Jatkuvatoiminen leväpitoisuuden mittaus kosteikkovedestä

Jatkuvatoimista levien määrän mittausta voidaan hyödyntää vesistöseurannassa ja sen avulla voidaan havaita esimerkiksi sinilevien lisääntyminen vaikkapa uimarannalla jo ennen kuin leväkasvusto on paljain silmin havaittavissa. Levien määrän jatkuvatoimista mittaamista tutkittiin Tarvaalan Biotalous-kampuksen pohjoisella mallikosteikolla kesällä 2016. Tutkimuksen tavoite oli selvittää, voidaanko kosteikkoveden leväpitoisuutta ja sen vaihtelua seurata jatkuvatoimisesti, sekä edistää levänkasvatus-menetelmän kehittämistä luonnollisten leväkantojen hallittuun kasvattamiseen maatalouden vesiensuojelukosteikolla selvittämällä levien kasvuun vaikuttavia tekijöitä. Tutkimus oli osa BioA- Biojalosta-mokonseptin tuotteistamisesta liiketoimintaa -hanketta.Jatkuvatoimisen mittauksen luotettavuutta selvitettiin vertaamalla EXO2 In Situ Total Algae automaattisen mittausanturin a-klorofyllimittaustuloksia laboratoriossa määritettyihin vesinäytteiden tuloksiin. Tutkimus toteutettiin 19.5.–29.8.2016 (103 vuorokautta). Tutkimusaineisto kerättiin kahdella maatalouden vesiensuojelukosteikon tulouomaan asennetulla automaattisella In Situ mittausanturilla, joiden mittaustaajuus oli kerran tunnissa. Mittauskohteesta otettiin 15 yksittäistä vesinäytettä, joista seitsemästä näytteestä analysoitiin laboratoriossa a-klorofyllipitoisuus ja kahdeksasta näytteestä sameus sekä kiintoaineen, kokonais- ja nitraattitypen, kokonaisfosforin ja liukoisen orgaanisen hiilen pitoisuudet.Tutkimuksessa havaittiin, että automaattiantureiden mittaamat tulokset vastasivat hyvin laboratoriossa määritettyjä tuloksia. Kosteikkovedessä mitattiin varsin korkeita leväpitoisuuksia noin kahden viikon ajan kesäkuun puolen välin tienoilla samaan aikaan veden fosforipitoisuuden nousun kanssa. Veden ravinnepitoisuuksien vaihtelun ja levämäärän välillä ei kuitenkaan havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Myöskään veden lämpötilan tai sääolosuhteiden vaihtelulla ei tässä tutkimuksessa havaittu olleen vaikutusta leväpitoisuuteen. Tulokset saattavat johtua mittauspaikalle kasvaneesta poikkeuksellisen runsaasta vesikasvillisuudesta, joka heikensi levien kasvua kilpailemalla samoista ravinteista sekä varjostamalla leviä.Tutkimusjakson tulosten perusteella kosteikkoveden leväpitoisuutta ja sen vaihtelua voidaan mitata luotettavasti jatkuvatoimisella a-klorofyllin ja fykosyaniinin fluoresenssin mittauslaitteistolla. Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella jatkuvatoimisella mittauksella voidaan havaita esimerkiksi sää-ilmiöiden aiheuttamat nopeat pitoisuuksien muutokset, jotka yksittäisiin vesinäytteisiin perustuvassa seurannassa jäävät usein huomaamatta

Mustasotilaskärpäsen (Hermetia illucens) kasvatus Keski-Suomen olosuhteissa ja hyödyntäminen biomassojen käsittelyssä

Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalouskampuksella toteutettiin hyönteiskasvatuksen demonstraatioympäristö VinsectS – Hyönteistalous osana Viitasaari-Saarijärvi seutukunnan kiertotaloutta –hankkeessa keväällä 2018.  Hankkeessa tutkittiin mustasotilaskärpäsen (Hermetia illucens) ympärivuotisia kasvatusmahdollisuuksia Keski-Suomen olosuhteissa sekä toukkien kykyä hyödyntää erilaisia biomassasivuvirtoja ravinnokseen. Mustasotilaskärpänen on tropiikin hajottaja, jolla on nopea elinkierto ja tehokas biomassan hyödynnyskyky. Optimissa kasvatusolosuhteissa sen elinkierto on 35–42 päivää, joista 14–24 päivää se viettää biomassaa prosessoivana toukkana. Toukka syö kaksi kertaa loppupainonsa verran ja konvertoi biomassasta 50–80 % toukkamassaksi. Mustasotilaskärpänen ei ole tautivektori ja toukkien biomassan prosessoinnin on havaittu vähentävän bakteerimassaa ja nopeuttavan lääkeaineiden hajoamista sekä vähentävän kasvihuonekaasupäästöjä. Hyönteiskasvattamo rakennettiin 6 metrin ISO-konttiin, johon asennettiin olosuhdehallintalaitteisto, etävalvonta ja kasvatusrullakot. Kontti eristettiin ympärivuotista kasvatusta varten. Kasvattamossa käytetään IoT-tekniikkaa automatisoidussa olosuhdehallinnassa.  Hankkeen aikana ympärivuotisen hyönteiskasvatuksen havaittiin olevan mahdollista olosuhteiden pysyessä tavoitearvoissa niin kesällä kuin talvellakin. Kasvattamon lämpötila pysyi tasaisena, ilmankosteuteen ulkoiset tekijät kuitenkin vaikuttivat. Ilmankosteudella onkin suuri rooli hyönteisten elinkierron optimointiin. Hankkeen mittakaavassa hyönteiskasvatus ei tuottanut haitallisia määriä kaasuja, vaan kasvattamon hiilidioksidi- ja ammoniakkipitoisuudet pysyivät sisätyöympäristön viitearvoissa. Mustasotilaskärpäsillä suoritettiin ruokintakokeita erilaisten biomassojen rehuarvojen määrittämiseksi. Biomassat kattoivat sivuvirtoja catering-jakeista siipikarjan lantaan. Biomassojen verrokkina käytettiin teollista siipikarjan rehua. Ruokintakokeet toteutettiin punnitsemalla 100 toukan alku- ja loppupaino ja jäljelle jääneen biomassan jäännöspaino ja kuiva-aineosuus toukkien syönnin määrittämiseksi. Lisäksi tarkkailtiin toukkien kuolleisuutta. Tuloksista voidaan päätellä usean biomassan olevan vähintään yhtä hyvää, ellei parempaa rehua mustasotilaskärpäsille kuin siipikarjan rehun. Esiin nousivat hiilihydraattipitoiset elintarvikepohjaiset biomassat kuten catering- ja leipomojakeet. Korkean (yli 20%) rasvapitoisuuden biomassat ja vaikeasti prosessoitavat kuidut, kuten ligniini, puolestaan soveltuvat heikommin mustasotilaskärpäsen rehuiksi. VinsectS-hankkeessa kartoitettiin seutukunnan hyönteistalouteen soveltuvien sivuvirtojen ja biomassojen lähteitä sekä hyönteiskasvatukseen soveltuvia ja kiinnostuneita yrityksiä ja yrittäjiä. Tulosten pohjalta hankkeessa luotiin hyönteistalouden tiekartta ja arvoketju Viitasaari-Saarijärven seutukunnalle. Mm.  Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittama ja VTT:n hallinnoima hanke toteutettiin 5.2.2018–30.11.2019

Automaattinen vedenlaadun seuranta : tuloksia pilottikokeesta maa- ja metsätalousvaltaisella valuma-alueella Saarijärven reitin varrella

Opinnäytetyön tavoite oli selvittää, voidaanko jatkuvatoimisella veden laadun ja määrän mittauksella arvioida luotettavasti maa- ja metsätalousvaltaisen valuma-alueen kiintoaine- ja ravinnekuormitusta karkeilla mailla valuma-alueen maalaji sekä tutkimusjakson säätila huomioon ottaen. Jatkuvatoimisen mittauksen luotettavuutta selvitettiin vertaamalla Luode Consulting Oy:n In Situ -mittausaseman automaattisen mittausanturin tuloksia laboratoriossa määritettyihin vesinäytteiden tuloksiin. Tutkimusaika oli 83 vuorokautta ajalla 1.9 - 22.11.2010. Tutkimusaineisto kerättiin valtaojaan asennetulla automaattisella In Situ -mittausanturilla, jonka mittaustaajuus oli kerran tunnissa. Lisäksi mittauskohteesta otettiin viisi yksittäistä vesinäytettä, jotka analysoitiin laboratoriossa. Tuloksia tarkasteltiin tilastotieteen menetelmin, muun muassa regressioanalyysin avulla. Tutkimuksessa havaittiin, että automaattiantureiden mittaamat tulokset vastasivat hyvin laboratoriossa määritettyjä tuloksia. Sameuden ja kiintoaineen, sameuden ja kokonaisfosforin sekä kiintoaineen ja kokonaisfosforin välillä havaittiin merkitsevä positiivinen korrelaatio. Tutkimuskohteen fosforikuormitus oli pääosin liukoisessa muodossa ja myös liukoisen fosforin ja sameuden välillä havaittiin merkitsevä positiivinen korrelaatio. Tutkimus oli ensimmäinen Saarijärven reitillä tehty jatkuvatoiminen mittaus sekä ensimmäinen hajakuormituksen automaattisesta vedenlaadun seurannasta tehty tutkimus Keski-Suomessa. Tutkimusjakson tulosten perusteella jatkuvatoiminen veden laadun ja määrän mittaus toimii ja sen avulla voidaan arvioida maa- ja metsätalousvaltaisen valuma-alueen kiintoaine- ja ravinnekuormitusta luotettavasti myös tutkimusalueen kaltaisilla karkeilla hiekkamoreeni- ja hiesuvaltaisilla mailla.The objective of the thesis was to find out if a continuous measuring of water quality and quantity could give a reliable assessment of suspended solid loading and nutrient loading in coarse soil types in a drainage basin dominated by agriculture and forestry. The reliability of the continuous measuring was examined by comparing the results of the automatic probe of an In Situ automatic measurement station of Luode Consulting Limited with the results of water samples defined in a laboratory. The research time was 83 days from 1 September 2010 until 22 November 2010. The research material was assembled using an automatic In Situ probe installed in the main ditch. The measuring frequency was once an hour. In addition five separate water samples were taken from the research target, which were analyzed in a laboratory. The results were examined using statistical methods, for example regression analysis. It was discovered in the research that the results measured by automatic probes corresponded well with the results defined in the laboratory. A considerable positive correlation was discovered, for example, between turbidity and solid, turbidity and total phosphorus and also turbidity and soluble phosphorus. The loading of phosphorus in the research target was mainly soluble. This research was the first continuous measuring in Saarijärvi water route. Based on the results of the research period continuous measuring of water quality and quantity works and it helps to reliably estimate suspended solid loading and nutrient loading in a drainage basin dominated by agriculture and forestry also in coarse sand moraine or silt soils

Jatkuvatoiminen leväpitoisuuden mittaus kosteikkovedestä

Tutkimuksen tavoite oli selvittää, voidaanko kosteikkoveden leväpitoisuutta ja sen vaihtelua seurata jatkuvatoimisesti. Lisäksi tavoitteena oli edistää levänkasvatusmenetelmän kehittämistä luonnollisten leväkantojen hallittuun kasvattamiseen luonnon olosuhteissa maatalouden vesiensuojelukosteikolla tuottamalla tietoa veden ravinteiden ja lämpötilan vaihtelun sekä sääoloissa tapahtuvien muutosten vaikutuksista levien määrään tutkimuskohteella. Jatkuvatoimisen mittauksen luotettavuutta selvitettiin vertaamalla EXO2 In Situ Total Algae automaattisen mittausanturin a-klorofyllimittaustuloksia laboratoriossa määritettyihin vesinäytteiden tuloksiin. Tutkimusaika oli 103 vuorokautta ajalla 19.5. – 29.8.2016. Tutkimusaineisto kerättiin kahdella maatalouden vesiensuojelukosteikon tulouomaan asennetulla automaattisella In Situ mittausanturilla, joiden mittaustaajuus oli kerran tunnissa. Mittauskohteesta otettiin 15 yksittäistä vesinäytettä, jotka analysoitiin laboratoriossa. Seitsemästä vesinäytteestä analysoitiin a-klorofyllipitoisuus ja kahdeksasta näytteestä sameus, kiintoaineen, kokonais- ja nitraattitypen, kokonaisfosforin ja liukoisen orgaanisen hiilen pitoisuudet. Tuloksia tarkasteltiin tilastotieteen menetelmin yhden ja useamman selittävän muuttujan regressio-analyysien avulla. Tutkimuksessa havaittiin, että automaattiantureiden mittaamat tulokset vastasivat hyvin laboratoriossa määritettyjä tuloksia. Veden lämpötilan tai ravinnepitoisuuksien vaihtelun ja levämäärän välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Tutkimusjakson tulosten perusteella kosteikkoveden leväpitoisuutta ja sen vaihtelua voidaan mitata luotettavasti jatkuvatoimisella a-klorofyllin ja fykosyaniinin fluoresenssin mittauslaitteistolla.The objective of the study was to find out whether the algae concentration of wetland water and its variation can be monitored constantly. A further objective was to promote the development of an algae cultivation method for controlled cultivation of algae strains in natural conditions, in agricultural water protection wetland. This was done by providing information about the effects of water nutrients and temperature variation and weather conditions changes on the amount algae. The reliability of the continuous measurements was examined by comparing the measurement results of chlorophyll a received from the EXO2 In Situ Total Algae automatic measurement sensor with the results of water samples defined in a laboratory. The research time was 103 days from 19 May 2016 to 29 August 2016. The research data was collected with two automatic In Situ probes installed in the wetland. The measuring frequency was once an hour. In addition, 15 separate water samples were taken from the research object which were analyzed in a laboratory. Seven water samples were analyzed for chlorophyll a and eight samples for turbidity and the concentration of suspended solids, total and nitrate nitrogen, total phosphorus and dissolved organic carbon. The results were examined using regression analysis for one or several explanatory variables. It was discovered that the results measured by automatic probes corresponded well with the results defined in the laboratory. There was no statistically significant connection between the variation of water temperature or nutrient concentrations and the amount of algae in this study. On the basis of the research period results, wetland water algae concentration and its variation be reliably can measured with the continuous measurement equipment of chlorophyll a and phycocyanin fluorescence

Development of Water Protection in agrarian Areas along Waterways in Saarijärvi, Central Finland

In Central Finland, hilly terrain and abundance of waterways cause challenges in controlling nutrient loads from fields to surface waters. This study applied new technologies to study nutrient loads and advanced water protection. Continuous automatic in situ monitoring of water quality produced accurate and real time information about nutrient loads. The loads varied according to weather conditions and topography, and are shifting from spring to year end. Injection of slurry prevented nutrient leaching. The manure balances implied that the amount of manure is not adequate for fertilizing all fields in the region. Local farmers’ attitudes to water protection were positive

Automaattinen vedenlaadun seuranta – pilottitutkimusta maa- ja metsätalousvaltaisella alueella Saarijärven vesireitin varrella

Saarijärven reitin vesistöistä yli puolet sijoittuu tyydyttävään tai sitäkin huonompaan käyttökelpoisuusluokkaan. Tässä tutkimuksessa selostetaan ensimmäisen ko. vesistöreitin varrella, kahdella pienellä metsä- ja maatalousvaltaisella valuma-alueella, toteutetun jatkuvatoimisen vedenlaadun seurannan tuloksia. Tutkimus on osa kolmevuotista, EU:n maaseuturahaston rahoittamaa ”MAISA - Maatalouden vesiensuojelun kehittäminen Saarijärven vesistöreitin varrella” –hanketta. Vuosina 2010 ja 2011 toteutettujen seurantajaksojen tavoitteena oli testata, miten jatkuvatoiminen, automaattinen vedenlaadun mittaus toimii Keski-Suomessa tyypillisillä, hiesu-hiekkamoreeni- ja turvepitoisilla mailla vedenlaadun ja hajakuormituksen arvioinnissa. Vedenlaatua seurattiin Saarijärvellä Tarvaalassa hiesu-hiekkamoreenivaltaisen valuma-alueen (129 ha) halki virtaavassa valtaojassa ja Satosuolla turvevaltaisen valuma-alueen (573 ha) halki virtaavassa purossa. Automaattisten mittausantureiden mittaustaajuus oli kerran tunnissa. Anturit mittasivat optisesti sameutta, nitraattitypen pitoisuutta ja liukoisen orgaanisen hiilen pitoisuutta. Arviot kokonaisfosfori- ja kiintoainepitoisuuksista laskettiin sameusarvojen perusteella vedenlaatumuuttujien välisiin riippuvuuksiin perustuen. Automaattisella vedenlaadun mittauksella saatiin tarkkaa tietoa hiekkamoreeni- ja hiesuvaltaisen sekä turvepitoisen valuma-alueen veden kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksista. Jatkuvatoimisella vedenlaadun seurannalla pystyttiin havaitsemaan virtaamamuutosten aiheuttamat nopeat muutokset pitoisuuksiin, jotka yksittäisissä vesinäytteissä jäivät huomaamatta. Tutkimuksessa ilmeni kuitenkin, että kohdealueella ei voida ennustaa, esiintyykö veden sameuden ja kokonaisfosforipitoisuuden välillä korrelaatio kaikissa olosuhteissa. Silloin kun korrelaatio puuttuu, veden kokonaisfosforipitoisuutta ei pystytä arvioimaan automaattimittausten perusteella. Seurantajaksot sijoittuivat kahdelle hydrologisilta olosuhteiltaan hyvin erilaiselle vuodelle. Seurantajakson hydrologiset olosuhteet vaikuttivat ravinnekuormituksen määrään, esimerkiksi Tarvaalan tutkimusalueen nitraattityppikuormitus oli syksyllä 2011 noin puolitoistakertainen vähäsateisempaan vuoteen 2010 verrattuna. Seurantajaksolla 2011 Tarvaalassa peltoalueen (14 % valuma-alueesta) osuus valuma-alueen kokonaistyppikuormituksesta (494 kg) oli 60 %. Vuoden 2011 arvioidut kokonaistyppi ja -fosforikuormitukset lähentelivät molemmilla tutkimusalueilla yleisesti käytettyjä maatalouden ominaiskuormituslukuja, mutta vuonna 2010 (Tarvaalan) tutkimusalueelta tullut kuormitus oli moninkertaisesti yleisiä kuormituslukuja pienempi

Kanalle lähitoukkaa

The need for animal-derived additional protein from one's own farm or nearby areas is significant due to the increased prices, usage restrictions, and availability difficulties of fishmeal and organic soybeans commonly used in poultry and pig feed. These challenges are particularly significant in organic production. Currently, insects cannot be certified as organic, but legislation enabling certification is being prepared. In addition to protein self-sufficiency, insect production can also improve fertilizer self-sufficiency, as the by-product of production, known as frass, is a first-rate fertilizer. Research indicates that the larvae of the black soldier fly (Hermetia illucens) are excellent for poultry feed. For example, the growth of young chickens can be improved by adding 3–10% Hermetia to their feed. In laying hens, soybeans have been entirely replaced by black soldier fly protein and fat, and in broiler feed, fishmeal has been replaced with black soldier fly up to 15% without compromising consumption and growth. Feed containing insects provides health benefits to animals. The abundant lauric acid in the black soldier fly's fat reduces enterobacteria in the intestine, such as coliform bacteria. Chitin and its breakdown products improve gut microbiota. The black soldier fly also contains bacteria-killing peptides, and its proteins and chitin enhance the animals' natural immune system. In experimental infections, a 3–10% insect addition has reduced morbidity and mortality. The immune-boosting and morbidity-reducing effect of insect feed may decrease the need for antibiotics and reduce the risk of developing new antibiotic-resistant bacterial strains in connection with livestock production. In organic production, where animals spend part of their time outdoors and antibiotics are not used, strengthening disease resistance is particularly necessary. The goal of the "Farm maggot for chicken" project is to improve protein self-sufficiency, security of supply, and resilience to crises on poultry and pig farms by replacing imported protein with insect protein. The project produces and pilots a farm-scale, scalable, and generalizable operational model for insect larvae and their protein concentrate production. The operational model includes information on equipment and methods for producing black soldier fly protein and generalizable calculation tools for preparing farm-specific profitability calculations for insect production. The project utilizes the farm's own vegetable by-products as feed for the larvae. Preliminary results indicate that the by-product of grain sorting is suitable as feed for Hermetia larvae. The project tests the best way to compose the growing mass, as the structure of the growing substrate is crucial for optimizing larval growth. The "Farm maggot for chicken" project is funded by the Rural Development Programme for Mainland Finland 2014–2020 as the European Innovation Partnerships -project (EIP). It is implemented by the Natural Resources Institute Finland (Luke), Jamk University of Applied Sciences, and Kaistin Tila Oy.    Tarve eläinperäisen lisävalkuaisen saannille omalta tilalta tai lähialueelta on suuri siipikarjan ja sian rehuissa yleisesti käytettävien kalajauhon ja luomusoijan kohonneiden hintojen, käyttörajoitusten sekä saantivaikeuksien takia. Haasteet ovat erityisen suuret luomutuotannossa. Hyönteisiä ei tällä hetkellä voi sertifioida luomuksi, mutta sertifioinnin mahdollistava lainsäädäntö on valmisteilla. Valkuaisomavaraisuuden lisäksi hyönteistuotannon avulla voidaan parantaa myös lannoiteomavaraisuutta, sillä tuotannon sivuvirtana syntyvä toukanpuru eli frassi on ensiluokkaista lannoitetta. Tutkimusten mukaan mustasotilaskärpäsen (Hermetia illucens) toukka sopii erinomaisen hyvin siipikarjan rehuksi. Esimerkiksi kananpoikien varhaisen vaiheen kasvua voidaan parantaa lisäämällä niiden rehuun 3–10% Hermetiaa. Munituskanoilla soija on voitu korvata kokonaan mustasotilaskärpäsen proteiinilla ja rasvalla ja broilerin rehusta on korvattu kalajauhoa mustasotilaskärpäsellä aina 15%:iin asti ilman syönnin ja kasvun heikkenemistä. Hyönteistä sisältävä rehu tuottaa eläimelle terveyshyötyjä. Mustasotilaskärpäsen rasvan runsas lauriinihappo vähentää suoliston enterobakteereja, kuten kolibakteereja. Kitiini ja sen pilkkoutumistuotteet parantavat suoliston mikrobistoa. Mustasotilaskärpänen sisältää myös bakteereja tappavia peptidejä ja sen proteiinit ja kitiini voimistavat eläinten luontaista immuunijärjestelmää. Kokeellisissa infektioissa 3–10%:n hyönteislisä on vähentänyt sairastavuutta ja kuolleisuutta. Hyönteisrehun immuniteettia voimistava ja sairastavuutta vähentävä vaikutus voi vähentää antibioottien tarvetta ja pienentää riskiä uusien antibioottiresistenssien bakteerikantojen kehittymiseen kotieläintuotannon yhteydessä. Luomutuotannossa, jossa eläimet ovat osan ajastaan ulkona eikä antibiootteja käytetä, taudinvastustuskyvyn vahvistaminen on erityisen tarpeen. Kanalle lähitoukkaa -hankkeen tavoitteena on parantaa siipikarja- ja sikatilojen valkuaisomavaraisuutta, huoltovarmuutta ja kriisinkestävyyttä korvaamalla tuontivalkuaista hyönteisproteiinilla. Hankkeessa tuotetaan ja pilotoidaan maatilamittakaavaan sopiva, skaalattava ja yleistettävä toimintamalli hyönteistoukan ja sen proteiinirikasteen tuotantoon. Toimintamalli kattaa tiedon laitteista ja menetelmistä mustasotilaskärpäsen proteiinin tuottamiseen sekä yleistettävissä olevat laskentatyökalut hyönteistuotannon tilakohtaisten kannattavuuslaskelmien laatimiseen. Hankkeessa hyödynnetään maatilan omia kasvisivuvirtoja toukkien rehuina. Alustavien tulosten mukaan viljojen lajittelun sivuvirta sopii Hermetian toukkien rehuiksi. Hankkeessa testataan parasta tapaa koostaa kasvatusmassa, sillä kasvatusalustan rakenne on olennaisen tärkeä toukkien kasvun optimoinnin kannalta. Kanalle lähitoukkaa -hanke on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 rahoittama maaseudun innovaatioryhmä (EIP) hanke. Sen toteuttavat Luonnonvarakeskus (Luke), Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy (Jamk) ja Kaistin tila Oy.Behovet av ytterligare animaliskt protein från den egna gården eller närliggande områden är betydande på grund av de höjda priserna, användningsbegränsningarna och tillgänglighetsproblemen för fiskmjöl och ekologiska sojabönor som vanligtvis används i fjäderfä- och grisfoder. Dessa utmaningar är särskilt betydande inom ekologisk produktion. För närvarande kan insekter inte certifieras som ekologiska, men lagstiftning som möjliggör certifiering är under förberedelse. Förutom protein självförsörjning kan insektproduktion också förbättra gödsel självförsörjning, eftersom biprodukten av produktionen, känd som frass, är en förstklassig gödsel. Forskning visar att larverna av den svarta soldatflugan (Hermetia illucens) är utmärkta för fjäderfäfoder. Till exempel kan tillväxten hos unga kycklingar förbättras genom att tillsätta 3–10% Hermetia till deras foder. Hos värphöns har sojabönor helt ersatts av svart soldatflugsprotein och fett, och i slaktkycklingfoder har fiskmjöl ersatts med svart soldatflug upp till 15% utan att konsumtion och tillväxt komprometteras. Foder som innehåller insekter ger hälsofördelar för djur. Den rikliga laurinsyran i den svarta soldatflugans fett minskar enterobakterier i tarmen, såsom koliforma bakterier. Kitin och dess nedbrytningsprodukter förbättrar tarmens mikrobiota. Den svarta soldatflugan innehåller också bakteriedödande peptider, och dess proteiner och kitin förstärker djurens naturliga immunsystem. I experimentella infektioner har ett 3–10% insekttillskott minskat morbiditet och mortalitet. Den immunstärkande och morbiditetsreducerande effekten av insektsfoder kan minska behovet av antibiotika och minska risken för att utveckla nya antibiotikaresistenta bakteriestammar i samband med boskapsproduktion. I ekologisk produktion, där djur tillbringar en del av sin tid utomhus och antibiotika inte används, är det särskilt nödvändigt att stärka sjukdomsresistensen. Målet med projektet "Närbildslarver för kycklingen" är att förbättra protein självförsörjning, försörjningstrygghet och krisresilience på fjäderfä- och grisgårdar genom att ersätta importerat protein med insektsprotein. Projektet producerar och piloterar en gårdsanpassad, skalbar och generaliserbar driftsmodell för insektslarver och deras proteinberikning. Driftsmodellen inkluderar information om utrustning och metoder för att producera svart soldatflugans protein och generaliserbara beräkningsverktyg för att upprätta gårdspecifika lönsamhetsberäkningar för insektproduktion. Projektet utnyttjar gårdens egna vegetabiliska biprodukter som foder till larverna. Preliminära resultat tyder på att biprodukten av spannmålsortering är lämplig som foder för Hermetia-larver. Projektet testar det bästa sättet att komponera den växande massan, eftersom strukturen på odlingssubstratet är avgörande för att optimera larvernas tillväxt. Projektet "Närbildslarver för kycklingen" finansieras av Landsbygdsutvecklingsprogrammet för Fastlandsfinland 2014–2020 som ett landsbygds innovations grupp (EIP) projekt. Det genomförs av Naturresursinstitutet Finland (Luke), Jamk University of Applied Sciences och Kaistin Tila Oy