Terveystarkastuksilla on keskeinen rooli suomalaisessa lakisääteisessä ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa niin neuvolassa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa kuin työterveyshuollossakin. Tutkimusnäyttö opiskelijoiden terveystarkastuksista on niukka. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia ensimmäisen vuoden yliopisto- opiskelijoiden kaksivaiheista terveystarkastusta ja siihen osallistumisen yhteyttä opiskeluterveydenhuollon palveluiden käyttöön sekä tutkinnon suorittamiseen. Kaksivaiheisessa terveystarkastuksessa ensin opiskelijoille lähetettiin seulova sähköinen terveyskysely (Sätky), jonka jälkeen Sätky-vastausten perusteella opiskelija ohjattiin tarvittaessa terveydenhoitajan tekemään terveystarkastukseen. Sätkyn kysymykset kartoittivat opiskeluun, terveyteen, terveyskäyttäytymiseen ja sosiaalisiin suhteisiin liittyviä tekijöitä.
Tutkimus oli havainnoiva retrospektiivinen rekistereihin perustuva tutkimus, jonka seuranta-aika oli kuusi vuotta (2011–2017). Tutkimuspopulaatio muodostui kaikista lukuvuoden 2011–2012 ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijoista (n=15 723) Suomessa. Analyysimenetelminä tutkimuksessa käytettiin logistista regressiota, multinomiaalista logistista regressiota ja hierarkkista klusterianalyysia.
Opiskelijat osallistuivat terveystarkastukseen heikosti, eivätkä terveyteen liittyvät tekijät juurikaan selittäneet osallistumattomuutta. Erityisesti miesten osallistumisaktiivisuutta parantavat toimenpiteet ovat tarpeellisia. Positiivinen löydös oli, että kaksivaiheinen terveystarkastus näytti tavoittavan opiskelijat, joilla oli mielialaoireita, mikä mahdollistaa mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyn. Neljä viidestä opiskelijasta käytti opiskeluterveydenhuollon palveluja seuranta-aikana. Naiset käyttivät palveluita selvästi enemmän kuin miehet. Yleisin käyntisyy oli psyykkinen syy. Terveys- tarkastukseen osallistuminen oli yhteydessä lisääntyneeseen palvelukäyttöön.
Noin 70 % opiskelijoista oli suorittanut kandin, maisterin tai lisensiaatin tutkinnon seuranta-aikana. Opiskelijan raportoima vähäinen innostus ja heikko ote opin- noista oli yhteydessä tutkinnon puuttumiseen. Sätkyn avulla oli siis mahdollisuus havaita opiskelukyvyn kannalta merkittäviä riskitekijöitä jo opintojen alussa. Näihin tulisi puuttua ja tähän luoda toimintatavat yhteistyössä yliopistojen kanssa. Terveystarkastustoiminnan yksi tärkeimpiä tavoitteita on opiskelukyvyn edistäminen, mikä vaikutti toteutuvan, kun opiskelukyvyn mittarina oli tutkinnon suorittaminen.Health checks have an important role in Finnish statutory preventive health care including child health clinics, school and student health care and occupational health care. However, the evidence on students’ health checks is scarce. The aim of this study was to assess university entrants’ two-stage health examination process and the association between students’ participation in the process and student health care utilization, and graduation. The process includes an Electronic Health Questionnaire (eHQ) provided to all university entrants and a subsequent health check, when necessary, based on the students’ eHQ responses. The eHQ is comprised of questions related to studying, health, lifestyle and social relations.
The study was an observational retrospective register-based study with a six-year follow-up (2011-2017). The study population was the whole cohort of university entrants from the 2011 to 2012 academic year in Finland (n=15 723). Logistic regression, multinomial logistic regression and hierarchical cluster analyses were used as analysis methods.
Only half of the students participated in the two-stage health check. In particular, measures to improve the participation of male students are needed. Health related reasons did not seem to be associated with health-check non-attendance to a great extent. It was a positive finding that the two-stage health check seemed to reach the students with mental health symptoms. This could translate into opportunities to prevent mental health disorders. Four out of five students utilized student health care services during the follow-up. Female students utilized student health care ser- vices significantly more than male. Psychological reasons were the most common reason for an encounter. Attending the health check was associated with elevated use of student health care.
Overall, some 70 % of the students had graduated during the follow-up. Students’ enthusiastic attitude, and engagement to studies were associated with graduation. With the eHQ, it was possible to detect the possible risks to study ability early in the studies. These risks should be addressed, and appropriate procedures put in place in cooperation with the universities. One of the most important goals of conducting health checks in student health care is promoting study ability. This seemed to be realized when measure used was graduation
