Burden of Influenza in Children

Background: Most children with influenza are treated as outpatients but, especially among young children, influenza-attributable illnesses often result in hospitalization. However, relatively scarce data exist on the clinical picture and the full disease burden of pediatric influenza. Prompt diagnosis of influenza could enable the institution of antiviral therapy and adequate cohorting of patients. Data are needed to help clinicians correctly suspect influenza at the time of hospital admission. Aims and methods: We conducted a prospective 2-year cohort study of respiratory infections in children aged ≤13 years to determine the incidence of influenza in outpatient children and to assess the clinical presentation of influenza in various age groups seen in primary care. We also determined the rates of different complications attributable to influenza and the absenteeism of the children and their parents due to the child’s influenza infection. We then conducted a further 16-year retrospective study of children ≤16 years of age, hospitalized with virologically confirmed influenza. We estimated the population-based rates of hospitalizations and determined the primary admission diagnoses of the hospitalized children in different age groups. Results: The average annual rate of influenza was highest (179 / 1000) among children <3 years old. In this age group, acute otitis media was diagnosed as a complication of influenza in 40% of children. High fever was the most prominent sign of influenza, and 20% of children <3 years of age had a fever ≥40oC. Most children had rhinitis already during the first days of the illness. The average annual incidence of influenzarelated hospitalization was highest (276 / 100,000) among infants <6 months of age, of whom 52% were primarily admitted due to sepsis-like illnesses. Respiratory symptoms accounted for 38% of the hospitalizations. Conclusions: Influenza causes a substantial burden of illness on outpatient children and their families. The clinical presentation of influenza is most severe in children <3 years of age. The high incidence of influenza-associated hospitalizations among infants aged <6 months calls for more effective ways to prevent influenza in this age group. The clinical manifestations of influenza vary widely in different age groups of children at the time of hospital admission. Awareness of this phenomenon is important for the early recognition of the illness and the potential initiation of effective antiviral treatment of these patients.Influenssan lapsille aiheuttama tautitaakka Tausta: Vaikka suurin osa influenssaa sairastavista lapsista hoidetaan avohoidossa, erityisesti pikkulapset joutuvat influenssan vuoksi usein sairaalahoitoon. Influenssan kliinisestä kuvasta ja kokonaistautitaakasta lapsipotilailla on kuitenkin olemassa suhteellisen vähän tutkimustietoa. Influenssan nopea tunnistaminen mahdollistaisi niin viruslääkehoidon aloittamisen ajoissa kuin sairaalapotilaiden oikeanlaisen sijoittelun. Influenssan varhaisesta oirekuvasta sairaalahoitoa tarvitsevilla lapsilla tarvitaan lisää tutkimustietoa. Tavoitteet ja menetelmät: Selvitimme kaksivuotisessa seurantatutkimuksessa ≤13-vuotiaiden lasten sairastuvuutta influenssaan sekä influenssan kliinistä taudinkuvaa eri-ikäisillä avohoidossa hoidettavilla lapsilla. Tutkimme myös influenssan aiheuttamien komplikaatioiden sekä taudista aiheutuvien lasten ja heidän vanhempiensa poissaolojen esiintyvyyttä. Retrospektiivisen, väestöpohjaisen tutkimuksen avulla selvitimme ≤16-vuotiaiden lasten influenssasta johtuvia sairaalahoitoja 16 vuoden seurantajakson aikana. Selvitimme niin influenssaan liittyvien sairaalahoitojen esiintyvyyttä kuin influenssan oirekuvaa sairaalaan tulovaiheessa eri ikäryhmissä. Tulokset: Influenssan ilmaantuvuus oli suurinta (179/1000 lasta) alle 3-vuotiaiden ryhmässä. Akuutti välikorvatulehdus todettiin tässä ikäryhmässä noin 40 %:lla influenssaan sairastuneista lapsista. Korkea kuume oli influenssan tyypillisin oire, ja 20 %:lla alle 3-vuotiaista lapsista kuumetta oli ≥40˚C. Suurimmalla osalla lapsista esiintyi nuhaa jo taudin ensipäivistä alkaen. Influenssan aiheuttamien sairaalahoitojen ilmaantuvuus oli suurinta alle 6 kuukauden ikäisillä lapsilla, joista 52 %:lla pääasiallinen sairaalaan joutumisen syy oli sepsisepäily. Hengitystieoireet olivat tärkein sairaalahoidon syy 38 %:lla influenssaan sairastuneista lapsista. Päätelmät: Influenssa aiheuttaa lapsille ja heidän perheilleen merkittävän tautitaakan. Influenssan kliininen kuva on vakavin alle 3-vuotiailla lapsilla. Koska influenssan aiheuttamat sairaalahoidot ovat yleisimpiä alle 6 kuukauden ikäisillä lapsilla, influenssan ehkäisyyn tarvittaisiin tehokkaampia keinoja nimenomaan tässä ikäryhmässä. Influenssan oirekuvassa esiintyy suurta vaihtelua eri ikäryhmissä sairaalaan tulovaiheessa. Tämän huomioon ottaminen on tärkeää influenssan nopeaksi tunnistamiseksi ja mahdollisen viruslääkehoidon aloittamiseksi ajoissa.Siirretty Doriast

Muistoista ja ihanteista oppimislähtöisen kulttuurin tukemiseen : yliopiston opettajan pedagogisen ajattelun muotoutuminen

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata Aalto-yliopiston 60 opintopisteen laajuiseen pedagogiseen koulutukseen osallistuneiden yliopiston opettajien pedagogisen ajattelun muotoutumista koulutuksen aikana ja saada selville, miten koulutuksen keskeinen tehtävä tukea oppimiskeskeisen kulttuurin kehittämistä on toteutunut asetetun opetussuunnitelman puitteissa. Tutkimustehtävää lähestyttiin selvittämällä tutkittavien käsityksiä hyvästä opetuksesta sekä selvittämällä, minkälainen on pedagogiseen koulutukseen osallistuneiden suhde opiskelijoihin ja heidän toimintaansa oppijoina sekä tutkittavien oma rooli opettajina. Lisäksi tarkasteltiin tutkittavien näkemyksiä heidän koulutuksen avulla saavuttamistaan opetustyössä ja työyhteisössä sovellettavista tiedoista ja taidoista. Näiden tutkimuskysymysten avulla lähestyttiin tutkimuksen pääkysymystä, miten koulutukseen osallistuneiden pedagoginen ajattelu on muotoutunut prosessimaisena toteutetun koulutuksen aikana. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena valmista aineistoa käyttäen. Tutkimusaineisto muodostui Aalto-yliopiston pedagogisen koulutuksen vuosien 2011 2014 välisenä aikana suorittaneelta kuudelta yliopiston opettajalta kerätystä, heidän itse koulutuksen eri vaiheissa kirjoittamistaan kirjallisista tehtävä-, reflektio- ja palautemateriaaleista. Aineiston analyysi toteutettiin sekä aineistolähtöistä että teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä käyttäen, ja se perustui fenomenologis-hermeneuttisen ymmärtävän tutkimusotteen mukaiseen taustaideologiaan. Teoriaohjaavassa sisällönanalyysissä hyödynnettiin Postareffin ja Lindblom-Ylänteen (2008) opetuksellisten lähestymistapojen jakoa sisältö- ja oppimislähtöisyyteen, kun selvitettiin tutkittavien suhdetta opiskelijoihin oppijoina sekä heidän omaa rooliaan opettajina. Hyvän opetuksen määrittelyn ilmentämä pedagogisen ajattelun muutos suuntautui konkreettisesta käsitteelliseen ja yksittäisestä yleiseen. Koulutuksen alkuvaiheessa hyvä opetus näyttäytyi osin muistoina ja ihanteina, ja pedagogisen koulutuksen tavoitteeksi asetettiin oma oppiminen. Opetusharjoittelun myötä hyvä opetus yhdistettiin opetusprosessiin sisältyviin käytännönläheisiin ulottuvuuksiin tavoitteena kehittyminen. Koulutuksen päättyessä hyvä opetus liitettiin opetuksen kokonaissuunnitteluun ja koordinointiin enemmän kuin yksittäisiin opetusprosessin ulottuvuuksiin. Pedagoginen ajattelu muotoutui taitokeskeisestä ajattelukeskeiseksi suuntautuen toimintaosaamisesta suunnitteluosaamiseen. Opetuksellisten lähestymistapojen ulottuvuuksissa esiin tuleva ajattelutavan muutos viittasi pedagogisen tietoisuuden heräämiseen, joka näkyi valmiutena kokeilla uutta ja muuttaa omaa toimintaa. Tutkimuksen perusteella oli havaittavissa tutkittavien pedagogisen ajattelun etenemistä oppimiskeskeiseen suuntaan. Tutkittavien näkemykset koulutuksen tuottamista sovellettavista tiedoista ja taidoista vahvistivat edellä todettua: he kertoivat saavuttaneensa pedagogisesti suuntautunutta ajattelua ja tulleensa pedagogisesti tietoisiksi sekä havainneensa, että on monta tapaa opettaa hyvin. Pedagoginen koulutus mahdollisti muutoksen tarjoamalla ohjatun prosessin, ajan, paikan, ohjauksen sekä vertaisyhteisön. Koulutus näytti aikaansaavan tiedollista ristiriitaa ja kriittistä reflektointia sekä suuntaavan ajattelua. Pedagoginen ajattelu kehittyi myös kuvailevasta ja arvioivasta reflektoivaksi ja kehittäväksi. Tutkittavat ilmaisivat olevansa halukkaita toimimaan vaikuttajina pyrittäessä kehittämään yliopistoyhteisöä entistä oppimiskeskeisemmäksi. Perinteisesti tutkimusorientoituneessa yliopistokontekstissa muutosagentteina toimivilla yliopiston opettajilla on merkittävä rooli tässä työssä

Kohti voimaannuttavaa painonhallintaa

Tämä opinnäytetyö toteutettiin Laurea-ammattikorkeakoulu Lohjan yksikössä, yhteistyökumppanina oli Perusturvakuntayhtymä Karviainen. Tässä opinnäytetyössä tarkoituksena oli kartoittaa Perusturvakuntayhtymä Karviaisen ja osaksi Laurean sairaanhoitajaopiskelijoiden toteuttamaan painohallintaryhmään osallistuvien kokemuksia motivoitumisesta, sitoutumisesta, voimaantumisesta ja ryhmässä olemisen vaikutuksista painonhallintaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli painonhallintaryhmäläisten kokemusten kautta mahdollisten kehityskohteiden löytäminen. Opinnäytetyö kuului osaksi Pumppu-hanketta, joka päättyi keväällä 2014. Tämän opinnäytetyön kohderyhmänä oli painonhallintaryhmä, jossa oli alun perin kaksitoista jäsentä. Painonhallintaryhmä kokoontui keväästä 2013 kevääseen 2014. Teoreettinen viitekehys muodostui ylipainon, painonhallinnan, voimaantumisen ja ryhmäohjauksen käsitteiden määrittelystä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Aineis-tonkeruumenetelminä käytettiin sekä puolistrukturoitua kyselylomaketta että focus group -haastattelua. Aineisto analysoitiin deduktiivisen sisällönanalyysin avulla. Opinnäytetyössä etsittiin painonhallintaan sitouttavia, motivoivia ja voimaantumista edistäviä tekijöitä sekä mahdollisia kehityskohteita. Tuloksista kävi ilmi, että teoriatieto, läheisiltä saatu tuki, vertaistuki, oma tahto ja mahdollisuudet vaikuttaa painonhallintaryhmän tapaamisten sisältöön edesauttoivat painonhallintaa. Painonhallintaryhmän kehittämiskohteiksi ryhmäläiset ehdottivat yksilöllisesti laadittuja ohjeita ruokavalioon ja liikuntaan. Tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi nousivat esille psykologisen avun ja stressinhallintaohjelman liittäminen osaksi painonhallintaryhmiä. Useimmiten painonhallintaryhmissä painotetaan ravitsemuksen ja liikunnan merkitystä, yksilöllisten ja psykologisten tekijöiden jäädessä taka-alalle. Säännölliset terveystarkastukset ja yksilöllisemmin räätälöidyt ohjelmat voisivat parantaa painonhallintaryhmien tuloksellisuutta. Tulevaisuuden tutkimuskohteena voisi olla painonhallintaryhmien ohjaajien näkemysten kartoittaminen. Tällöin voitaisiin yhdistää molempien sekä ohjaajien että painonhallintaryhmäläisten näkemyksiä toimivampien painonhallintaryhmien luomiseen tulevaisuudessa. Asiasanat:ylipaino, painonhallinta, ryhmäohjaus, voimaantuminen, motivaatio, sitoutuminen.This thesis has been carried out in Laurea University of Applied Sciences Lohja in co-operation with Karviainen Joint Municipal Authority for Health Care and Social Services’ (hence, JMA Karviainen). The objective of this thesis is to chart the experiences of the participants of a body weight management group concerning motivation, commitment, empowering and the impact of being in a body weight management group. The body weight management group was carried out by JMA Karviainen with nursing students of Laurea Lohja. The aim of this thesis was to find possible targets of development through the experiences of the participants of the body weight management group. This thesis was part of Pumppu project which ended in spring 2014. The target group of this thesis was a body weight management group which originally had twelve participants. The body weight management group met from spring 2013 till spring 2014. The theoretical framework consisted of the definition of overweight, body weight control, empowerment and group counselling. The study was carried out using qualitative research method. The survey was carried out in a form of a half structured questionnaire and focus group interview. The empirical data was analysed by using a deductive content analysis. The thesis sought factors affecting commitment, motivation and empowering in body weight control and possible targets of development. The results of the study indicated that theoreti-cal knowledge, support of the people close to you, peer support, one`s own will to lose weight and possibilities to influence the content of the group meetings enhanced body weight management. To improve body weight management groups in the future, group members suggested individually tailored programmes for diet and exercise. Inclusion of psychological support and stress management programme as part of the weight management groups came up as the most important targets of development. Usually in weight management groups the significance of diet and exercise are emphasized causing individual and psychological factors being left behind. Regular health checks and more individually tailored programmes could improve the results of the body weight management groups. In the future a research subject could be surveying the views of the weight management group instructors. Then it would be possible to combine views from the instructors and the weight management group members to create better functioning weight management groups in the future. Keywords: overweight, weight control, group counselling, empowerment, motivation, commitment

Suomalainen koulutus kansainvälisillä markkinoilla – valtionhallinto koulutusviennin mahdollistajana ja koulutuksen maineen vaalijana

In Finland education is a public service, mainly free of charge. In this context it is reasonable to ask how do educational values and business val­ues fit together. How do top public administra­tors see education as a market commodity in the international business field? What ethical ques­tions and solutions have emerged in the field of education export, and why they are important to the actors? The study is based on interviews with four state administrators working with ed­ucation export and representing national inter­est. The state administrators have encountered a number of ethical problems in advancing edu­cation export. However, they have come up with several solutions to ethical dilemmas

Suomalainen koulutus kansainvälisillä markkinoilla – valtionhallinto koulutusviennin mahdollistajana ja koulutuksen maineen vaalijana

In Finland education is a public service, mainly free of charge. In this context it is reasonable to ask how do educational values and business values fit together. How do top public administra­tors see education as a market commodity in the international business field? What ethical ques­tions and solutions have emerged in the field of education export, and why they are important to the actors? The study is based on interviews with four state administrators working with ed­ucation export and representing national interest. The state administrators have encountered a number of ethical problems in advancing edu­cation export. However, they have come up with several solutions to ethical dilemmas.</p

Hypoperfusion of an Entire Cerebral Hemisphere – Stroke or Postictal Deficit?

The clinical differential diagnosis between ischemic stroke and postictal deficit is sometimes challenging. If the clinical presentation is inconclusive, perfusion imaging can help to identify stroke patients for thrombolysis therapy. However, also epileptic phenomena may alter cerebral perfusion. Hypoperfusion spreading beyond the borders of cerebrovascular territories is usually considered suggestive of an etiology other than stroke. We present a patient whose clinical symptoms suggested a postictal deficit rather than an acute stroke. CT perfusion imaging showed hypoperfusion of the entire left cerebral hemisphere covering all vascular territories. CT angiography revealed occlusions in the ipsilateral internal carotid artery and in the circle of Willis as the cause of the global hypoperfusion. The patient was treated with i.v. thrombolysis and recovered with moderate disability. This is the first description of hyperacute ischemia of an entire cerebral hemisphere and its treatment with thrombolysis. It demonstrates the potential of modern neuroimaging in identifying atypically presenting strokes and shows that i.v. thrombolysis can be effectively and safely used to treat such potentially fatal insults

Comatose With Basilar Artery Occlusion : Still Odds of Favorable Outcome With Recanalization Therapy

Background: Around 30-60% of patients with basilar artery occlusion (BAO) present with coma, which is often considered as a hallmark of poor prognosis. Aim: To examine factors that will help predict outcomes in patients with BAO comatose on admission. Methods: A total of 312 patients with angiography-proven BAO were analyzed. Comas were assessed as Glasgow Coma Scale (GCS) of Results: In total, 103/259 (39.8%) of BAO patients were comatose on admission. Factors associated with acute coma were higher age, coronary artery disease, convulsions, extent of early ischemia by posterior circulation Acute Stroke Prognosis Early CT Score (pc-ASPECTS) < 8, absence of patent posterior collateral vasculature, and occlusion over multiple segments of BA. A total of 21/103 (20.4%) of comatose patients had a favorable outcome (mRS 0-3), and 12/103 (11.7%) had a good outcome (mRS 0-2). Factors associated with a favorable outcome in comatose BAO patients were younger age (p = 0.010), less extensive baseline ischemia (p = 0.027), recanalization (p = 0.013), and avoiding symptomatic intracranial hemorrhage (sICH) (p = 0.038). Factors associated with the poorest outcome or death (mRS 5-6) were older age (p = 0.001), diabetes (p = 0.022), atrial fibrillation (p = 0.016), lower median GCS [4 (IQR 3.6) vs. 6 (5-8); p = 0.006], pc-ASPECTS < 8 (p = 0.003), unsuccessful recanalization (p = 0.006), and sICH (p = 0.010). Futile recanalization (mRS 4-6) was significantly more common in comatose patients (49.4 vs. 18.5%, p < 0.001). Conclusions: One in five BAO patients with acute coma had a favorable outcome. Older patients with cardiovascular comorbidities and already existing ischemic lesions before reperfusion therapies tended to have a poor prognosis, especially if no recanalization is achieved and sICH occurred.Peer reviewe

Flicker-induced retinal vascular dilation in ipsi- and contralateral eyes of patients with carotid stenosis before and after carotid endarterectomy : a prospective study

Purpose Retinal vascular function was assessed in patients with carotid stenosis (CS) before and six months after carotid endarterectomy (CEA) and in controls at a six-month interval. Methods We studied 68 patients (81% male, mean age 69) and 41 healthy non-medicated controls (77%, 68) from March 2015 to December 2018. Our ophthalmological examination included flicker-induced arteriolar and venular measurements with a Dynamic Vessel Analyser in both eyes. Results At baseline, flicker-induced arteriolar and venular dilation was reduced in the ipsilateral eyes of the patients compared with dilation in the controls (arteriolar 1.0% versus 2.6%, p = 0.001 and venular 2.2% versus 2.8%, p = 0.049). These differences subsided after CEA. In patients' ipsilateral eyes, flicker-induced arteriolar dilation was borderline postoperatively (preoperative 1.0% versus postoperative 1.6%, p = 0.06), whereas venular dilation increased (2.2% versus 2.8%, p = 0.025). We found various tentative associations with the change in flicker-induced dilations after CEA, but not with the preoperative dilations. Conclusions Postoperative recovery of the reduced flicker-induced arteriolar and venular dilatation in the ipsilateral eye shows that, after CEA, the activity-dependent vascular reactivity of haemodynamically compromised retinal tissue can improve.Peer reviewe

Subfoveal choroidal thickness in ipsi- and contralateral eyes of patients with carotid stenosis before and after carotid endarterectomy : a prospective study

Purpose To compare subfoveal choroidal thickness (SFCT) and associated clinical variables in patients with carotid stenosis (CS) before and 6 months after carotid endarterectomy (CEA). Methods The prospective non-randomized Helsinki Carotid Endarterectomy Study - Brain and Eye Sub-sTudy included seventy patients (81% male, mean age 69 years) and 40 control subjects (77% male, 68 years), from March 2015 to December 2018. Ophthalmological examination included SFCT measured with enhanced-depth imaging-optical coherence tomography. Carotid stenosis (CS) was more severe (>= 70% stenosis in 92%) ipsilateral to the CEA than contralaterally ( Results At baseline, patients had thinner mean SFCT than control subjects in both eyes (ipsilateral, 222 versus 257 mu m and contralateral, 217 versus 258 mu m, p Conclusions Subfoveal choroidal thickness (SFCT) is thinner in patients with CS without association between SFCT and the grade of CS. Unchanged SFCT after CEA suggests, that choroidal vessels in severe CS are unable to react to increased blood flow. Bilaterally thin SFCT could be considered as yet another sign of CS.Peer reviewe

Ocular signs of carotid stenosis in ipsi- and contralateral eyes before and after carotid endarterectomy : a prospective study

Purpose We describe hypoperfusion-related and embolic ocular signs of carotid stenosis (CS) before and six months after carotid endarterectomy (CEA) in a CS population. Methods We enrolled prospectively 70 CEA patients (81% male, mean age 69) and 41 non-medicated control subjects (76%, 68), from March 2015 to December 2018, assessing intraocular pressure (IOP), best-corrected visual acuity (BCVA) in logMAR units and performing a bio-microscopy examination. Results Main index symptoms included amaurosis fugax (Afx) (29, 41%) and hemispheric TIA (17, 24%), and 17 (24%) were asymptomatic. Of the 70, 17 patients (24%, 95% CI 16-36) showed ocular signs of CS. Of four embolic (Hollenhorst plaques) findings, one small macular plaque disappeared postoperatively. Four had hypoperfusion, that is ocular ischaemic syndrome (OIS), requiring panretinal photocoagulation: one for multiple mid-peripheral haemorrhages, two for iris neovascularization and one for neovascular glaucoma (NVG); only the NVG proved irreversible. Nine (de novo in three) showed mild OIS, that is only few mid-peripheral haemorrhages, ranging pre- /postoperatively in ipsilateral eyes from one to eleven (median two)/ one to two (median one), and in contralateral eyes from three to nine (median five)/ one to six (median three). Pre- and postoperative median BCVA was 0 or better, and mean IOP was normal, except in the NVG patient. Temporary visual impairment from 0 to 0.3 occurred in one eye soon after CEA due to ocular hyperperfusion causing macular oedema. Conclusions Ocular signs of CS are common in CEA patients, ranging from few mid-peripheral haemorrhages to irreversible NVG. Clinicians should be aware of these signs in detecting CS.Peer reviewe