"Do we put the star map after the first aid kit?" : The Use of Questions as Indicators of Interactional Fluency in L1 Finnish and L2 English Interaction

This thesis examines English L2 learners’ use of different question types in L1 Finnish and L2 English interactions and how their question use affects interactional fluency. In addition, this study aimed at comparing the question types used in L1 and L2 interactions. This study utilized a mixed-methods approach, analyzing some aspects of the data quantitatively and some qualitatively. This was done in order to meet the goals of the study more appropriately. The data of this study consisted of 54 audio-recorded interactions, 26 of which were recorded in English (L2) and 26 in Finnish (L1). For the recordings, the participants had to complete problem-solving tasks. The number of participants was 54, all being advanced learners of English. The data set is part of the data collected originally for the FDF2 project, which is funded by the Academy of Finland. This thesis examines aspects that have not been widely explored before in L2 interaction research, namely the effect of question use on interactional fluency as well as raising attention on the importance of comparing the performance of the same speakers across L1 and L2. In the analysis of the data, five question categories were utilized. The categorization was based on previous research but, for the purposes of the present study, a system working for Finnish and English was created to correspond to each question type utilized in the data. All questions were then collected from the data and placed into the corresponding categories. The L1 and L2 data were categorized separately, although the categories were the same for both languages. After the categorization, the overall number of questions in the data as well as the number of questions presented by each pair in the L1 and L2 were calculated. In addition to this quantitative information, the results were analyzed qualitatively with examples drawn from the pair interactions. The qualitative analysis was done to illustrate and compare the use of questions from an interactional fluency perspective in the L1 and L2 interactions. The study discovered that questions were used extensively in both the L1 and L2 discussions, although the number of questions was notably higher in the L2 interactions. The total number of questions in the L2 interactions was 546, whereas the total number of questions in the L1 interactions was 444. Questions helped the interlocutors to maintain interactional fluency by helping them reach agreement and overcome communicative problems, such as lack of vocabulary knowledge in both languages. The results also showed that differences in question use across the languages might be due to, for example, structural differences between languages. The present study also offered insight into the importance of using interactive spoken tasks in L2 classrooms, since the results show how questions, an aspect of speech, affect interactional fluency positively. This relation between interactional fluency and L2 learning is something that could be acknowledged in future research as well

Kotikonsti -toiminta : Asiakkaiden kokemuksia kotona tapahtuvasta päihdekuntoutuksesta

Kotikonsti on Jyväskylässä uusi päihdekuntoutuksen malli. Se on asiakkaan kotona tapahtuvaa tuettua päihdekierteen katkaisuhoitoa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa asiakkaiden kokemuksia Kotikonsti –toiminnasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että opinnäytetyön avulla toimeksiantaja saisi selville asiakkaiden kokemuksia, sekä kehitysideoita. Lisäksi tavoitteena oli saada alustavaa tietoa siitä, mitä asiakkaat ajattelevat mahdollisesti tulevasta kokemusasiantuntijoiden hyödyntämisestä Kotikonsti –toiminnassa. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn kuntastrategiat – varhainen välittäminen ja osallisuus ja asumisen tuki, jonka osa Kotikonsti –toiminta on. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla vapaaehtoisia Kotikonstin asiakkaita heidän kotonaan teemahaastattelun keinoin. Haastatteluihin osallistui seitsemän Kotikonstin asiakasta. Saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Opinnäytetyössä ilmeni, että asiakkaat ovat tyytyväisiä palveluun ja pitävät sitä pääosin hyödyllisenä osana kuntoutumisen polkuaan. Kokemusasiantuntijoiden hyödyntämistä pidettiin hyvänä ja käyttökelpoisena ideana, jota voitaisiin hyödyntää niin ryhmäkeskusteluissa, kuin kahdenkeskisissä tapaamisissakin.Kotikonsti is a new abuser rehabilitation model developed in Jyväskylä. It means detoxification treatment carried out at the clients’ homes. The purpose of the thesis was to examine the clients' experiences of the Kotikonsti-model. The aim was that the assignor of the thesis could learn about the clients’ experiences and obtain development ideas. Another aim was to gain preliminary information about the clients’ views on using experts by experience as a part of the Kotikonsti-model. The thesis was implemented in cooperation with the project called ”Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn kuntastrategiat - varhainen välittäminen ja osallisuus ja asumisen tuki” [Municipal Strategies for Preventing Homelessness – early intervention, participation and housing support], of which the Kotikonsti-model is a part. The thesis was implemented as qualitative research. The data was collected by using theme interviews with volunteering Kotikonsti clients at their homes. Seven people volunteered for the interviews. The data were analyzed by using data-based content analysis. According to the results, the Kotikonsti clients were satisfied with the service and most of them found it as a beneficial part of their rehabilitation path. Using experts by experience was considered as a good and useful idea. According to them, experts by experience could be used in both group discussion and one-on-one meetings

Kotikonsti -toiminta : Asiakkaiden kokemuksia kotona tapahtuvasta päihdekuntoutuksesta

Kotikonsti on Jyväskylässä uusi päihdekuntoutuksen malli. Se on asiakkaan kotona tapahtuvaa tuettua päihdekierteen katkaisuhoitoa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa asiakkaiden kokemuksia Kotikonsti –toiminnasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että opinnäytetyön avulla toimeksiantaja saisi selville asiakkaiden kokemuksia, sekä kehitysideoita. Lisäksi tavoitteena oli saada alustavaa tietoa siitä, mitä asiakkaat ajattelevat mahdollisesti tulevasta kokemusasiantuntijoiden hyödyntämisestä Kotikonsti –toiminnassa. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn kuntastrategiat – varhainen välittäminen ja osallisuus ja asumisen tuki, jonka osa Kotikonsti –toiminta on. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla vapaaehtoisia Kotikonstin asiakkaita heidän kotonaan teemahaastattelun keinoin. Haastatteluihin osallistui seitsemän Kotikonstin asiakasta. Saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Opinnäytetyössä ilmeni, että asiakkaat ovat tyytyväisiä palveluun ja pitävät sitä pääosin hyödyllisenä osana kuntoutumisen polkuaan. Kokemusasiantuntijoiden hyödyntämistä pidettiin hyvänä ja käyttökelpoisena ideana, jota voitaisiin hyödyntää niin ryhmäkeskusteluissa, kuin kahdenkeskisissä tapaamisissakin.Kotikonsti is a new abuser rehabilitation model developed in Jyväskylä. It means detoxification treatment carried out at the clients’ homes. The purpose of the thesis was to examine the clients' experiences of the Kotikonsti-model. The aim was that the assignor of the thesis could learn about the clients’ experiences and obtain development ideas. Another aim was to gain preliminary information about the clients’ views on using experts by experience as a part of the Kotikonsti-model. The thesis was implemented in cooperation with the project called ”Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn kuntastrategiat - varhainen välittäminen ja osallisuus ja asumisen tuki” [Municipal Strategies for Preventing Homelessness – early intervention, participation and housing support], of which the Kotikonsti-model is a part. The thesis was implemented as qualitative research. The data was collected by using theme interviews with volunteering Kotikonsti clients at their homes. Seven people volunteered for the interviews. The data were analyzed by using data-based content analysis. According to the results, the Kotikonsti clients were satisfied with the service and most of them found it as a beneficial part of their rehabilitation path. Using experts by experience was considered as a good and useful idea. According to them, experts by experience could be used in both group discussion and one-on-one meetings

Työelämän digikuilujen yli : digitalisaatio kaikkien kaveriksi

Digitalisaatio lisää tuottavuutta ja taloudellista hyvinvointia, mutta synnyttää myös ristiriitoja ja eriarvoisuutta niin työelämässä kuin yhteiskunnassa laajemmin. Eriarvoisuuden taustalla ovat digitaaliset kuilut. Niillä tarkoitetaan eroja ihmisten mahdollisuuksissa, kyvyissä ja motivaatiossa käyttää ja hyödyntää digitaalisia sovellutuksia, välineitä ja palveluja. Raportti sisältää analyysin digitaalisista kuiluista Suomen työelämässä perustuen Tilastokeskuksen vuoden 2018 työolotutkimuksen aineistoon sekä vuosina 2020-21 toteutettuihin yksilöhaastatteluihin, organisaatiotasoisiin tapaustutkimuksiin ja osallistaviin kehittämistyöpajoihin. Raportin kehittämisesitykset nostavat esiin erityisesti johdon ja henkilöstön yhteistyön, taitavan muutosjohtamisen, innovatiivisen työn uudelleenorganisoinnin ja työntekijöiden oman digitaalisen toimijuuden merkityksen keinoina ylittää työelämän digitaalisia kuiluja. Julkaisu toimii Työsuojelurahaston ja Työterveyslaitoksen rahoittaman vuosina 2020-21 toteutetetun tutkimusprojektin ”Digitalisaatio kaikkien kaveriksi” loppuraporttina

Työntekijöiden kehittämistoimijuutta edistämässä: Kehittämismenetelmäkokeilujen tuloksia vanhuspalveluissa

Työntekijöistä lähtevä käytäntölähtöinen työn kehittäminen on entistä tärkeämpää muuttuvassa palvelutyössä. Asiakasrajapinnassa toimivilla työntekijöillä on sekä näkemystä asiakkaiden tarpeista että ideoita palvelun parantamiseksi. Ne jäävät kuitenkin usein tunnistamatta ja hyödyntämättä palveluiden kehittämisessä. Työntekijöille omien ideoiden esille tuominen on voimaannuttavaa mutta monesti myös vierasta. Toimi-hankkeessa neljä vanhuspalveluorganisaatiota kokeili kahta kehittämistoimijuutta edistävää menetelmää sekä niiden tukena kehittävää vaikuttavuusarviointia. Raportti antaa tietoa työntekijöiden kehittämistoimijuuden edistämiseksi työpaikoilla. Siinä kuvataan vanhuspalvelutyöntekijöiden kehittämistoimijuuden ilmenemismuotoja, menetelmien käyttökokemuksia ja seuraamuksia sekä pohditaan työntekijälähtöisen kehittämisen juurruttamisen edellytyksiä esimiestyön näkökulmasta. Tulokset kertovat työntekijälähtöisen kehittämisen haasteista ja mahdollisuuksista työpaikoilla

Perhetyön merkitys ja asiakkaiden tyytyväisyys perhetyön toteutumiseen

Opinnäytetyössä tutkittiin perhetyön merkitystä, tyytyväisyyttä ja kokemuksia asiak-kaiden näkökulmasta. Työn tilaaja oli Kouvolan kaupungin lapsiperhepalvelut ja sieltä lapsiperheiden kotipalvelun vastaava ohjaaja. Työn tarkoituksena oli selvittää perhetyön asiakkaiden mielipiteitä perhetyöstä käyttä-en haastattelua ja kyselytutkimusta. Kysely tehtiin Internetissä täytettävällä kyselylo-makkeella, joka oli Kouvolan kaupungin tietojärjestelmässä, jossa asiakkaat saivat vastata. Haastattelu toteutettiin yhdelle asiakkaalle, ja kyselylomakkeen täyttivät yh-teensä 32 asiakasta kotipalvelun, neuvolan ja lastensuojelun perhetyöstä. Lastensuoje-lun perhetyöstä vastaajia oli huomattavasti vähiten. Tutkimuksessa saatiin selville, että perhetyöntekijän ja asiakkaan näkökulmat perhe-työn tarpeista ja tavoitteista voivat olla ristiriidassa keskenään. Asiakkaat olivat tutki-muksen mukaan epätietoisia siitä, mitä eri perhetyön alueilla tehdään. Myöskään per-hetyön tavoitteiden asettamisesta asiakkailla ei ollut tarkkaa tietoa. Perhetyön saamista asiakkaat pitivät todella tärkeänä. Asiakkaat toivoivat, että perhetyöntekijä antaisi enemmän aikaa lasten kanssa olemiseen, lastenhoitoon ja kotitöihin. Asiakkaat kokivat, että kotikäynnit kärsivät resurssipulan vuoksi eivätkä perhetyöntekijät näin pysty tekemään työtä parhaalla mahdollisella tavalla. Asiakkaat kokivat, että he saavat pal-velua, ennen kuin vaikeudet ovat suuria. Asiakkaat toivoivat, että perhetyöntekijä tu-kisi kotona vanhempaa ohjaamaan lapsia uusien asioiden opettelussa. Asiakkaat toi-voivat perhetyöntekijän perehtymistä perheen tietoihin, myös ennen kuin palvelu alkaa perheellä. Näin kotikäynneillä jäisi enemmän aikaa perheen kanssa toimimiseen.This study examined the meaning of family work, contentment and experience from clients’ point of view. The director responsible for home help services in family work in the City of Kouvola was the orderer of this work. The aim of this study was to find out the opinions from the clients of family work by using an interview and a survey. The survey, which was in the City of Kouvola’s data system, was conducted on the webpages where the customers could fill in a form. The interview was carried out as a theme interview to one client and the survey was filled in by 32 clients from home help services and family work in child health clinic and child welfare. Answerers for the survey from the family work of child welfare were significantly the fewest. According to the results, the point of views between family workers and clients can be in conflict with clients’ needs and aims. According to the study clients were unaware about what family work consists in different areas. They didn’t know exactly what the aims towards family work were but having it was considered very important. They al-so hoped that a family worker could arrange more time to be with their children and more help with childcare and housework. Clients experienced that house calls suffered because of the lack of recourses and thus family worker can’t do their work in the best possible way. Clients experienced though that they get service before the difficulties get too substantial. They hoped that family worker would support the parent at home in teaching new things to children, and they also hoped that family workers would fa-miliarize in family’s circumstances before the service begins. In that way there would be more time to work with the family during the house calls

"Tulisitko leikkiin kanssani?" Ystävyys-aiheinen toiminta taiteen ja tarinallisuuden keinoin 4-5-vuotiaille lapsille päiväkodissa

TIIVISTELMÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Sosiaalialan koulutusohjelma, varhaiskasvatus ________________________________________ Tekijät: Maria Mucheleka, Eveliina Riekki, Tanja Seppänen Opinnäytetyön nimi: ”Tulisitko leikkiin kanssani?” Ystävyys-aiheinen toiminta taiteen ja tarinallisuuden keinoin 4-5-vuotiaille lapsille päiväkodissa Työn ohjaajat: Markku Koivisto, Raija Tammi Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: Syksy 2013 Sivumäärä: 45 + 14 liitesivua ________________________________________ Toteutimme toiminnallisen opinnäytetyön Kaijonlinnan päiväkodissa kuudelle 4-5-vuotiaalle lapselle järjestämällä ystävyys-aiheisia tuokioita tarinallisuuden ja taiteen keinoin. Järjestimme yhteensä kuusi tuokiota, jotka toteutimme huhti- ja toukokuun 2013 aikana. Valitsimme kyseisen aiheen, koska se on aina ajankohtainen ja tärkeä aihe käsiteltäväksi jo lapsuudesta lähtien, sillä juuri päiväkodissa lapset usein solmivat ensimmäisiä tärkeitä vertais- ja ystävyyssuhteitaan. Ystävyyssuhteet luovat perustan lapsen hyvinvoinnille ja persoonan tasapainoiselle rakentumiselle, ja niitä voidaan pitää myöhempien ihmissuhteiden edeltäjinä. Opinnäytetyön tietoperustassa käsittelemme varhaiskasvatusta, päiväkoti-ikäisen lapsen sosiaalista ja kognitiivista kehitystä, haasteita lasten sosiaalisissa suhteissa päiväkodissa, ystävyyden ja leikin merkitystä päiväkoti-ikäiselle lapselle sekä tarinallisuutta ja taidetta. Suunnittelimme toiminnan sisällön tämän tietoperustan pohjalta. Toiminnan tavoitteena oli, että lapset oppivat hyvään ystävyyteen liittyviä asioita. Tuokioilla käsittelimme ystävyyteen liittyviä asioita, kuten sitä, millainen on hyvä ystävä ja kuinka ystävä tulee ottaa huomioon leikissä. Käsittelimme myös yksinäisyyttä ja kiusaamista, sillä niitä ilmenee jo päiväkoti-ikäisillä lapsilla. Koska ystävyys oli lapsille jo entuudestaan tuttu aihe, oli haasteellista arvioida, mitä uutta lapset toiminnasta oppivat. Toiminta kuitenkin vahvisti lasten käsitystä ystävyydestä ja antoi heille lisää valmiuksia toimia esimerkiksi kiusaamistilanteessa. Päiväkodin työntekijät pitivät toimintaa tärkeänä ja aihetta ajankohtaisena, ja he myös halusivat lähteä kehittämään ideaa eteenpäin. Käyttämäämme toimintamallia voidaan hyödyntää niin ystävyys-aiheen kuin muidenkin aiheiden käsittelyssä lasten kanssa. ________________________________________ Asiasanat: varhaiskasvatus, ystävyys, ystävyyssuhteet, tarinallisuus, taidekasvatusABSTRACT Oulu University of Applied Sciences Degree Programme in Social Services ________________________________________ Authors: Maria Mucheleka, Eveliina Riekki, Tanja Seppänen Title of thesis: Lessons About Friendship Through Art and Narration for 4-5-year-old Children in a Kindergarten Supervisors: Markku Koivisto, Raija Tammi Term and year when the thesis was submitted: Autumn 2013 Number of pages: 45 + 14 appendix pages ________________________________________ Our thesis was about organizing lessons about friendship through art and narrative for 4-5-year-old children in the kindergarten of Kaijonlinna. We chose this subject because it is an important topic to go through already since childhood. Children start to make friends and build their first peer relations in kindergarten. Friendship is the basis for a child’s well-being and stable development of personality. Friendship is also the basis for a child’s later relationships. The aim of our thesis was to help children learn about good friendship. During the lessons we went through different kind of topics related to friendship, for example what is a good friend like and how a child should consider a friend when playing. We also discussed loneliness and bullying which exist also among kindergarten children. As friendship was already a familiar topic for children, evaluation how they learned new things in our lessons was challenging. Nevertheless the activities strengthened children’s knowledge about friendship and gave them ideas for example how to act in bullying situation. One of the results of the thesis was that the kindergarten staff found our topic important and current and wanted to develop our idea further. The way we organized our lessons can be used while teaching children about friendship and also other topics in future. ________________________________________ Keywords: Early childhood education, friendship, narration, art educatio

Arjenhallinnan taitojen vahvistaminen luonto- ja eläinavusteisesti 13–16-vuotiailla nuorilla : Materiaalipankki Kokkolan ensi- ja turvakoti ry:n käyttöön

Tässä opinnäytetyössä tarkoituksena oli vahvistaa 13–16-vuotiaiden nuorten arjenhallinnan taitoja luonto- ja eläinavusteisesti. Arjenhallinnan taitojen vahvistamisen tueksi kehitettiin materiaalipankki, johon koottiin tietoperustaa sekä Green Care -toiminnan mukaisia erilaisia luonto- ja eläinavusteisia menetelmiä. Työn tilaajana toimi Kokkolan ensi- ja turvakoti ry:n Rakkautta ja tekoja – vahvistavaa luonto- ja eläinavusteista toimintaa lapsille ja aikuisille -projekti 2021–2023. Opinnäytetyötä toteutettiin yhteistyössä projektityöntekijöiden kanssa. Yhteistyön tuloksena kehitettiin arviointimittari, jonka avulla voidaan mitata arjenhallinnan taitojen kehittymistä tulevassa ryhmätyöskentelyssä. Arviointimittari on kyselymuotoinen, toimintakykyä mittaava yksilömittari ryhmätyöskentelyn ohelle. Arviointimittarin kehittämisen pohjana toimi nelivaiheinen PDCA-malli.The purpose of this thesis was to strengthen the everyday management skills of 13–16-year-olds with the help of nature-assisted and animal-assisted methods. To support the strengthening of everyday management skills, a material bank was developed, in which a database of various nature- and animal-assisted methods and activities according to Green Care principles were compiled. The work was commissioned by Kokkola mother and child home and shelter association and their project Love and Actions - strengthening nature- and animal-assisted activities for children and adults 2021–2023. The thesis work was carried out in co-operation with the project workers. As a result of the co-operation, an assessment instrument was developed, which can be used to measure the development of everyday management skills in future teamwork. The assessment instrument is an inquiry-based individual meter that measures performance in addition to teamwork. The four-stage PDCA model served as the basis for the development of the assessment instrument