Yliopisto-opiskelijoiden terveystarkastukset : yhteys terveyspalvelujen käyttöön ja tutkinnon suorittamiseen

Terveystarkastuksilla on keskeinen rooli suomalaisessa lakisääteisessä ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa niin neuvolassa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa kuin työterveyshuollossakin. Tutkimusnäyttö opiskelijoiden terveystarkastuksista on niukka. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia ensimmäisen vuoden yliopisto- opiskelijoiden kaksivaiheista terveystarkastusta ja siihen osallistumisen yhteyttä opiskeluterveydenhuollon palveluiden käyttöön sekä tutkinnon suorittamiseen. Kaksivaiheisessa terveystarkastuksessa ensin opiskelijoille lähetettiin seulova sähköinen terveyskysely (Sätky), jonka jälkeen Sätky-vastausten perusteella opiskelija ohjattiin tarvittaessa terveydenhoitajan tekemään terveystarkastukseen. Sätkyn kysymykset kartoittivat opiskeluun, terveyteen, terveyskäyttäytymiseen ja sosiaalisiin suhteisiin liittyviä tekijöitä. Tutkimus oli havainnoiva retrospektiivinen rekistereihin perustuva tutkimus, jonka seuranta-aika oli kuusi vuotta (2011–2017). Tutkimuspopulaatio muodostui kaikista lukuvuoden 2011–2012 ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijoista (n=15 723) Suomessa. Analyysimenetelminä tutkimuksessa käytettiin logistista regressiota, multinomiaalista logistista regressiota ja hierarkkista klusterianalyysia. Opiskelijat osallistuivat terveystarkastukseen heikosti, eivätkä terveyteen liittyvät tekijät juurikaan selittäneet osallistumattomuutta. Erityisesti miesten osallistumisaktiivisuutta parantavat toimenpiteet ovat tarpeellisia. Positiivinen löydös oli, että kaksivaiheinen terveystarkastus näytti tavoittavan opiskelijat, joilla oli mielialaoireita, mikä mahdollistaa mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyn. Neljä viidestä opiskelijasta käytti opiskeluterveydenhuollon palveluja seuranta-aikana. Naiset käyttivät palveluita selvästi enemmän kuin miehet. Yleisin käyntisyy oli psyykkinen syy. Terveys- tarkastukseen osallistuminen oli yhteydessä lisääntyneeseen palvelukäyttöön. Noin 70 % opiskelijoista oli suorittanut kandin, maisterin tai lisensiaatin tutkinnon seuranta-aikana. Opiskelijan raportoima vähäinen innostus ja heikko ote opin- noista oli yhteydessä tutkinnon puuttumiseen. Sätkyn avulla oli siis mahdollisuus havaita opiskelukyvyn kannalta merkittäviä riskitekijöitä jo opintojen alussa. Näihin tulisi puuttua ja tähän luoda toimintatavat yhteistyössä yliopistojen kanssa. Terveystarkastustoiminnan yksi tärkeimpiä tavoitteita on opiskelukyvyn edistäminen, mikä vaikutti toteutuvan, kun opiskelukyvyn mittarina oli tutkinnon suorittaminen.Health checks have an important role in Finnish statutory preventive health care including child health clinics, school and student health care and occupational health care. However, the evidence on students’ health checks is scarce. The aim of this study was to assess university entrants’ two-stage health examination process and the association between students’ participation in the process and student health care utilization, and graduation. The process includes an Electronic Health Questionnaire (eHQ) provided to all university entrants and a subsequent health check, when necessary, based on the students’ eHQ responses. The eHQ is comprised of questions related to studying, health, lifestyle and social relations. The study was an observational retrospective register-based study with a six-year follow-up (2011-2017). The study population was the whole cohort of university entrants from the 2011 to 2012 academic year in Finland (n=15 723). Logistic regression, multinomial logistic regression and hierarchical cluster analyses were used as analysis methods. Only half of the students participated in the two-stage health check. In particular, measures to improve the participation of male students are needed. Health related reasons did not seem to be associated with health-check non-attendance to a great extent. It was a positive finding that the two-stage health check seemed to reach the students with mental health symptoms. This could translate into opportunities to prevent mental health disorders. Four out of five students utilized student health care services during the follow-up. Female students utilized student health care ser- vices significantly more than male. Psychological reasons were the most common reason for an encounter. Attending the health check was associated with elevated use of student health care. Overall, some 70 % of the students had graduated during the follow-up. Students’ enthusiastic attitude, and engagement to studies were associated with graduation. With the eHQ, it was possible to detect the possible risks to study ability early in the studies. These risks should be addressed, and appropriate procedures put in place in cooperation with the universities. One of the most important goals of conducting health checks in student health care is promoting study ability. This seemed to be realized when measure used was graduation

Guide för studerandehälsovården 2021

Studerandehälsovården ordnar hälso- och sjukvård för studerande och främjar studerandes hälsa och studieförmåga samt välbefinnandet i studiemiljön och studerandegemenskapen. Ändringar i den lagstiftning som styr verksamheten samt en förändrad verksamhetsmiljö har medfört ett behov av nya anvisningar, och därför publicerades denna guide våren 2020 och uppdaterades i början av 2021. I guiden presenteras studerandehälsovårdens lagstadgade uppgifter. Dessutom innehåller guiden anvisningar för det praktiska genomförandet av dessa och rekommendationer om bästa praxis. I guiden specificeras särskilt innehållet i hälso- och sjukvårdstjänsterna, definitionen av studerande som är berättigade till studerandehälsovård, statistikföringen, de hälsogranskningar som görs enligt exponeringen i arbetet, praxis vid behov av särskilt stöd samt tjänsterna för internationella studerande. I innehållet tas hänsyn även till att yrkeshögskolestuderande kommer att omfattas av Studenternas hälsovårdsstiftelses tjänster samt till ändringen av 17 § i hälso- och sjukvårdslagen. Vid uppdateringen av guiden 2021 kompletterades guiden med rekommendationer för personaldimensionering av hälsovårdare och läkare. Syftet med guiden är att stärka den samlade studerandehälsovården och förenhetliga praxis inom den på olika håll i landet. Guiden för studerandehälsovården är avsedd i synnerhet för yrkespersoner och ansvarspersoner inom studerandehälsovården för andra stadiet och högskolorna, men även för beslutsfattare och samarbetspartner

Health check attendance association with health and study-related factors : a register-based cohort study of Finnish university entrants

Background: General health checks are an established component of preventive health care in many countries. Declining participation rates have raised concerns in health care providers. Understanding the reasons for attendance and non-attendance is necessary to improve the preventive health care system. The aim of this study was to examine health- and study-related factors associated with university entrants' health check attendance. Methods: Since 2009, an electronic health questionnaire (eHQ) has been conducted yearly to all Finnish university entrants by the Finnish Student Health Service (FSHS) to screen students for a general health check. The questionnaire comprises 26 questions about health, health habits and studying. The study population consisted of the 3346 entrants from the 2011-2012 academic year who were referred to a health check based on their eHQ responses. The eHQ data were linked with health check attendance information. Multivariable logistic regression was used to study the associations between the questionnaire responses and non-attendance of the health check. Results: Male sex (OR 1.6, 95% CI % 1.4-1.9) and low engagement with studies (OR 1.5, 95% CI 1.2-2.0) were the variables most strongly associated with non-attendance. Having low state of mind was negatively associated with health check non-attendance thus enhanced the health-check attendance (OR 0.6, 95% CI 0.5-0.8). Conclusions: The results suggest that providing health checks in student health care may serve as a way of reaching students with health concerns. However, motivating males and smokers to attend general health checks continue to be a challenge also in a university student population. That low engagement with studies associates with health check non-attendance points to need to improve collaboration between universities and student health care.Peer reviewe

Screening University Students for Health Checks With an Electronic Health Questionnaire in Finland : Protocol for a Retrospective, Register-Based Cohort Study

Background: Health questionnaires and health checks are an established part of preventive health care services in Finland. However, only very limited research of these has been conducted. The Finnish Student Health Service (FSHS) provides primary health care services to all bachelor's and master's degree university students (approximately 134,500 students) in Finland. FSHS's statutory health examination process of university entrants includes an electronic health questionnaire (eHQ) and, based on the students' eHQ responses, a subsequent health check if necessary. To our knowledge, no previous studies have been published on the use of questionnaires for screening students for general health checks. Objective: The general aim of the study is to evaluate the health examination process of university entrants. The objectives are to determine how students' self-reported health in the eHQ and participation in the health examination process are associated with graduation, mental health problems, and the use of student health care services. Methods: This is an ongoing, nationwide, retrospective, register-based cohort study with a 6-year follow-up. The study population is the cohort of university entrants (N=15,723) from the 2011-2012 academic year. These students were sent the eHQ, which consisted of 26 questions about health, health habits, social relations, and studying. Based on the eHQ responses, students were referred to one of the following interventions: (1) a health check, (2) an appointment other than a health check (eg, physiotherapy), or (3) electronic feedback to support a healthy lifestyle, when the other interventions were not necessary. Multiple comparisons will be made within these groups using logistic regression. The primary outcome variables are graduation, having a mental health problem, and attending a health check. The use of FSHS health care services will be studied with the cluster analysis method. The data have been obtained from three nationwide registers: the eHQ register, the medical records of FSHS, and the Higher education achievement register. The data have been linked using personal identity codes. Results: As of August 2019, the data collection and processing are complete and the statistical analyses are in progress. Preliminary results are expected in autumn 2019. Further publications are expected in 2020, and two PhD theses are expected to be completed by the end of 2022. Conclusions: Studying practical procedures in primary health care is highly important for resource allocation and the development of evidence-based processes. This study will be the first to assess the usage of a health questionnaire in screening students for health checks. The findings of this study will contribute to the field of preventive health care. The main practical implication is the development of the FSHS's health examination process. We hypothesize that participation in the health examination process enhances academic achievement and the detection of university students' mental health problems early on in their studies.Peer reviewe

Nuorten ahdistuksen ja depression lyhytpsykoterapiat perusterveydenhuollossa

• Kehitystason mukaiset lyhytpsykoterapiat ovat nuorten ahdistuneisuushäiriöiden ja depression hoidossa keskeisiä perustasolle sovellettavissa olevia interventioita. • Perustasolla lievien ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon soveltuvat noin 10 käyntikerran kognitiivisen ­käyttäytymisterapiaan (KKT) pohjautuvat ohjelmat, esimerkiksi Cool Kids. • Lievän depression hoidoksi perustasolle käyttökelpoisia ovat esimerkiksi 6–12 kerran KKT, ­interpersoonallinen terapia IPT-N ja sen lyhytversiot IPC-N tai BIPT-A. • Interventiot sisältävät psykoedukaatiota, taitoharjoittelua ja oireita ylläpitävän välttämis- tai ­eristäytymiskäyttäytymisen purkua. • Suomessa on aloitettu IPC-N:n ja Cool Kidsin levittäminen perustasolle.publishedVersionPeer reviewe

Association between university students' two-staged health screening and student health care utilisation : register based observational study

Objectives The aim of this study was to explore how university students' participation in a two-staged health screening at the beginning of university studies associates with student health care utilisation in a 6-year follow-up. Design Nationwide, observational, register-based cohort study with a 6-year follow-up. Setting Student health care in Finland. Finnish Student Health Service (FSHS) provides statutory student health services to university students in Finland. The two-staged health screening of FSHS includes the electronic health questionnaire (eHQ) provided annually to university entrants and a subsequent health check, when necessary, based on students eHQ response. Participants A national cohort of university entrants from the 2011-2012 academic year (N=15 723) was assessed. After exclusions the study population consisted of 12 972 students, n (female)=7368, n (male)=5604. Outcome measures The primary outcome measures were students' health service utilisation pattern obtained by clustering analyses method and the students' participation in different stages of the health examination process. Results Four distinguishable health care utilisation patterns were identified: (1) constant low use, (2) constant high use, (3) increasing use and (4) decreasing use. The students' OR for belonging to the constant high use group was significantly higher among females (OR 4.0, 95% CI 3.5 to 4.6) and students who attended the health check (OR 4.7, 95% CI 3.9 to 5.6). Conclusions Participating in the two-staged health screening was associated with increase in health care utilisation. The process detects students with health problems.Peer reviewe

Nuorten ahdistuksen ja depression lyhytpsykoterapiat perusterveydenhuollossa

Vertaisarvioitu. English summary.• Kehitystason mukaiset lyhytpsykoterapiat ovat nuorten ahdistuneisuushäiriöiden ja depression hoidossa keskeisiä perustasolle sovellettavissa olevia interventioita. • Perustasolla lievien ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon soveltuvat noin 10 käyntikerran kognitiivisen ¬käyttäytymisterapiaan (KKT) pohjautuvat ohjelmat, esimerkiksi Cool Kids. • Lievän depression hoidoksi perustasolle käyttökelpoisia ovat esimerkiksi 6–12 kerran KKT, ¬interpersoonallinen terapia IPT-N ja sen lyhytversiot IPC-N tai BIPT-A. • Interventiot sisältävät psykoedukaatiota, taitoharjoittelua ja oireita ylläpitävän välttämis- tai ¬eristäytymiskäyttäytymisen purkua. • Suomessa on aloitettu IPC-N:n ja Cool Kidsin levittäminen perustasolle.Peer reviewe

Nuoren viiltely ja muu itsetuhoinen käyttäytyminen

Teema : Nuorisolääketiede. English summaryPeer reviewe

Opiskeluterveydenhuollon opas 2020

Opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on järjestää terveyden- ja sairaanhoitopalvelut opiskelijoille, edistää opiskelijoiden terveyttä ja opiskelukykyä sekä opiskeluympäristön ja -yhteisön hyvinvointia. Toimintaa ohjaavan lainsäädännön sekä toimintaympäristön muutokset edellyttivät uutta ohjeistusta, ja tämä opas korvaa vuonna 2006 ilmestyneen oppaan. Oppaassa kuvataan opiskeluterveydenhuollon lakisääteiset tehtävät, annetaan ohjeita niiden käytännön toimeenpanosta sekä suosituksia toimintakäytännöiksi. Opas tarkentaa erityisesti terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen sisältöä, opiskeluterveydenhuoltoon oikeutettujen opiskelijoiden määrittelyä, toiminnan tilastointia, altistelähtöisiä terveystarkastuksia, käytäntöjä erityisen tuen tarpeen ilmetessä sekä kansainvälisten opiskelijoiden palveluja. Sisällössä huomioidaan myös ammattikorkeakouluopiskelijoiden siirtyminen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön palvelujen piiriin vuoden 2021 alusta ja samaan aikaan voimaan tuleva terveydenhuoltolain 17 §:n muutos. Oppaan tavoitteena on vahvistaa opiskeluterveydenhuollon kokonaisuutta ja yhtenäistää opiskeluterveydenhuollon käytäntöjä eri puolilla maata. Opiskeluterveydenhuollon opas on tarkoitettu erityisesti toisen ja korkea-asteen opiskeluterveydenhuollossa toimiville ammattilaisille ja vastuuhenkilöille, mutta myös päättäjille ja yhteistyökumppaneille.Tämän version korvaa uusi, muutettu aineisto

Associations between e-health questionnaire responses, health checks and graduation : Finnish register-based study of 2011-2012 university entrants

Objective To evaluate the association between health and study-related factors measured by an Electronic Health Questionnaire (eHQ), participation in a health examination process and graduation in a university student population. Design Nationwide, retrospective, register-based cohort study with a 6-year follow-up. Setting Student health care in Finland. Finnish Student Health Service (FSHS) provides statutory student health services to university students in Finland. The health examination process of FSHS includes the eHQ provided annually to university entrants and a subsequent health check when necessary based on students' eHQ response. Participants A national cohort of university entrants from the 2011-2012 academic year (n=14 329, n (female)=8075, n (male)=6254). Outcome measures The primary outcome measure was graduation, measured based on whether a student had completed a bachelor's, licentiate or master's degree during the 6-year follow-up. Results Some 72% of the women and 60% of the men had graduated during the follow-up. The predictors in the eHQ associated with non-graduation differed by sex. Among the women's low enthusiasm about studies (OR 2.6, 95% CI 1.9 to 3.6), low engagement with studies (OR 2.5, 95% CI 1.8 to 3.4) and daily smoking (OR 1.9, 95% CI 1.4 to 2.6) were the strongest predictors to non-graduation. Among the men, low engagement with studies (OR 3.7, 95% CI 2.5 to 5.5) and obesity (body mass index >= 35) (OR 4.0, 95% CI 1.9 to 8.8) were the strongest predictors to non-graduation. Not attending the health check when referred was associated with non-graduation in both sexes: the OR for not graduating was 1.6 (95% CI 1.3 to 1.9) in women and 1.3 (95% CI 1.0 to 1.6) in men. Conclusions Engagement and enthusiasm about studying in the first year are important predictors of graduation and therefore a potential intervention target. Health promotion initiatives conducted early in the studies may have a positive effect on students' academic achievement.Peer reviewe