Studying recreational polydrug use through an ontology agent-based simulation

Non peer reviewe

A social representations approach to illicit drug use : the contents and consequences of representational action

This dissertation study explores lay knowledge related to illicit drug use. It is a current social concern in Finland as well as in many other countries, as the variety of substances and the prevalence of use continue to increase, bringing about shifting and more diverse views related to the issue of illicit drug use overall. The study argues that lay understandings regarding social phenomena create what we believe to be true and are thus inherently bound to action. In this study context, lay knowledge related to illicit drug use is conceptualized as social representations, and a social representations approach is used as a critical social psychological framework to analyse shared meanings and their significance for behaviour. Within the social representations approach, different actors in society are examined: the media, lay people and people who use illicit drugs. These viewpoints on different levels of social space contribute to a pattern of correlations comprising the process of social representation in regard to illicit drug use. Both qualitative and quantitative methods are used to study two broader research aims: 1) how illicit drug use is socially represented in the media and among lay people, and 2) the consequences of representational action for people in relation to views on drug policy and for the identity construction of people who use illicit drugs. Thematic analysis and latent class analysis are used as the main research methodologies. The findings of the three sub-studies of this research show that illicit drug use is socially represented through notions of the self and other, morality, risk and self-control. From a social psychological – and specifically a social representational – viewpoint, the findings of the study show illicit drug use to be a normified phenomenon and a naturalized social representation. These claims suggest that although illicit drug use is a salient and in ways unremarkable part of our current society, it has not become normalized to the point of being insignificant or non-stigmatized. Although social representations of illicit drug use are often negative, alternative voices grounded in differences between substances and modes of use are salient and retain possibilities for social change. In regard to the second research aim, this study shows that social representations are related to views on drug policy and to identity construction. The amount of risk that people perceive in regard to illicit drug use is associated with their views on control policy and harm reduction measures. People who use illicit drugs construct their identities by positioning themselves in relation to salient social representations. These findings illustrate possibilities for the material, discursive and social consequences of representational action. Overall, this dissertation study highlights the process of social representation as generative and functional in constructing social realities.Tässä väitöskirjatutkimuksessa tarkastellaan huumeiden käyttöön liittyvää arkitietoa. Huumeiden käyttö on ajankohtainen yhteiskunnallinen kysymys, ja käytön ja erilaisten aineiden lisääntyessä myös näkemykset ja asenteet ilmiötä kohtaan moninaistuvat. Tutkimuksen lähtökohtana on ajatus siitä, että sosiaalisiin ilmiöihin liittyvä arkitietomme luo sitä, mitä pidämme todellisena ja että se on myös vahvasti yhteydessä toimintaamme. Tässä tutkimuksessa arkitieto käsitteellistetään sosiaalisina representaatioina, ja sosiaalipsykologisena teoreettisena viitekehyksenä käytetään sosiaalisten representaatioiden lähestymistapaa. Tämän viitekehyksen kautta analysoidaan ryhmien kesken jaettuja ymmärryksiä ja niiden merkitystä käyttäytymiseen. Tutkimuksessa tarkastellaan erilaisia toimijoita yhteiskunnassa: mediaa, maallikoita ja ihmisiä, jotka käyttävät huumeita. Sosiaalisen tilan eri tasoilla olevien näkökulmien yhdistämisen avulla on mahdollista hahmottaa niitä yhteyksiä, joiden kautta huumeiden käyttöön liittyvät sosiaaliset representaatiot muodostuvat. Sosiaalinen representaatio on ennen kaikkea prosessi, jonka aikana asioita määritellään ja jolloin niistä muodostetaan yhteisesti jaettuja ymmärryksiä. Tutkimuksessa käytetään sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia menetelmiä kahden laajemman tutkimustehtävän selvittämiseksi: 1) Millä tavalla huumeiden käyttöä sosiaalisesti representoidaan mediassa ja maallikkojen keskuudessa, ja 2) millaisia ovat representoinnin seuraukset erityisesti liittyen näkemyksiin huumausainepolitiikkasta ja huumeita käyttävien ihmisten identiteetin rakentumiselle. Analyysimenetelminä tutkimuksissa käytetään temaattista analyysia ja latenttiluokka-analyysia. Tutkimus koostuu kolmesta osatutkimuksesta, jotka osoittavat, että huumeiden käyttöä representoidaan sosiaalisesti seuraavien käsitteiden kautta: minä ja muut, moraalisuus, riski ja itsehillintä. Sosiaalipsykologisesta näkökulmasta katsottuna huumeiden käyttö näyttäytyy aineistojen valossa normifioituneena ja naturalisoituneena ilmiönä. Tämä havainto tukee tulkintaa siitä, että vaikka huumeiden käyttö on vakiintunut osa yhteiskuntaamme, se ei ole normalisoitunut niin, että se olisi merkityksetöntä tai ei-stigmatisoitua. Huumeiden käyttöön liittyvät sosiaaliset representaatiot ovat usein negatiivisia, mutta myös toisenlaisia näkemyksiä liittyen erilaisiin aineisiin ja käyttötapoihin esiintyy. Sosiaalisen muutoksen mahdollisuus kytkeytyy nimenomaan niihin näkemyksiin, jotka poikkeavat hegemonisista sosiaalisista representaatioista. Toiseen tutkimustehtävään liittyen tulokset osoittavat, että sosiaaliset representaatiot ovat yhteydessä ihmisten näkemyksiin huumausainepolitiikasta ja identiteettien rakentumiseen. Huumeiden käyttöön liittyvän riskin määrä on yhteydessä siihen, millä tavoin ihmiset suhtautuvat huumausainepoliittisiin toimenpiteisiin kuten kontrollipolitiikkaan ja haittojen vähentämiseen. Ihmiset, jotka itse käyttävät huumeita, rakentavat oman identiteettinsä asemoimalla itsensä suhteessa ympäröiviin sosiaalisiin representaatioihin. Tutkimuksen tulokset osoittavat sosiaalisten representaatioiden mahdollisia materiaalisia, diskursiivisia ja sosiaalisia seurauksia. Kaiken kaikkiaan tutkimus korostaa, että sosiaaliset representaatiot ovat funktionaalinen prosessi, joilla on merkitystä sosiaalisten todellisuuksien rakentumisessa

Effects of Culture on Web Design : A Comparative Analysis of Chinese and Western User Interfaces

With over 989 million internet users, the Chinese internet is the world’s largest online community, yet it is quite separate from the Western internet. This study aims to find measurable differences in web design between the Chinese and Western cultural groups by comparing Chinese and British websites. The study is conducted by first reviewing existing literature on the subject, then forming hypotheses based on the findings from the literature. These seven hypotheses are then proven right or wrong by collecting data from 48 websites (24 British and 24 Chinese). The data is then further analysed to form general assumptions on the current state of Chinese and Western web design. The formed hypotheses are related to typography, use of colours, movement, navigation, and length of webpages. Six of the seven hypotheses got confirmation, at least on the websites included in this study. This implies that the same could hold for a larger number of websites from Chinese and Western cultures. Some of these hypotheses could be explained easily with e.g. linguistical reasons, while others were related to deeper cultural differences. The key takeaway is that these differences should be considered in cross cultural design.Kiinassa on yli 989 miljoonaa internetkäyttäjää, mikä on noin viidesosa kaikista maailman internetkäyttäjistä. Kiinalainen internet on kuitenkin hyvin erilainen länsimaiseen vastineeseensa verrattuna. Tämän tutkielman tavoitteena on löytää mitattavia eroja kiinalaisen ja länsimaisen nettisivujen suunnittelun välillä vertaamalla kiinalaisia ja brittiläisiä nettisivuja. Tutkimusta varten käydään läpi olemassa olevaa kirjallisuutta aiheesta. Tämän taustatutkimuksen pohjalta muodostetaan hypoteesit. Nämä seitsemän hypoteesia osoitetaan oikeiksi tai vääriksi keräämällä aineistoa 48 nettisivulta (24 brittiläistä ja 24 kiinalaista). Aineistoa analysoidaan edelleen yleisluontoisten oletusten muodostamiseksi kiinalaisen ja länsimaalaisen nettisivusuunnittelun tämänhetkisestä tilasta. Muodostetut hypoteesit koskevat typografiaa, värien käyttöä, liikettä, navigaatiota sekä sivun pituutta. Kuusi seitsemästä hypoteesista sai vahvistusta tähän tutkimukseen valikoitujen verkkosivujen pohjalta. Tästä on mahdollista vetää johtopäätös, että sama voi päteä myös muillekin verkkosivuille kyseisistä kulttuureista. Joidenkin hypoteesien tausta on helppo selittää esimerkiksi kielellisillä syillä, kun taas jotkin kumpuavat syvemmältä kulttuurista ja sen tavasta nähdä maailma. Tämä tutkimus osoittaa, että nämä todistetut erot tulisi huomioida kulttuurien välisessä suunnittelussa

CRITERIA FOR SUSTAINABLE PRODUCT DESIGN WITH 3D PRINTING IN THE DEVELOPING WORLD

The demand for consumer goods in the developing world continues to rise as populations and economies grow. As designers, manufacturers, and consumers look for ways to address this growing demand, many are considering the possibilities of 3D printing. Due to 3D printing’s flexibility and relative mobility, it is speculated that 3D printing could help to meet the growing demands of the developing world. While the merits and challenges of distributed manufacturing with 3D printing have been presented, little work has been done to determine the types of products that would be appropriate for such manufacturing. Inspired by the author’s two years of Peace Corps service in the Tanzania and the need for specialty equipment for various projects during that time, an in-depth literature search is undertaken to better understand and summarize the process and capabilities of 3D printing. Human-centered design considerations are developed to focus on the product desirability, the technical feasibility, and the financial viability of using 3D printing within Tanzania. Beginning with concerns of what Tanzanian consumers desire, many concerns later arise in regards to the feasibility of creating products that would be sufficient in strength and quality for the demands of developing world consumers. It is only after these concerns are addressed that the viability of products can be evaluated from an economic perspective. The larger impacts of a product beyond its use are vital in determining how it will affect the social, economic, and environmental well-being of a developing nation such as Tanzania. Thus technology specific criteria are necessary for assessing and quantifying the broader impacts that a 3D-printed product can have within its ecosystem, and appropriate criteria are developed for this purpose. Both sets of criteria are then demonstrated and tested while evaluating the desirability, feasibility, viability, and sustainability of printing a piece of equipment required for the author’s Peace Corps service: a set of Vernier calipers. Required for science educators throughout the country, specialty equipment such as calipers initially appear to be an ideal candidate for 3D printing, though ultimately the printing of calipers is not recommended due to current restrictions in the technology. By examining more specific challenges and opportunities of the products 3D printing can produce, it can be better determined what place 3D printing will have in manufacturing for the developing world. Furthermore, the considerations outlined in this paper could be adapted for other manufacturing technologies and regions of the world, as human centered design and sustainability will be critical in determining how to supply the developing world with the consumer goods it demands

Kohti suomalaista terveysmetsän mallia

Tämä julkaisu on luonteeltaan keskustelunavaus terveyttä edistävistä metsistä. Keskustelupaperissa pohditaan millainen suomalainen terveysmetsä voisi olla ja tarvitaanko niitä. Pohdinta on syntynyt osana maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa Kolme terveysmetsän mallia -verkostohanketta (2014–2016), jota koordinoi Luonnontie Oy. Siinä on hyödynnetty paitsi Luonnonvarakeskuksen luonnon hyvinvointi- ja terveystutkimuksessa kertynyttä tietoa myös verkostohankkeen kokeilualueilta kertyneitä kokemuksia ja ajatuksia. Kolme verkostohankkeen kokeilukohdetta olivat Espoossa sijaitsevan Kylpyläkartano Kaisankodin lähiympäristön hyödyntäminen työhyvinvointitoiminnassa, Sipoon terveyskeskuksen kokeilu luontokäyntien terveyshyödyistä osana mielenterveyskuntoutujien ja 2-tyypin diabetesasiakkaiden hoitoa sekä Helsingin edustalla sijaitsevan Vallisaaren ympäristön mahdollisuudet toimia terveyttä edistävässä luontomatkailussa. Metsä on viime vuosien aikana löydetty uudelleen ja ehkä hieman uudella tavalla paikkana, jonne mennä ”lataamaan akkuja”. Erityisesti kaupunkilaiset ovat heränneet yhä vahvemmin ymmärtämään luontoalueiden tärkeyden osana rakennettua ympäristöä. Tämän lisäksi myös luontoympäristöjen terveysvaikutusten tutkimus on mennyt eteenpäin. Eri puolilla maailmaa tutkitaan metsien ja muiden luontoympäristöjen terveyshyötyjä, ja tietoa sovelletaan monipuolisesti jo käytäntöön. Tutkimusten perusteella tiedetään, että luontoympäristöt palauttavat stressistä, houkuttelevat liikkumaan ja toimivat muutenkin monin tavoin kansalaisten terveyden tukena ja ylläpitäjinä. Tutkimustiedon pohjalta on perustettu erilaisia terveys- ja terapiametsiä sekä puutarhoja. Esimerkiksi Japanissa terveysmetsiä varten on kehitelty sertifikaatti. Myös Suomessa on kertynyt merkittävästi kokemusta terveyttä edistävistä metsäympäristöistä eri tahojen kokeiluhankkeiden ja erilaisten terveyspolkujen kautta. Kokemukset ovat olleet positiivisia. Niiden hyödyntämistä asuin- ja työympäristöissä, oppimis- ja hoivaympäristöissä tai vaikkapa matkailussa kannattaa jatkaa laaja-alaisen yhteistyön kautta.201

Survey on Use of Quotes by Agricultural Communicators

In public-information work writers may modify or generate direct quotes for news releases (non-verbatim quotes). In contrast, journalistic news writing traditionally uses verbatim quotes. How do land-grant communicators say they use quotes