Tulkitseva työtapa ja sen tukeminen : videoavusteinen keskustelumenetelmä robottikirurgiassa

VTT ja TTL esittelevät videoavusteiseen keskusteluun perustuvan oppimismenetelmän. Menetelmä on räätälöity leikkausrobottia käyttäville kirurgeille, mutta menetelmän perusajatuksia voi soveltaa monenlaisiin työtehtäviin. Teoreettisena johtotähtenä toimii tulkitsevan työtavan käsite – oletuksena on, että tulkitsevuus työkäytännöissä parantaa työn laatua ja tukee oppimista. Kirjoitus myös avaa lukijalle, minkälaista on robottikirurgia. Raporttia ja siinä esiteltyjä tutkimustuloksia voivat hyödyntää kaikki teknologiasta, kirurgiasta, sekä työn tutkimisesta ja kehittämisestä kiinnostuneet. Suomen Akatemian TULOS-ohjelmaan kuuluvan tutkimuksen ote oli osallistava: se toteutettiin läheisessä yhteistyössä Tampereen yliopistollisen sairaalan leikkausrobottia käyttävien kirurgien kanssa

Tulkitseva työtapa ja sen tukeminen : Videoavusteinen keskustelumenetelmä robottikirurgiassa

VTT ja TTL esittelevät videoavusteiseen keskusteluun perustuvan oppimismenetelmän. Menetelmä on räätälöity leikkausrobottia käyttäville kirurgeille, mutta menetelmän perusajatuksia voi soveltaa monenlaisiin työtehtäviin. Teoreettisena johtotähtenä toimii tulkitsevan työtavan käsite – oletuksena on, että tulkitsevuus työkäytännöissä parantaa työn laatua ja tukee oppimista. Kirjoitus myös avaa lukijalle, minkälaista on robottikirurgia. Raporttia ja siinä esiteltyjä tutkimustuloksia voivat hyödyntää kaikki teknologiasta, kirurgiasta, sekä työn tutkimisesta ja kehittämisestä kiinnostuneet. Suomen Akatemian TULOS-ohjelmaan kuuluvan tutkimuksen ote oli osallistava: se toteutettiin läheisessä yhteistyössä Tampereen yliopistollisen sairaalan leikkausrobottia käyttävien kirurgien kanssa

Palveluverkostojen muuttuvat toimintakonseptit : Asiakasymmärrys, välineet ja työhyvinvointi verkostoyhteistyössä

Verkostoituminen yli organisaatioiden tai funktioiden rajojen on entistä yleisempää ja tärkeämpää jokapäiväisessä palvelutyössä. Samalla verkostotyö tuo uusia haasteita kaikille niissä mukana oleville. Asiakaslähtöisyys voi muuttaa palvelutaho-jen välisiä suhteita. Yhteisistä toimintatavoista eli käsikirjoituksista tulee sopia. Työntekijöille verkostot ovat vaivalloisuuden ohella myös voimaannuttavia ja merkityksellisiä. Kohaus-hankkeessa oli mukana viisi erilaista tuotannollista ja yhteistoiminnallista palveluverkostoa, joiden arkea tutkimalla raportti tuo lisäymmärrystä ja työkaluja palveluverkostojen toimintakonseptien, asiakasymmärryksen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Raportissa kuvataan välineitä, joilla Kohaus-verkostoissa on rakennettu yhteistä kohdetta ja käsikirjoitusta. Tulokset kertovat verkostotyöhön liittyvistä oppimishaasteista ja mahdollisuuksista, joita voidaan käyttää palveluverkostojen kehittämis-, johtamis- ja työhyvinvointityössä

Palveluverkostojen asiakasymmärryksen tutkimuslähtökohtia

Raportissa esitellään Kohaus-tutkimuksen lähtökohtia ja käsitteitä, jotka kumpuavat työn uusista haasteista. Tutkimuksella pyritään tuottamaan tietoa siitä, millaisin välinein ja toimintatavoin palveluverkostot käytännössä toteuttavat asiakasymmärrystä lisääviä, rajoja ylittäviä toimintakonsepteja ja miten kestävää työtä ja työhyvinvointia voidaan verkostoissa edistää

Enhancing learning as theoretical thinking in robotic surgery

Professionals in many domains need to deal with increasingly complex, technology-mediated and uncertain work. Thus ways of learning that continuously and flexibly create new knowledge are needed at work. The aim of this article is to describe the logic of theoretical-genetic generalisation, and to use this, in addition to other meth-odological resources from pragmatism and cultural-historical psychology, for developing a learning method for robotic surgery. In theoretical generalisation, or theoretical thinking, the learner orientates him-/herself in two directions: towards producing general, abstract understanding of dynamic interrelations within a phenomenon, and towards flexibly tailoring good solutions for each particular situation. Based on our ongoing study of robotic surgery, we sketch three different designs for learning which are all based on video-supported joint reflection of real robotic surgical operations. We outline the necessary principles and steps of the method in this context, and finally, discuss the potential of the outlined method for learning

Microbiota-Induced Type I Interferons Instruct a Poised Basal State of Dendritic Cells.

Environmental signals shape host physiology and fitness. Microbiota-derived cues are required to program conventional dendritic cells (cDCs) during the steady state so that they can promptly respond and initiate adaptive immune responses when encountering pathogens. However, the molecular underpinnings of microbiota-guided instructive programs are not well understood. Here, we report that the indigenous microbiota controls constitutive production of type I interferons (IFN-I) by plasmacytoid DCs. Using genome-wide analysis of transcriptional and epigenetic regulomes of cDCs from germ-free and IFN-I receptor (IFNAR)-deficient mice, we found that tonic IFNAR signaling instructs a specific epigenomic and metabolic basal state that poises cDCs for future pathogen combat. However, such beneficial biological function comes with a trade-off. Instructed cDCs can prime T cell responses against harmless peripheral antigens when removing roadblocks of peripheral tolerance. Our data provide fresh insights into the evolutionary trade-offs that come with successful adaptation of vertebrates to their microbial environment

Polygenic risk scores across the extended psychosis spectrum

As early detection of symptoms in the subclinical to clinical psychosis spectrum may improve health outcomes, knowing the probabilistic susceptibility of developing a disorder could guide mitigation measures and clinical intervention. In this context, polygenic risk scores (PRSs) quantifying the additive effects of multiple common genetic variants hold the potential to predict complex diseases and index severity gradients. PRSs for schizophrenia (SZ) and bipolar disorder (BD) were computed using Bayesian regression and continuous shrinkage priors based on the latest SZ and BD genome-wide association studies (Psychiatric Genomics Consortium, third release). Eight well-phenotyped groups (n = 1580; 56% males) were assessed: control (n = 305), lower (n = 117) and higher (n = 113) schizotypy (both groups of healthy individuals), at-risk for psychosis (n = 120), BD type-I (n = 359), BD type-II (n = 96), schizoaffective disorder (n = 86), and SZ groups (n = 384). PRS differences were investigated for binary traits and the quantitative Positive and Negative Syndrome Scale. Both BD-PRS and SZ-PRS significantly differentiated controls from at-risk and clinical groups (Nagelkerke’s pseudo-R2: 1.3–7.7%), except for BD type-II for SZ-PRS. Out of 28 pairwise comparisons for SZ-PRS and BD-PRS, 9 and 12, respectively, reached the Bonferroni-corrected significance. BD-PRS differed between control and at-risk groups, but not between at-risk and BD type-I groups. There was no difference between controls and schizotypy. SZ-PRSs, but not BD-PRSs, were positively associated with transdiagnostic symptomology. Overall, PRSs support the continuum model across the psychosis spectrum at the genomic level with possible irregularities for schizotypy. The at-risk state demands heightened clinical attention and research addressing symptom course specifiers. Continued efforts are needed to refine the diagnostic and prognostic accuracy of PRSs in mental healthcare