for pregnant women with past substance addiction. The peer group is organized by Central Finland’s Mother and Child Home and Shelter unit Avopalveluyksikkö Aino in collaboration with the city of Jyväskylä social and healthcare centre Kyllö prenatal clinic. The object for this thesis was to define substance addicted expectant mothers’ experiences about the peer group’s operation and meaning en route the way from pregnancy to motherhood. It was aimed to find knowledge from mothers’ experiences to enhance peer group operation. There were reports made about how the peer group had supported towards non intoxication, motherhood and getting ready for the baby. It was also studied how in other ways the mothers experienced benefits from the peer group operations. This thesis was narrative. A theme interview was used as a method to collect material. The theme interview was held for five mothers who had undergone the peer group. The material was analyzed with both narrative structure analysis and thematic analysis. Expectant mothers’ peer group had supported all interviewed mothers about motherhood and getting ready for it. A baby had come more realistic for the mothers during their pregnancy. A few from the mothers were supported towards non intoxicated life by the peer group. For some of them the support did not imply. The mothers had experienced that the peer group had given them also peer support. Company and the opportunity to share thoughts and experiences in a group had been important for the mothers. The results of this study indicate that the moms and their babies do really well after being in the group

Kommunikoinnin häiriöiden kuntoutus:vaativa laji

peerReviewe

Noise equally degrades central auditory processing in 2-and 4-year-old children

Abstract Purpose: The aim of this study was to investigate developmental and noise-induced changes in central auditory processing indexed by event-related potentials in typically developing children. Method: P1, N2, and N4 responses as well as mismatch negativities (MMNs) were recorded for standard syllables and consonants, frequency, intensity, vowel, and vowel duration changes in silent and noisy conditions in the same 14 children at the ages of 2 and 4 years. Results: The P1 and N2 latencies decreased and the N2, N4, and MMN amplitudes increased with development of the children. The amplitude changes were strongest at frontal electrodes. At both ages, background noise decreased the P1 amplitude, increased the N2 amplitude, and shortened the N4 latency. The noise-induced amplitude changes of P1, N2, and N4 were strongest frontally. Furthermore, background noise degraded the MMN. At both ages, MMN was significantly elicited only by the consonant change, and at the age of 4 years, also by the vowel duration change during noise. Conclusions: Developmental changes indexing maturation of central auditory processing were found from every response studied. Noise degraded sound encoding and echoic memory and impaired auditory discrimination at both ages. The older children were as vulnerable to the impact of noise as the younger children

Developmental and noise-induced changes (Niemitalo-Haapola et al., 2017)

<div>"<b>Purpose: </b>The aim of this study was to investigate developmental and noise-induced changes in central auditory processing indexed by event-related potentials in typically developing children.</div><div><b>Method:</b> P1, N2, and N4 responses as well as mismatch negativities (MMNs) were recorded for standard syllables and consonants, frequency, intensity, vowel, and vowel duration changes in silent and noisy conditions in the same 14 children at the ages of 2 and 4 years.</div><div><b>Results: </b>The P1 and N2 latencies decreased and the N2, N4, and MMN amplitudes increased with development of the children. The amplitude changes were strongest at frontal electrodes. At both ages, background noise decreased the P1 amplitude, increased the N2 amplitude, and shortened the N4 latency. The noise-induced amplitude changes of P1, N2, and N4 were strongest frontally. Furthermore, background noise degraded the MMN. At both ages, MMN was significantly elicited only by the consonant change, and at the age of 4 years, also by the vowel duration change during noise.</div><div><b>Conclusions: </b>Developmental changes indexing maturation of central auditory processing were found from every response studied. Noise degraded sound encoding and echoic memory and impaired auditory discrimination at both ages. The older children were as vulnerable to the impact of noise as the younger children."</div><div><br></div><div><b>Supplemental Material S1. </b>The grand average waves for standard stimuli and the amplitude distributions of P1, N2, and N4 responses at the ages of 2 and 4 years (<i>N</i> = 14) in silent and noisy conditions. The developmental changes in the P1 and N2 latencies and the N2 and N4 amplitudes, as well as the noise-induced changes in the N4 latencies and P1 and N2 amplitudes, were statistically significant. In the waveforms, the negativity is plotted upward. </div><div><br></div><div><b>Supplemental Material S2.</b> The mean amplitude distributions of MMNs at the age of 2 and 4 years (<i>N</i> = 14) in silent and noisy conditions over the time window used for peak detection. Developmentally, MMNs increased frontally and the left–right distribution changed in silent conditions. In noisy conditions, the MMN amplitudes were overall smaller than in the silent conditions. Ns. denotes nonsignificant MMN response. </div><div><br></div><div>Niemitalo-Haapola, E., Haapala, S., Kujala, T., Raappana, A., Kujala, T., & Jansson-Verkasalo, E. (2017). Noise equally degrades central auditory processing in 2- and 4-year-old children. <i>Journal of Speech, Language, and Hearing Research, 60, </i>2297–2309<i>.</i> https://doi.org/10.1044/2017_JSLHR-H-16-0267</div><div><br></div