Kompuroiden korporatismissa : Eheytyneen SAK:n ristipaineet suomalaisessa korporatismissa 1968-1978

Summary The study takes a look at the factors that influenced the operating culture of the Central Organization of Finnish Trade Unions (SAK) during the first decade of incomes policy from the point of view of corporatism. The effects of the corporatist system are studied from the perspective of co-operation, resistance and democracy. The theoretical part looks at the relationship between the theory of corporatism and the trade union movement. The empirical part looks at the effect of the corporatist system on the collective labor agreement negotiations over the decades. From business, the study looks at the actions of Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) and the Central Organization of Finnish Employers (STK), and from the political parties, of the Social Democratic Party (SDP) and the Communist Party of Finland / Finnish People s Democratic League (SKP/SKDL), whose goals were tangential to those of SAK. Factors that have been highlighted as having internally affected the unified SAK are the problems with the operating cultures of two different political groups. Conflicts were caused particularly by the countless unauthorized strikes of the early 1970 s, whose causes may be studied as consequences of structural change, heavy inflation or resistance to incomes policy. In terms of SAK s basic program of 1971, the corporatist system caused problems in the implementation of member democracy. Politically, SAK was divided in two. Trade union Social Democrats were oriented towards social policy reforms like their Nordic counterparts. The People s Democrats were effectively shut out of the negotiation system, and their operation had syndicalist characteristics. The change in the internal relations developed during the latter half of the decade through the labor parties collaboration in the national government. SAK was considered to be a strong player in society, and labor market solutions were considered to have bypassed the authority of the parliament. The recession at the end of the 1970 s revealed that SAK s solutions were dictated by government policy. The view that the operation of labor parties was directed by the trade union movement proved to be wrong.Tiivistelmä Tutkimus käsittelee SAK:n toimintakulttuuriin vaikuttaneita tekijöitä tulopolitiikan ensimmäisellä vuosikymmenellä korporatismin näkökulmasta. Korporatistisen järjestelmän vaikutusta katsotaan yhteistyön, vastarinnan ja demokratian näkökulmasta. Teoreettisessa osuudessa tarkastellaan korporatismin teorian ja ammattiyhdistysliikkeen välistä suhdetta. Empiirisessä osassa käsitellään korporatistisen järjestelmän vaikutusta vuosikymmenen kuluessa käytyihin työehtosopimusneuvotteluihin. Tarkasteltavana ovat elinkeinoelämän puolelta EVAn ja STK:n sekä puolueista SDP:n ja SKP/SKDL:n toiminta, joka sivusi SAK:n päämääriä. Eheytyneeseen SAK:hon sisäisesti vaikuttavina tekijöinä on nostettu esiin kahden poliittisen ryhmän toimintakulttuurin ongelmat. Ristiriitoja aiheuttivat erityisesti 1970-luvun alkupuoliskon lukemattomat villit lakot, joiden syitä voidaan tarkastella rakennemuutoksen, voimakkaan inflaation tai tulopolitiikkaan kohdistuvan vastarinnan seurauksena. SAK:n vuoden 1971 periaateohjelmaa ajatellen, korporatistinen järjestelmä aiheutti ongelmia jäsendemokratian toteutumisessa. Poliittisesi SAK oli jakautunut kahtia. Ay-sosialidemokraatit suuntautuivat sosiaalipoliittisiin uudistuksiin pohjoismaisten esikuvien mukaan. Kansandemokraatit suljettiin käytännössä aidon neuvottelujärjestelmän ulkopuolelle ja heidän toiminnassaan oli syndikalistisia piirteitä. Muutos sisäisiin suhteisiin kehittyi vuosikymmenen loppupuoliskolla työväenpuolueiden hallitusyhteistyön siivittämänä. SAK:ta pidettiin vahvana yhteiskunnallisena toimijana ja työmarkkinaratkaisujen katsottiin sivuuttaneen eduskunnan päätösvallan. Taantuma 1970-luvun lopussa toi julki, että hallituspolitiikka saneli SAK:n ratkaisut. Käsitys siitä, että ay-liike olisi ohjannut työväenpuolueiden toimintaa, osoittautui vääräksi

Vammaiset ja pitkäaikaissairaat ansiotyössä : Invalidivähennystä ansiotuloistaan vuonna 2002 saaneet henkilöt : Alustavaa tarkastelua

Esitutkimus maalisk. 2005 käynnistyneelle tutkimukselle "Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten sosiaalinen selviytyminen ja työmarkkinat, tutkimus invalidivähennystä ja vammaistukea saavan väestön elämäntilanteiden muutoksista vuosina 1995-2002Verkkoversion ISSN 1795-810

Industry 4.0 as enabler of sustainability diffusion in supply chain: analysis of influential strength of drivers in emerging economy

Industry 4.0 (I4.0) and sustainability are recent buzzwords in manufacturing environments. However, the connection between these two concepts is less explored in the literature. In the current business context, the future generation of manufacturing systems is greatly influenced by the rapid advancement of information technology. Therefore, this study aims to examine the drivers of I4.0 to diffuse sustainability in Supply Chains (SCs). This research identifies the most relevant drivers through the literature and discusses them with area experts. Afterwards, an empirical analysis is conducted to validate the key drivers. Finally, the Grey based DEMATEL method is employed to examine the influential strength of the identified drivers and to build an interrelationship diagram. ‘Government supportive policies’ and ‘Collaboration and transparency among supply chain members’ were reported as highly significant drivers of I4.0. This study is an initial effort that investigates the key drivers of I4.0 to achieve high triple bottom line (ecological-economic-social) gains in SCs by taking an example from an emerging economy, i.e. India. This study may help managers, practitioners and policy makers interested in I4.0 applications to diffuse sustainability in SCs.N/

The curious compatibility of consensus, corporatism, and neoliberalism : The Finnish business community and the retasking of a corporatist welfare state

This article addresses the apparent paradox of simultaneous neoliberal change and welfare-statist, corporatist continuity by presenting an empirical case study of the advent of neoliberal ideas in Finland in the 1970s and 1980s. The article focuses on the attempts of a free-market think tank, EVA, and the employers’ association, STK, to advance policies such as economic deregulation, international competitiveness, welfare retrenchment, and active social and labour market policies through the neoliberal retasking of the corporatist Finnish welfare state. EVA and the STK utilised seemingly non-neoliberal means, that is an economic policy consensus and tripartite corporatist arrangements, and reformulated their content to better correspond with business interests. Instead of demolition, the outcome has been the redefinition and incremental transformation of the state from a provider of welfare to a promoter of competitiveness, productivity, and employment.Peer reviewe

Vammaiset tietoyhteiskunnan työmarkkinoilla

Suomenkielinen Aiheita-sarjan julkaisu 25/2002 'Vammaiset tietoyhteiskunnan työmarkkinoill