Metabolian säätelyn vaikutukset sydänlihassolujen fenotyyppiin

Sepelvaltimotauti ja sen aiheuttama sydämen vajaatoiminta ovat seurausta sydämen hapenpuutteen aiheuttamasta palautumattomasta sydänlihassolujen menetyksestä. Sepelvaltimotauti on maailmanlaajuisesti merkittävin kuolinsyy, joten sydänlihassolukatoa ennaltaehkäiseville tai kumoaville regeneratiivisille hoidoille on valtava tarve. Ennen syntymää sikiökaudella sydän kasvaa sydänlihassolujen jakautumisen kautta, ja sydänlihassolujen käyttämä energia tuotetaan pääsääntöisesti anaerobisen glykolyysin avulla. Syntymän jälkeen veren happi- ja rasvahappopitoisuuden kasvaessa sydänlihassolut siirtyvät rasvahappojen hapettamiseen, ja samanaikaisesti solusykli ja jakautuminen pysähtyvät. Tämän jälkeen sydän ei pysty regeneroitumaan vaurion jälkeen, mikä johtaa sydämen vajaatoiminnan kehittymiseen. Tämän työn tavoitteena oli määrittää sydänlihassolujen aineenvaihdunnan sekä hapenpuutteen (hypoksian) vaikutuksia solusyklin aktivaatioon tutkimalla aineenvaihdunnan modulaation ja hapenpuutteen vaikutuksia sydänlihassolujen fenotyyppiin ja hypoksiavasteeseen. Tavoitteenamme oli lisäksi selvittää hapenpuutteen vaikutuksia aineenvaihduntaan ja hypoksiaan liittyvien geenien ilmentymiseen, sekä sitä, kuinka sydänlihassolujen kypsyminen aineenvaihdunnan muutoksen seurauksena vaikuttaa yllä mainittuihin. Hypoksian ja kypsymisen vaikutuksia ihmisen monikykyisistä kantasoluista erilaistettujen sydänlihassolujen (hiPSC-sydänlihassolu) geenien ilmentymiseen tutkittiin qRT-PCR:llä. Viiden aineenvaihduntaa säätelevän yhdisteen vaikutuksia solusykliin ja hiPSC-sydänlihassolujen fenotyyppiin tutkittiin automatisoidun kuva-analyysin avulla. Hypoksia havaittiin hiPSC-sydänlihassoluissa lisääntyneenä VEGFA-geenin ilmentymisenä kolmen tunnin hypoksia-altistuksen seurauksena. hiPSC-sydänlihassolujen kypsyminen ja siihen liittyvä oksidatiivinen aiheenvaihdunta havaittiin lisääntyneenä SDHA:n ilmentymisenä, joka väheni hypoksia-altistuksen seurauksena. Solujen kypsyminen aiheutti jakautumisen lisääntymistä ja stressisignaloinnin vähentymistä. Krebsin syklin metaboliitti sukkinaatti vähensi kypsytettyjen hiPSC-sydänlihassolujen jakautumista hypoksiassa 8,2 prosentilla, viitaten oksidatiivisen aineenvaihdunnan solujakautumista estävään vaikutukseen. Mevalonaattireitin ja ketogeneesin inhibitio ei vaikuttanut solusykliin tai fenotyyppiin, mutta β-hydroksibutyraatti hieman lisäsi solujakautumista, vahvistaen nykyistä käsitystä siitä, että ketogeneesillä on rooli sydänlihassolujen solusyklin säätelyssä. Havaintomme perusteella hiPSC-sydänlihassolut voivat olla hyödyllisiä fenotyypin ja geeniekspression analyyseissä. Kuitenkin toisenlaisia tutkimusmenetelmiä tarvitaan aineenvaihdunnan modulaation ja sen vaikutusten yksityiskohtaiseksi määrittämiseksi.Ischemic heart disease (IHD) and subsequent heart failure are caused by irreversible loss of contractile cardiomyocytes due to low oxygen supply to the heart. As the leading cause of death worldwide, IHD raises an urgent need for regenerative therapies that prevent or reverse loss of cardiomyocytes. The fetal mammalian heart grows by cardiomyocyte proliferation and utilizes glycolysis as main energy metabolism pathway, until it is introduced to increased oxygen and fatty acid supply at birth. Subsequently, cardiac energy metabolism shifts from glycolysis to β-oxidation of fatty acids and cardiomyocytes exit the mitotic cell cycle. Due to cessation of proliferation the heart can no longer regenerate after ischemic injury and responds to it by introduction of maladaptive pathological processes leading to heart failure. To gain deeper insight on the roles of cardiac metabolism pathways and hypoxia in cell cycle activation, we evaluated the effects of pharmacological metabolic modulation and oxygen supply on cardiomyocyte phenotype and hypoxia response. Furthermore, we studied the changes in the metabolic genotype of cardiomyocytes under alterations of oxygen supply. We utilized quantitative reverse transcription PCR (qRT-PCR) to evaluate the effects of hypoxia and metabolic maturation on the expression of genes involved in hypoxia signaling and metabolism of human induced pluripotent stem cell derived cardiomyocytes (hiPSC-CMs). Additionally, we investigated the effects of five metabolism-modulating compounds on cell cycle and phenotype of both metabolically matured and unmatured hiPSC-CMs, by utilizing high content analysis. We observed presence of hypoxia signaling as an increase in vascular endothelial growth factor A (VEGFA) expression following 3-hour hypoxic exposure. High expression of succinate dehydrogenase complex flavoprotein subunit A (SDHA) in hiPSC-CMs, which was downregulated at hypoxia, confirmed occurrence of oxidative metabolism induced by metabolic maturation. Surprisingly, metabolic maturation tended to increase proliferation and decrease stress response signaling of hiPSC-CMs. Introduction of the TCA cycle intermediate succinate decreased proliferation of metabolically unmatured hypoxic hiPSC-CMs by 8.2 %. Finally, inhibition of the mevalonate pathway and ketogenesis caused no alterations in hiPSC-CM phenotype or cell cycle, but introduction of the ketone body β-hydroxybutyrate tended to increase proliferation, supporting current evidence that ketogenesis plays a role in cardiomyocyte cell cycle regulation. Our observations suggest that hypoxic hiPSC-CMs can be useful in investigating gene expression and phenotype. Even so, additional methodologies are needed for in-depth evaluation of metabolic reprogramming and its effects on cardiomyocyte phenotype

Architecture for self-estimation of security level in ad hoc network nodes

Inherent freedom due to a lack of central authority of self-organised mobile ad hoc networks introduces challenges to security and trust management. In these kinds of scenarios, the nodes themselves are naturally responsible for their own security – or they could trust certain known nodes, called “micro-operators”. We propose an architecture for security management in self-organising mobile ad hoc networks that is based on the nodes’ own responsibility and node-level security monitoring. The aim is to predict, as well as to monitor the security level concentrating on the principal effects contributing to it

More than Words? An Analysis on the Language and Structure of General Election Manifestos of the British Labour Party 1983-2005

The topic of this study is the language of the educational policies of the British Labour party in the General Election manifestos between the years 1983-2005. The twenty-year period studied has been a period of significant changes in world politics, and in British politics, especially for the Labour party. The emergence educational policy as a vote-winner of the manifestos of the nineties has been noteworthy. The aim of the thesis is two-fold: to look at the structure of the political manifesto as an example of genre writing and to analyze the content utilizing the approach of critical discourse analysis. Furthermore, the aim of this study is not to pinpoint policy positions but to look at what is the image that the Labour Party creates of itself through these manifestos. The analysis of the content is done by a method of close-reading. Based on the findings, the methodology for the analysis of the content was created. This study utilized methodological triangulation which means that the material is analyzed from several methodological aspects. The aspects used in this study are ones of lexical features (collocation, coordination, euphemisms, metaphors and naming), grammatical features (thematic roles, tense, aspect, voice and modal auxiliaries) and rhetoric (Burke, Toulmin and Perelman). From the analysis of the content a generic description is built. By looking at the lexical, grammatical and rhetorical features a clear change in language of the Labour Party can be detected. This change is foreshadowed already in the 1992 manifesto but culminates in the 1997 manifesto which would lead Labour to a landslide victory in the General Election. During this twenty-year period Labour has moved away from the old commitments and into the new sphere of “something for everybody”. The pervasiveness of promotional language and market inspired vocabulary into the sphere of manifesto writing is clear. The use of the metaphors seemed to be the tool for the creation of the image of the party represented through the manifestos. A limited generic description can be constructed from the findings based on the content and structure of the manifestos: especially more generic findings such as the use of the exclusive we, the lack of certain anatomical parts of argument structure, the use of the future tense and the present progressive aspect can shed light to the description of the genre of manifesto writing. While this study is only the beginning, it proves that the combination of looking at the lexical, grammatical and rhetorical features in the study of manifestos is a promising one.Siirretty Doriast

Architecture for self-estimation of security level in ad hoc network nodes

Inherent freedom due to a lack of central authority of self-organised mobile ad hoc networks introduces challenges to security and trust management. In these kinds of scenarios, the nodes themselves are naturally responsible for their own security – or they could trust certain known nodes, called “micro-operators”. We propose an architecture for security management in self-organising mobile ad hoc networks that is based on the nodes’ own responsibility and node-level security monitoring. The aim is to predict, as well as to monitor the security level concentrating on the principal effects contributing to it

Fluid flow modeling inside heat collection pipes with finite element method

Builders and heat pump and pipe manufactures have faced new challenges as the demand on efficiency has become greater in the geoenergy sector. One method that can be used for increasing the heat transfer capacity in the heat collection systems is to use twisted tape or axially placed fins inside heat collection pipes. These inner structure modifications increase turbulent flow behavior which increases the heat transfer effect by force of convection. The aim of this thesis was to model fluid flow behavior inside the heat collection pipes with the finite element method. The most important properties which need to be taken into account in order the heat collection fluid flow to be rather turbulent than laminar, are analyzed. The analysis consists of modeling with COMSOL Multiphysics. COMSOL Multiphysics is a finite element method - based on modeling and simulation software. In this thesis flow behavior inside heat collection pipes with different inner surface structures was modeled. The aim was to find out what kind of flow environment would turn the flow from laminar to turbulent inside the heat collection pipes. Also how the pressure drop and pumping power vary when the inner profile of the heat collection pipe changes is examined. The models that have been built are meant to be mainly indicative. The aim of this thesis was not to design a completely new pipe profile. The aim of this thesis was to demonstrate how turbulent flow behavior in the heat collection pipes of a ground source heat pump system can be achieved. COMSOL models showed that a minor inner surface modification increases turbulence inside the heat collection pipes. The models and results discussed in this thesis are well known and very common in heat recovery engineering solutions, but they have not been discussed before in the field of ground source heat pump systems and heat collection pipes.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

LÄHIRUOKARENKAAT KULUTTAJIEN JA TUOTTAJIEN KOHTAAMISPAIKKANA : Tutkimus REKO Järvilakeuden toiminnasta

Kuluttajien kiinnostus lähi- ja luomuruokaa kohtaan on kasvussa. Kuluttajat toivovat voivansa ostaa lähialueen tuotteita ja tukea samalla paikallista tuottajaa. Lyhyisiin jakeluketjuihin perustuvien lähiruokarenkaiden toiminnan tavoitteena on vastata kuluttajien kysyntään lähiruoan saatavuuden parantamiseksi. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lähiruokarengas REKO Järvilakeuden toimintaa, tuotteiden hinnanmuodostusta ja toiminnan kannattavuutta sekä sitä, kohtaavatko alueen kuluttajien toiveet ja lähiruoan tuottajien tarjonta. Tutkimus toteutettiin kahtena kyselytutkimuksena, joista toinen oli suunnattu kuluttajille ja toinen tuottajille. Kyselylomakkeet julkaistiin REKO Järvilakeuden Facebook-sivuilla. Kuluttajakyselyyn vastasi 60 kuluttajaa ja tuottajakyselyyn vastasi 10 tuottajaa. Tutkimus osoitti, että REKO Järvilakeuden toimintaa pidetään pääasiassa toimivana ja hyvänä myyntikanavana tuotteille, mutta lähi- ja luomuruokatuotteille olisi enemmän kysyntää kuin alueella on tarjontaa. Tutkimus osoitti, että REKO Järvilakeuden kautta myytävät tuotteet hinnoitellaan pääasiassa kustannusperusteisesti. Uuden myyntikanavan toivotaan parantavan tuottajien toiminnan kannattavuutta, mutta tulokset näkyvät vasta, kun toiminta on ollut pidemmän aikaa käynnissä. Vastausten perusteella laadittiin myös suosituksia REKO Järvilakeuden toiminnan kehittämiseksi.Consumers’ interest in local and organic food is on the increase. Consumers wish to be able to buy local products and support local producers. Local food rings based on short food supply chains are trying to answer the consumers’ demand regarding better availability of local food. The aim of this research was to examine the operation, pricing and profitability of the local food ring REKO Järvilakeus. Another aim was to identify whether supply meet. The study was conducted with two questionnaire surveys, one to consumers and the other to the producers. The survey forms were published on the Facebook page of REKO Järvilakeus. 60 consumers answered the consumer survey and 10 producers answered the producer survey. The study showed that REKO Järvilakeus is mainly considered a good supply channel but the local and organic products have a higher demand than there is supply in the area. The study also showed that the products which are sold through REKO Järvilakeus are priced mainly on cost basis. The new sales channel is hoped to improve the profitability of production but the results can only be seen when the operation has been running for a longer time. Some recommendations to develop the operation of REKO Järvilakeus were also made based on the survey results

NÄIN MEILLÄ PÄÄTETÄÄN : Vammaisten itsemääräämisoikeus palveluohjauksessa Varsinais-Suomessa

Luhtanen, Paula & Savola, Marina. Näin meillä päätetään. Vammaisten itsemääräämisoikeus palveluohjauksessa Varsinais-Suomessa. Diak, Pori. Kevät 2015, 55 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Näin meillä päätetään, on Diakonia-ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelman opinnäytetyö, joka tehtiin kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmin Varsinais-Suomen alueella. Opinnäyteyön tutkimuskysymykset olivat: miten palveluohjauksessa tulee näkyväksi asiakkaan etu, ja miten palveluohjauksessa todentuu kehitysvammaisen asiakkaan itsemääräämisoikeus sekä miten vahvistetaan ja tuetaan kehitysvammaisen omien tavoitteiden toteutumista. Aineiston keruu toteutettiin Webropol-kyselyn avulla. Kysely lähetettiin kaikille Varsinais-Suomen kuntien vammaispalveluista vastaaville työntekijöille ja niitä lähetettiin 24 kappaletta. Saatu laadullinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä hyödyntäen. Tulosten mukaan vammaisten itsemääräämisoikeus palveluohjauksessa voitiin jakaa ns. estäviin ja mahdollistaviin tekijöihin. Ammattihenkilöstöä ohjaavat ammatilliset taidot sekä eettisyys, mutta samaan aikaan myös tarveharkintaa ohjaavat lainalaisuudet. Niissä vastauksissa, joissa vammaisten itsemääräämisoikeutta tuettiin vahvimmin, nousi esiin myös vahva palveluohjaksellinen työote. Johtopäätöksenä voitiin todeta, että tämä opinnäytetyö sekä aikaisempi tutkimustieto tukevat ajatusta siitä, että vammaisten itsemääräämisoikeus on edelleen monista poliittisista muutoksista huolimatta heikosti toteutuvaa. Tutkimuksen tulosten mukaan tulkittiin, että muutoksen tulisi lähteä ammattihenkilöstön asenteesta ja palveluohjauk-sellisen työotteen lisäämisestä.ABSTRACT “This is how the decisions are made”, is a Diaconia university of applied sciences social service education program thesis that has been done with qualitative research methods in the area of Varsinais-Suomi. The research questions were: How does the advantage of a customer become visible in case management, how is it possible to realize the self-determination of a customer and how is it possible to reinforce and support the disables own goals. The collecting of material was executed by a Webropol-questionnaire. The questionnaire was sent to all employees in charge of disability services in Varsinais-Suomi municipalities and 24 questionnaires were sent. The qualitative material gathered was analyzed using content analysis. According to the findings the self-determination of the disabled in case management can be divided into preventing and allowing factors. The professional personnel need their expertise and an ethical approach to work, as well as they need to work in accordance with the specific laws. In those answers where the self-determination of the disabled was supported the strongest, also a strong case management was practiced. As a conclusion it is notable that this thesis and the previous researches support the idea that the self determination of the disabled is despite several political changes weakly performed. According to our research findings we interpret that the change should start from the attitudes of the professional personnel and adding more case management

LGL-leukemia ja autoimmuniteetti : autoimmuunisairauden ja syövän rajapinta hämärtyy

English summaryPeer reviewe

Asiamiehen asema ja toimivalta säätiössä

Hallitus on säätiön ainoa pakollinen ja lakimääräinen toimielin, jolle lähtökohtaisesti kuuluu kaikki säätiössä tapahtuva päätök-senteko (yleistoimivalta). Säätiölain 10 a § antaa kuitenkin hallitukselle mahdollisuuden delegoida itsenäistä päätösvaltaa halli-tuksen alapuolelle muulle toimielimelle, hallituksen jäsenelle tai toimihenkilölle. Näitä siirrettävissä olevia tehtäviä ei kuitenkaan määritellä laissa tai lain esitöissä tarkemmin. Asiamies on säätiöissä yleisesti käytetty toimihenkilö, jota säätiölaki ei itsessään kuitenkaan tunnista. Laki ei myöskään sisällä määräyksiä asiamiehen toimivallasta tai tarkemmista tehtävistä. Kirjallisuudessa on katsottu säätiön asiamiehen olevan säätiöön työsuhteessa oleva työntekijä. Tätä kantaa on mm. perusteltu yhdistystä koskevalla korkeimman oikeuden ratkaisulla, jossa katsottiin, ettei toiminnanjohtajan ole mahdollista olla osakeyhtiön toimitusjohtajaan verrattavissa olevassa asemassa, koska tästä ei ole määräystä yhdistyslaissa. Säätiölain 10 a § jättää kuitenkin tulkinnanvaraiseksi sen, kuinka toimielin käsitettä tulee tulkita. Käytännössä onkin jäänyt epäselväksi, voisiko asiamies yhdistyslakia koskevasta ratkaisusta huolimatta olla säätiön toimielin. Säätiötä koskevaa oikeuskäytäntöä ei asiasta kuitenkaan ole olemassa. Asiamiehen työoikeudellisen aseman tulkinnanvaraisuuden lisäksi, säätiölaki ei tarkemmin määrittele asiamiehen ja hallituksen välistä tehtävien tai vastuunjakoa. Säätiölain 10 a §:n mukaisesti ainoana ehtona päätöksenteon delegoinnille on delegointia koskeva sääntömääräys säätiön säännöissä. Poikkeuksena tähän on kuitenkin asiamiehelle katsottu voitavan delegoida juokseva hallinto ilman, että tästä tulee määrätä säätiön säännöissä. Kysymykseksi jääkin missä määrin säätiön sisällä on mahdollista delegoida päätöksentekoa asiamiehelle siten, että myös hallituksen vastuu päätöksestä siirtyy delegoinnin yhteydessä. Toisaalta voidaan pohtia myös sitä millaisia tehtäviä asiamiehelle on ylipäätään mahdollista delegoida, jottei asiamiehen asema muodostu liian itsenäiseksi hallitukseen nähden. Juoksevaa hallintoa ei ole määritelty laissa tarkasti, vaan se määräytyy tapauskohtaisesti säätiön tarkoituksen ja säännöissä määrättyjen tarkoituksen toteuttamistapojen perusteella, jolloin asiamiehen toimivallan rajat ovat tulkinnanvaraiset. Juokseva hallinto saattaa sisältää myös sellaisia tehtäviä, joista tulisi ottaa erillismääräys säätiön sääntöihin tai joiden on yleisesti katsottu olevan liian merkittäviä oikeustoimia asiamiehelle ja joista hallituksen tulisi tehdä päätös. Nykyisellään säätiölaki ei kykene antamaan vastauksia asiamiehen asemaa tai toimivaltaa koskeviin kysymyksiin. Tästä syystä säätiöt ovat muodostaneet itsenäisiä, laista poikkeavia, käytäntöjä. Säätiölakia ollaankin parhaillaan uudistamassa. Uuden lain on määrä tulla voimaan vuonna 2015. Säätiölakityöryhmä on koonnut kattavia selvityksiä nykyisestä käytännöstä ja saatujen tulosten ja lausuntojen pohjalta tehnyt uutta lakia koskevan ehdotuksen. Uusi laki mahdollistaisi mm. toimitusjohtaja tyyppisen asia-mieselimen sisällyttämisen säätiön organisaatioon ja toisi näin ollen merkittäviä muutoksia säätiöihin

Voles and their trophic interactions in a changing landscape

Approximately 75% of Finland is covered by boreal forest. Intensive commercial forestry has shaped the Finnish landscape as well as the animal communities that inhabit it. It has been suggested that commercial forestry increases the density of voles in boreal ecosystems. Voles, especially those belonging to Microtus, are important prey items for many avian and mammalian predators and are susceptible to numerous pathogens, e.g., Puumala virus In this thesis, I studied the effects of a changing landscape on vole populations and the influence of dynamic vole population densities on other trophic levels in the ecosystem. The main questions in the thesis are: how is commercial forestry affecting small mammal populations?; how does habitat and the small mammal community influence the prevalence of Puumala virus?; what are the main factors regulating red fox (Vulpes vulpes) population density?; and what are the habitat preferences of red fox? In our vole study in Taivalkoski northern Finland we found that the early stages of forest succession are preferred by Microtus and, thus, commercial forestry is increasing the amount of habitat used by Microtus voles. In the Finnish forest landscape, Puumala virus is found in forests of all ages as is its main host, the bank vole. However, the highest bank vole densities are found in mature forests. We also found evidence of a dilution effect in that the incidence of Puumala virus antibodies in breeding bank voles was lower when the abundance of other small mammal species was high. Our results based on Finnish long-term wildlife monitorings suggest that the red fox population is regulated by its main predator, the Eurasian lynx, in addition to its own abundance in the environment. The red fox hunting bag was surprisingly related positively to the red fox population growth. We also found a negative relationship between autumn vole density and fox population growth in the next year. We suggest that the red fox population is affected by both top-down and bottom-up factors. In our study on GPS-collared red foxes we found that foxes favour agricultural areas, and that home range size is smaller in regions dominated by crop fields. Within the home range, foxes prefer open forests that have been recently clear-cut and replanted, where Microtus voles can be found more abundantly. In comparison to lynx, foxes tend to range within more modified habitats, e.g., agricultural and urban areas, where predator densities are lower and alternative resources can be found. Commercial forestry is affecting vole population density and other trophic levels in boreal forests. The increasing abundance of apex predators (e.g., lynx) is limiting the density of the vole predators (e.g., red fox) and thereby driving the system and its trophic interactions in a new level.Metsätalous on muovannut voimakkaasti Suomen metsiä ja vaikuttanut niiden eliöstöön. On esimerkiksi esitetty, että metsänhoito lisää myyrätiheyksiä. Myyrillä taas on tärkeä merkitys pohjoisten havumetsien ekosysteemissä. Myyrät, erityisesti peltomyyrän sukuiset myyrät (Microtus), ovat tärkeää ravintoa monille pedoille. Myyrissä myös esiintyy taudinaiheuttajia kuten Puumala-virusta. Tutkin väitöskirjassani metsätalousympäristön vaikutusta myyräpopulaatioihin ja edelleen myyräkantojen muutosten vaikutusta muihin lajeihin. Väitöskirjani tärkeimmät tutkimuskysymykset ovat: miten nykyaikainen metsätalous vaikuttaa pikkunisäkkäisiin, miten elinympäristö ja pikkunisäkäsyhteisö rakenne vaikuttavat Puumala-viruksen esiintyvyyteen, mitkä tekijät säätelevät kettukantaa ja minkälaista elinympäristöä ketut suosivat? Taivalkoskella Pohjois-Pohjanmaalla tekemissämme myyrätutkimuksissa selvisi, että metsissä peltomyyriä esiintyy lähinnä hakkuualoilla ja taimikoissa. Metsätalous siis lisää peltomyyrille sopivia ympäristöjä metsissämme. Metsämyyriä ja siten myös lajin kantamaa Puumala-virusta esiintyy kaikenikäisissä metsissä. Metsämyyrätiheydet ovat kuitenkin keskimäärin korkeimpia vanhoissa metsissä. Löysimme myös tukea havainnolle, että pikkunisäkäslajien monimuotoisuus vähentää taudinaiheuttajan, esimerkiksi Puumala-viruksen, esiintyvyyttä alueella. Riistakolmiolaskentojen ja saalistilastojen perusteella päättelimme, että kettukantaan vaikuttavat pedot, saaliin määrä ja kannan tiheys. Ilvesten määrä ja kettukannan oma tiheys vaikuttavat negatiivisesti kettukannan kasvuun. Myös syksyinen myyrätiheys vaikuttaa negatiivisesti seuraavan vuoden kettukannan kehitykseen. Tiheää myyräkantaa seuraa usein romahdus, minkä seurauksena pedoilla on niukasti ravintoa saatavilla. GPS-pinnoitettuja kettuja seuraamalla havaitsimme, että kettujen elinpiirit ovat pienempiä maatalousvaltaisilla alueilla. Elinpiirillään ketut viettävät aikaa avoimissa metsissä, jotka ovat esimerkiksi hakkuualoja ja taimikoita. Näillä alueilla esiintyy myös peltomyyriä, jotka ovat tärkeää saalista. Kettujen tärkeimpään petoon, ilvekseen, verrattuna ketut suosivat enemmän maatalousalueita ja ihmisen asuttamia alueita, joilla riski joutua pedon saaliiksi on pienempi ja joissa on saatavissa ihmisten tarjoamaa ravintoa. Väitöskirjatyöni tulokset osoittavat, että metsämaiseman rakenne vaikuttaa myyräpopulaatioihin ja myyrissä esiintyvän viruksen esiintyvyyteen. Myyräpetojen kantoihin vaikuttavat kuitenkin myös muut tekijät, esimerkiksi ilveskannan kasvu, joka rajoittaa kettukannan kokoa