Suositus toimintakyvyn arvioinnista iäkkään väestön hyvinvointia edistävien palveluiden yhteydessä

TOIMIA-suositu

Suositus toimintakyvyn arvioinnista iäkkään väestön hyvinvointia edistävien palveluiden yhteydessä

TOIMIA-suositu

Säätiön perustaminen ja toiminta

Opinnäytetyössä tutkittiin, miten säätiö perustetaan ja minkälaista säätiön toiminta on. Tarkoituksena oli koota keskeisimmät asiat säätiön perustamisesta ja toiminnasta, jotta tieto olisi saatavissa säätiömuotoa suunnitteleville tai muuten säätiöistä kiinnostuneille henkilöille. Työ alkaa teoriaosiolla, jossa käsiteltiin ensin säätiön määritelmä sekä säätiöiden tilannetta Suomessa. Tässä osiossa kerrottiin myös säätiölakiin suunnitelluista muutoksista. Sen jälkeen selvitettiin säätiön perustamista ja toimintaa. Tutkimusosion tarkoituksena oli tuoda teoriatietouden ohelle kokemusperäinen näkökanta. Tutkimus antoi selkeämmän kuvan siitä, mitä asioita säätiön perustamisessa ja toiminnassa kannattaa ottaa huomioon niiden mielestä, jotka ovat olleet perustamassa säätiötä tai jotka ovat olleet säätiön toiminnassa mukana. Opinnäytetyö oli määrällinen eli kvantitatiivinen tutkimus. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada kokemusperäistä tietoa säätiön perustamisesta ja toiminnasta teoriatiedon lisäksi. Kysely tehtiin verkkokyselynä, jossa oli sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Tutkimuksessa oli kahden viikon vastausaika, jonka aikana vastauksia kertyi 13 kappaletta. Kysely lähetettiin 31 Suomessa toimivalle säätiölle, jotka valikoituivat tutkimukseen satunnaisesti ja vastaajina olivat säätiöissä toimivat henkilöt. Tutkimuksen tuloksista saatiin selville, että säätiön perustamiseen ja toimintaan liittyviä asioita pidetään vastaajien keskuudessa yleisesti ottaen helppoina, kun on tarpeeksi perehtynyt asiaan ja on tietoutta asiasta. Tuloksista selvisi myös, että säätiötietoutta ja asiantuntija-apua on hyvin saatavilla. Kyselyn vastauksissa painottui se, että säätiön säännöt ja tarkoitus tulee määritellä tarkasti harkiten, jotta toiminta olisi mahdollisimman sujuvaa.This thesis project aimed to find out how to establish a foundation and how a foundation works. The purpose of this thesis was to collect crucial information about starting a foundation and how to manage it after its establishment so that the information would be available for those who plan to start a foundation and for those who are interested in foundations. The study starts with the theory section which introduces definition of the term foundation and the present situation of foundations in Finland. There is also information about the planned changes in the law for foundations. The theory section investigates how to start a foundation, how foundations operate and how to carry out the purpose. The research was designed to give an empirical point of view alongside with the theoretical section. The empirical view gives a better defined picture of what the founders and people who have been involved in foundations think should be taken into account regarding the establishment and operation of foundations. The thesis was a quantitative research. The purpose of this research was to collect empirical information about starting and operating a foundation in addition to the theoretical knowledge. The survey was carried out as an online survey, which had structured and open questions. The response time of this research was two weeks and during that time responses were received from 13 sent surveys. The survey was distributed to 31 foundations in Finland which were selected randomly and the respondents were involved in foundations operation. The results of the survey showed that starting and operating a foundation is considered to be easy when there is enough knowledge of the subject matter. The results also showed that information about foundations and professional help is easily available. The responses focused on the fact that the rules and the purpose of the foundation must be defined with careful consideration in order to operate the foundation as fluently as possible

Röntgensäteilyn käyttö lääketieteessä -opintojakso tarjoaa hyvää perustietoutta

Röntgensäteilyä käyttävät myös muut kuin röntgenhoitajat työssään. Lisäksi yhä useammat altistuvat röntgensäteilylle. Tämä osa-alue kaipaa tutkimuksenkin mukaan lisää kouluttautumista. Oulun ammattikorkeakoulu tarjoaa kesäopintoina Campus Onlinessa kolmen opintopisteen suuruista opintojaksoa, jossa käsitellään perusteet-tasolla säteilyfysiikkaa, -biologiaa, -suojelua sekä säteilyannoksiin tietoa, unohtamatta eri kuvantamismenetelmiä. Opintojakso on helppo suorittaa verkossa itsenäisesti. Materiaali on interaktiivista, mikä tekee opiskelusta mielekästä. Sähköinen tentti on opintojakson arviointimenetelmä

Rintasyöpää sairastavan hoitopolkua kehitetään moniammatillisessa yhteistyössä

Rintasyöpää sairastavan yksilöllinen hoitopolku vaatii moniammatillista yhteistyötä eri käyttöympäristöissä, kuten patologian laboratoriossa, sädehoidossa, leikkaussalissa ja kemoterapiassa. Syöpää sairastavat kokevat, ettei terveydenhuollon ammattilaisilla ole tarpeeksi tietotaitoa asian suhteen. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna perus- ja täydennyskoulutukselle sekä jatkuvalle oppimiselle onkin tarvetta. Potilaan hoitopolun täyttämättömät tarpeet vaikuttavat potilaiden selviytymiseen ja tyytyväisyyteen, joten tätä olisi syytä parantaa. EBreast2-hankkeen päätavoitteena onkin toteuttaa moniammatillinen verkkokoulutus rintasyövän hoidossa työskenteleville terveydenhuollon ammattilaisille ja opiskelijoille

Osaamista tulevaisuuteen - Röntgenhoitajan päivitetyt kompetenssikuvaukset

Suomalaisen röntgenhoitajan kansallinen kompetenssikuvaus on päivitetty edellisen kerran vuonna 2006. Artikkelissa kuvataan röntgenhoitajan kansallisten kompetenssien ja niiden osaamistasokuvauksen päivitysprosessi ja lopputulos ammattikorkeakoulututkintotasolla NQF 6. Kompetenssikuvauksen ja niihin liittyvien osaamisten työstäminen toteutettiin yhteistyössä kuuden röntgenhoitajia kouluttavan ammattikorkeakoulun opettajakunnan kanssa konsultoiden niiden sidosryhmiä. Työstämisessä hyödynnettiin six-hats -kehittämistyön menetelmää. Röntgenhoitajan tulevaisuudessa tarvitsemassa osaamisessa tunnistettiin seitsemän ydinkompetenssia jotka ovat: asiakas- ja yksilölähtöisyys, matemaattisluonnontieteellinen osaaminen, kliinisen radiografian hoitamis- ja ohjaamisosaaminen, turvallisuus- ja laatuosaaminen, kuvantamisen ja sädehoidon osaaminen, terveydenhuollon toimintaympäristöosaaminen ja työelämätaidot sekä näyttöön perustuvan toiminnan osaaminen kliinisessä radiografiassa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ammattikorkeakoulujen tarjoaman röntgenhoitajien peruskoulutuksen tulee sisältää sekä radiografian ajasta riippumaton ydin, mutta sen tulee yksityiskohdiltaan pystyä muuttumaan teknologian ja pedagogiikan kehittyessä maailmanlaajuisissa ja kansallisissa toimintaympäristöissä. Tässä artikkelissa kuvattu uudistettu röntgenhoitajan kompetenssikuvaus pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen

Osaamista tulevaisuuteen - Röntgenhoitajan päivitetyt kompetenssikuvaukset

Suomalaisen röntgenhoitajan kansallinen kompetenssikuvaus on päivitetty edellisen kerran vuonna 2006. Artikkelissa kuvataan röntgenhoitajan kansallisten kompetenssien ja niiden osaamistasokuvauksen päivitysprosessi ja lopputulos ammattikorkeakoulututkintotasolla NQF 6. Kompetenssikuvauksen ja niihin liittyvien osaamisten työstäminen toteutettiin yhteistyössä kuuden röntgenhoitajia kouluttavan ammattikorkeakoulun opettajakunnan kanssa konsultoiden niiden sidosryhmiä. Työstämisessä hyödynnettiin six-hats -kehittämistyön menetelmää. Röntgenhoitajan tulevaisuudessa tarvitsemassa osaamisessa tunnistettiin seitsemän ydinkompetenssia jotka ovat: asiakas- ja yksilölähtöisyys, matemaattisluonnontieteellinen osaaminen, kliinisen radiografian hoitamis- ja ohjaamisosaaminen, turvallisuus- ja laatuosaaminen, kuvantamisen ja sädehoidon osaaminen, terveydenhuollon toimintaympäristöosaaminen ja työelämätaidot sekä näyttöön perustuvan toiminnan osaaminen kliinisessä radiografiassa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ammattikorkeakoulujen tarjoaman röntgenhoitajien peruskoulutuksen tulee sisältää sekä radiografian ajasta riippumaton ydin, mutta sen tulee yksityiskohdiltaan pystyä muuttumaan teknologian ja pedagogiikan kehittyessä maailmanlaajuisissa ja kansallisissa toimintaympäristöissä. Tässä artikkelissa kuvattu uudistettu röntgenhoitajan kompetenssikuvaus pyrkii vastaamaan tähän haasteesee

A multidimensional approach to older patients during COVID-19 pandemic: a position paper of the Special Interest Group on Comprehensive Geriatric Assessment of the European Geriatric Medicine Society (EuGMS)

Purpose: The COVID-19 pandemic has been a dramatic trigger that has challenged the intrinsic capacity of older adults and of society. Due to the consequences for the older population worldwide, the Special Interest Group on Comprehensive Geriatric Assessment (CGA) of the European Geriatric Medicine Society (EuGMS) took the initiative of collecting evidence on the usefulness of the CGA-based multidimensional approach to older people during the COVID-19 pandemic. Methods: A narrative review of the most relevant articles published between January 2020 and November 2022 that focused on the multidimensional assessment of older adults during the COVID-19 pandemic. Results: Current evidence supports the critical role of the multidimensional approach to identify older adults hospitalized with COVID-19 at higher risk of longer hospitalization, functional decline, and short-term mortality. This approach appears to also be pivotal for the adequate stratification and management of the post-COVID condition as well as for the adoption of preventive measures (e.g., vaccinations, healthy lifestyle) among non-infected individuals. Conclusion: Collecting information on multiple health domains (e.g., functional, cognitive, nutritional, social status, mobility, comorbidities, and polypharmacy) provides a better understanding of the intrinsic capacities and resilience of older adults affected by SARS-CoV-2 infection. The EuGMS SIG on CGA endorses the adoption of the multidimensional approach to guide the clinical management of older adults during the COVID-19 pandemic

Comprehensive geriatric assessment in older people : an umbrella review of health outcomes

Background: Comprehensive geriatric assessment (CGA) has been in use for the last three decades. However, some doubts remain regarding its clinical use. Therefore, we aimed to capture the breadth of outcomes reported and assess the strength of evidence of the use of comprehensive geriatric assessment (CGA) for health outcomes in older Methods: Umbrella review of systematic reviews of the use of CGA in older adults searching in Pubmed, Embase, Scopus, Cochrane library and CINHAL until 05 November 2021. All possible health outcomes were eligible. Two independent reviewers extracted key data. The grading of evidence was carried out using the GRADE for intervention studies, whilst data regarding systematic reviews were reported as narrative findings. Results: Among 1,683 papers, 31 systematic reviews (19 with meta-analysis) were considered, including 279,744 subjects. Overall, 13/53 outcomes were statistically significant (P < 0.05). There was high certainty of evidence that CGA reduces nursing home admission (risk ratio [RR] = 0.86; 95% confidence interval [CI]: 0.75–0.89), risk of falls (RR = 0.51; 95%CI: 0.29–0.89), and pressure sores (RR = 0.46; 95%CI: 0.24–0.89) in hospital medical setting; decreases the risk of delirium (OR = 0.71; 95%CI: 0.54–0.92) in hip fracture; decreases the risk of physical frailty in community-dwelling older adults (RR = 0.77; 95%CI: 0.64–0.93). Systematic reviews without meta-analysis indicate that CGA improves clinical outcomes in oncology, haematology, and in emergency department. Conclusions: CGA seems to be beneficial in the hospital medical setting for multiple health outcomes, with a high certainty of evidence. The evidence of benefits is less strong for the use of CGA in other settings