Verkkopankin käyttöoppaan kehitysehdotuksia

Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli koota kehitysideoita Danske Bankin verkkopankin käyttöopasta varten. Työn toimeksiantaja oli Danske Bank. Tavoitteena oli kerätä asiakkaiden ja työntekijöiden mielipiteitä siitä, mitä verkkopankin käyttöoppaassa tulisi olla. Verkkopankin toiminnoista kohteena olivat tilit ja maksaminen, koska ne koettiin tärkeimmiksi toiminnoiksi. Kehitysideoiden pohjalta voidaan kehittää käyttöopas, joka parantaa asiakaspalvelun laatua, asiakastyytyväisyyttä ja antaa asiakkaille keinoja toimia entistä itsenäisemmin verkkopankissa. Työssä käytetty tietoperusta keskittyi asiakaspalveluun ja sen laatuun, käyttäjälähtöisyyteen ja verkkopalveluihin. Tutkimusosuudessa käytettiin menetelminä teemahaastattelua ja netscoutingia. Teemahaastattelu tehtiin kahdelle pankin työntekijälle, jotka olivat neuvoneet asiakkaita verkkopankin käytössä sekä seitsemälle asiakkaalle, jotka olivat verkkopankin käyttäjiä. Netscoutingin avulla verrattiin Danske Bankin, S-pankin ja Handelsbankenin verkkopankkien toimintoja. Tilien ja maksamisen toimintojen vertailun lisäksi verrattiin opastusta verkkopankin käyttämisessä. Teemahaastattelun ja netscoutingin tuloksista saatiin hyviä kehitysideoita, mitä verkkopankin käyttöoppaan tulisi sisältää. Kehitysideoita olivat muun muassa opastus tiliotteen saamiseen arkistosta, opastus uuteen maksuvälilehteen ja opastus IBAN-tilinumeroihin.The purpose of this functional study was to gather improvement ideas for the internet banking guide of Danske Bank. This study was commissioned by Danske Bank. The study’s object was to gather customers and workers opinions of about the internet banking guide and what it should include. The focus of the Internet banking was on accounts and paying because those functions were the most important. Based on the improvement ideas, it is possible to develop the guide, which improves customer service and satisfaction and gives more opportunities for the customers to operate independently in the internet bank. The theoretical part of the study focuses on customer service, its quality, user-orientation and online services in general. In the study the methods were theme interview and net scouting. The theme interview was executed with two staff members who worked in the bank and gave advices about internet banking. Seven customers, who used the internet bank, were also interviewed. Part of the study was to conduct a comparison of Danske Bank’s, S-pankki’s and Handelsbanken’s internet banks via net scouting. The focus of the comparisons was on the accounts and paying but also on the guiding of other internet banks. Various development ideas were produced based on results of net scouting and theme interviews. These ideas can be used in the internet banking guide. Some of those ideas were guiding how to get account statements from the archive, making a new payment and guidance for IBAN -account numbers

" Olen tuntenut yksinäisyyttä ja erilaisuutta niin kauan kuin muistan" : yksinäisyyden merkitykset ja toiseuden kokemukset työikäisten kirjoituksissa

Tutkielmassa tarkasteltiin yksinäisyyden merkityksiä työikäisten kirjoitelmissa. Lisäksi tutkielmassa selvitettiin kirjoitelmista nousevia toiseuden kokemuksia. Aineistona tutkielmassa käytettiin Tietoarkistosta löydettyä avoimen kirjoituskutsun pohjalta kerättyä ”Yksinäinen- yhdessä ja erikseen 2020–2021” otsikoitua laadullista aineistoa. Aineistona oli 19 kirjoitelmaa. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentui yksinäisyyden sekä toiseuden käsitteiden ympärille. Yksinäisyyttä tarkasteltiin syiden ja seurausten pohjalta sekä erilaisten yksinäisyysteorioiden kautta. Tutkielmassa keskeisimpänä yksittäisenä yksinäisyyteen liittyvänä teoriana oli Robert Weissin emotionaaliseen ja sosiaaliseen yksinäisyyteen paikantuva interaktionistinen yksinäisyysteoria. Toiseutta tarkasteltiin yleisenä ilmiönä ja tämän tutkielman kontekstissa. Tutkielmassa käytettiin fenomenologis-hermeneuttista tieteenfilosofista lähestymistapaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti sisällönanalyysin keinoin. Analyysin pohjalta yksinäisyyden merkityskokonaisuuksia paikantui neljä, jotka olivat itsestä riippumaton ja lopullinen yksinäisyys, kielteistä puhetta tuottava yksinäisyys, omiin valintoihin pohjautuva yksinäisyys ja myönteinen ja voimaannuttava yksinäisyys. Toiseuden kokemuksia kuvaavia kokonaisuuksia löytyi kaksi, jotka olivat toiseus syrjäyttävänä kokemuksena sekä toiseus vääränlaisuutena. Yksinäisyys näyttäytyi kirjoitelmissa pääasiassa kielteisenä ja ei- toivottuna. Yksinäisyys aiheutti kirjoittajille esimerkiksi surua, toivottomuutta, kielteisiä tunteita sekä huolta tulevaisuudesta. Yhtenä merkityskokonaisuutena paikantui yksinäisyyden myönteinen puoli ja sen voimaannuttava vaikutus yksilön elämässä. Toiseutta kuvaavina kokemuksina aineistosta paikantuivat syrjäyttävä ja vääränlaisuutta ilmentävä toiseus. Kirjoittajat kokivat ulkopuolisuuden tunnetta ja kokemusta, etteivät he olleet kelvollisia ja hyväksyttyjä omina itsenään. Tutkielman tarkoitus oli lisätä tietoisuutta yksinäisyydestä ja toiseudesta sekä niiden vaikutuksista yksilön elämässä. Yksinäisyyttä ja toiseutta kokevia asiakkaita on kaikissa sosiaalityön asiakasryhmissä. Niinpä tutkielman tulosten pohjalta sosiaalityössä voidaan ymmärtää entistä paremmin yksinäisyyden ja toiseuden kokemusten kokonaisvaltaisia vaikutuksia asiakkaiden elämään ja hyvinvointiin. Tulosten pohjalta sosiaalityössä voidaan myös pohtia keinoja yksinäisyyden ja toiseuden vähentämiseen ja ennaltaehkäisyyn

Markkinaehtoperiaate lähiyhtiöiden rahoitustransaktioissa

Markkinaehtoperiaate on kansainvälinen hinnoittelunormi, jota käytetään siirtohintojen määrittelyyn. Sen mukaan yrityksen tuloa voidaan verotuksessa oikaista markkinaehtoiseksi, jos sen transaktioissa etuyhteydessä olevan yrityksen kanssa on käytetty sellaisia ehtoja, jotka poikkeavat siitä mitä riippumattomat osapuolet olisivat sopineet. Tutkielmassa selvitetään kuinka markkinaehtoperiaate on kansainvälisesti säännelty ja miten se on oikeusnormina implementoitu kohdemaiden vero-oikeuteen. Tutkimusmenetelmässä yhdistyy perinteinen lainoppi ja oikeusvertailu. Markkinaehtoisuuden todentaminen tapahtuu siirtohinnoittelussa. Suomen ja kuuden kohdemaan markkinaehtoisuuden todentamiselle asettamia vaatimuksia selvitetään tutkimalla siirtohinnoittelun sääntelyä sekä verotus- ja oikeuskäytäntöä. Tavoitteena on myös selvittää millainen suhde markkinaehtoperiaatteella on alikapitalisointi- ja korkovähennysrajoitussäännöksiin. Kaikissa kohdemaissa edellytetään nykyään, että markkinaehtoperiaatetta tulee aina noudattaa lähiyhtiöiden rahoitustransaktioissa. Kahdessa kohdemaassa markkinaehtoperiaatetta käytetään alikapitalisointinormina. Markkinaehtoisuuden osoittaminen estää joidenkin korkovähennysrajoituksien soveltamisen. Toisaalta kaikki korkovähennysrajoitukset eivät kohdistu vain yritysryhmän sisäisiin toimiin, joten aina markkinaehtoperiaatteella ja rajoituksilla ei ole mitään suhdetta, vaikka niillä molemmilla on sama tarkoitus: valtion veropohjan suojaaminen. Tutkielmassa keskitytään kolmen tyyppisten rahoitustransaktioiden tutkimiseen ja esitetään niiden hinnoittelun keskeiset osatekijät. Valitut transaktiomuodot ovat konsernitilit, takaukset ja pitkäaikaiset lainat. Siirtohinnoitteluun liittyvä verosuunnittelu painottuu nykyään verotehokkaiden transaktio- ja yritysrakenteiden luomiseen. Siksi on oleellista analysoida milloin valittuja rakenteita on sallittua verotuksessa jättää huomiotta tai uudelleenluokitella. Yksi syy korkovähennysrajoituksien yleistymiseen on uudelleenluokittelun edellytyksien tiukkuus. Markkinaehtoperiaatteen soveltamista lähiyhtiöiden rahoitustransaktioissa analysoidaan viidessä kansainvälisesti merkittävänä pidetyssä oikeustapauksessa. Analysoiduista oikeustapauksista pelkistetään sellaisia oikeusohjeita, jotka soveltuvat siirtohinnoittelukysymysten ratkaisemiseen eri puolilla maailmaa

Optikon ammattietiikka näöntutkimuksessa : Kyselytutkimus – Hyvä näöntutkimuskäytäntö ammattietiikan pohjana

Optinen ala on ollut jo pitkään murrosvaiheessa, joka jatkuu edelleen. Muutosta on tapahtunut erityisesti liikkeiden välisessä hintakilpailussa, mikä näkyy esimerkiksi kustannusten minimoimisena ja näöntutkimusaikojen lyhenemisenä. Tutkimuksen pääongelman tarkoituksena oli arvioida, miten tehdyt näöntutkimukset vastaavat Optometrian Eettisen Neuvoston ohjetta Hyvästä näöntutkimuskäytännöstä. Tutkimuksen alaongelmissa vertailtiin, miten näöntutkimukseen varattu aika ja alan työkokemus vaikuttavat Hyvän näöntutkimuskäytännön ohjeiden noudattamiseen, sekä millaisia eroavaisuuksia on Hyvän näöntutkimuskäytännön ohjeiden noudattamisessa alan yksityisten yritysten ja ketjuliikkeiden välillä. Opinnäytetyön tavoitteena oli herätellä optikkoja ja työnantajia huomaamaan mahdolliset puutteet näöntutkimuksissa, ja tätä kautta kehittää näöntutkimuksia vastaamaan paremmin Hyvää näöntutkimuskäytäntöä. Toteutimme kyselyn kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, joka välitettiin sähköpostitse Suomessa työskenteleville optikoille ja optometristeille Suomen Optometrian Ammattilaiset ry:n kautta. Tarkastelun perustana oli Hyvä näöntutkimuskäytäntö, jonka osa-alueet muutettiin määrälliseen muotoon. Kysely tavoitti 201 vastaajaa, joiden arvioiden perusteella kokosimme tutkimustulokset. Tulokset osoittivat, että näöntutkimusten kulku vastasi osittain Hyvän näöntutkimuskäytännön vaatimuksia. Parhaiten tutkimuksista toteutui anamneesin osa-alue, ja huonoiten objektiivisen tutkimuksen osa-alue. Joihinkin tutkimuksiin varatulla ajalla ei ollut vaikutusta. Saimme selville, että Hyvä näöntutkimuskäytäntö toteutui paremmin, kun aikaa oli varattu 30 minuuttia. Selkeimmät erot tutkimuksessamme ilmenivät siinä, työskentelivätkö vastaajat ketjuliikkeissä vai yksityisissä optikkoliikkeissä. Eroavaisuudet eivät kuitenkaan olleet vain toisen työskentelypaikan eduksi, vaan kummankin työympäristön osalta löytyi sekä hyvin toteutuneita, että kehitettäviä tutkimuskohtia. Vastaajien alan työkokemuksen vaikutus oli selkeimmin nähtävissä heidän välillään, jotka olivat työskennelleet optisella alalla alle 10 ja yli 31 vuotta. Hyvän näöntutkimuskäytännön noudattamisessa on kehitettävää. Vaikuttaa siltä, että monet vastaajista hyötyisivät pidemmistä näöntutkimusajoista. Myös joidenkin testien kertaaminen voisi olla tarpeen, jotta tutkimustilanteessa muistettaisiin, miten ja miksi ne tehdään. Optikot kokivat pääasiassa toimivansa Hyvän näöntutkimuskäytännön mukaan eli ammattieettisesti, Hyvän näöntutkimuskäytännön vaatimat tutkimukset jäivät kuitenkin osittain toteutumatta.Optical industry has been undergoing a transition for some time. Pricecompetition has become more intense, chains stores are being established and client sessions have become shorter. Studying the Bachelor’s Thesis of Mattila and Riuttala, we noticed a need to discuss the opticians’ and optometrists’ work from an ethical perspective. Our objective was to study to what extent eye examinations are conducted according to the good practices as recommended by the Ethical Council of Optometry. Another objective was to examine if the length of the appointment, the professional’s work experience and the setting – independent or chain store – have an effect on the results. We also hope to promote ethicality and client safety by making professionals and employers better aware of potential shortcomings in eye examinations. This quantitative study used an e-mail questionnaire sent to opticians and optometrists through the Association of Finnish Professionals of Optometry. Data were collected and analyzed by Webropol software. The questionnaire mainly consisted of multiple choice questions, but some items were complemented with open-ended questions. Responses to the open-ended questions were quantified. A total of 201 opticians and optometrists around the country participated in the study. The results showed that eye examinations were partly conducted according to the good practices guidelines, but there was much to improve. Guidelines were best observed for anamnesis and least observed for objektiv examinations. The length of the appointment did not always affect the observation of guidelines, but a longer examination time would have brought better results for example regarding documentation, cover test and measuring of reserve and heterophoria. For some functions, for example documentation, guideline compliance was better in chain stores, while for other functions, for example subjective examinations, it was better in independent retailers. There was no clear indication that the overall compliance was better in either of the settings. Significant differences were found in compliance between professionals who had worked the shortest and longest time in the optical field. There is room for improvement in compliance with ethical guidelines. It seems that many respondents would benefit from longer appointment times. Refreshing skills in conducting some of the tests might also be useful

Submicron fibers as a morphological improvement of amorphous zirconium oxide particles and their utilization in antimonate (Sb(v)) removal

Mesoporous and large surface area zirconium oxide aggregate granules with good adsorption properties were synthesized using a simple precipitation method. Since utilization of these small and fragile particles is considered rather difficult in larger scale column operation, the product was formed into a fibrous form to improve its usability. The submicron fibers were obtained from an optimized electroblowing synthesis that resulted in elastic and uniform fibers with a tetragonal structure and high length-to-diameter ratio. In antimonate (Sb(v)) adsorption experiments, the higher calcination temperature (350 degrees C) of the fibers did not seem to decrease the Sb(v) adsorption capacity excessively since the high theoretical adsorption capacities were 113 mg g(-1) and 58 mg g(-1) for the aggregate and fibers, respectively. Both materials had fast kinetics, fibers being faster in the beginning of the reaction. Moreover, both materials offered efficient Sb(v) removal in the studied pH range from 1 to 11 by reaching over 99.9% adsorption in the optimal pH range. X-ray absorption near edge spectroscopy (XANES) revealed that Sb(v) stays as pentavalent antimony after being adsorbed by these materials and based on the isoelectric point shifts in the zeta potential measurement, adsorption occurs mainly by an inner-sphere complexation reaction. Finally, our study showed that pressure buildup in a flow-through column packed with zirconium oxide fibers was significantly lower than in a column packed with aggregates. Thus, zirconium oxide aggregates can be formed into submicron fibers with enhanced column operation properties without a too large compromise in the adsorption properties.Peer reviewe

Sb-doped zirconium dioxide submicron fibers for separation of pertechnetate (TcO4-) from aqueous solutions

Submicron ZrO(2)fibers with three different Sb-doping levels (5, 10 and 15 cation%) were produced with an electroblowing synthesis for removal of(99)TcO(4)(-). The Sb-doped ZrO(2)fibers showed high selectivity toward(99)TcO(4)(-), which was not interfered by ClO4-, NO(3)(-)or Cl(-)ions and showed no selectivity toward ReO4-. The optimal pH range for the(99)Tc separation was 2-6 but the Sb-doped fibers maintained very high uptake level throughout the studied pH range of 1-10. According to the uptake experiments, Sb(III) is assumed to reduce Tc(VII) to Tc(IV) that is then adsorbed by the zirconia surface.Peer reviewe

Electroblown titanium dioxide and titanium dioxide/silicon dioxide submicron fibers with and without titania nanorod layer for strontium(II) uptake

Nuclear power is a clean alternative to fossil fuels. However, the use of nuclear energy generates hazardous fission products of which 90Sr is the second most important. To remove Sr2+ from aqueous solutions, we synthesized submicron TiO2 and TiO2/SiO2 composite fibers with Ti : Si molar ratios of 3 : 1 (3TiO2–1SiO2) and 1 : 1 (1TiO2–1SiO2) utilizing a novel electroblowing technique. After calcination at 500 °C, the TiO2 and 3TiO2–1SiO2 fibers had a predominantly anatase TiO2 structure with portions of rutile and brookite but the crystallites in the 3TiO2–1SiO2 fibers were smaller due to the SiO2 component. The 1TiO2–1SiO2 fibers were quasi-amorphous. Rutile TiO2 nanorods were grown on the fibers by a hydrothermal method. The rods seemed to grow only on the TiO2 domains of the fiber surface, which affected their size and morphology. In batch adsorption experiments all the fibers had excellent Sr2+ uptake with the hydrothermally modified TiO2 fibers having the highest distribution coefficient (Kd) of 3,490,000 mL g−1. The results show that both anatase and rutile TiO2 can efficiently adsorb Sr2+ from an aqueous environment. Hardly any damage was observed in the nanorods on the TiO2 fibers in a column operation test with flow rates up to 74 mL h−1 which is promising for the use of the fibers in industrial column mode wastewater treatment.Peer reviewe

Novel electroblowing synthesis of tin dioxide and composite tin dioxide/silicon dioxide submicron fibers for cobalt(II) uptake

Nanoscale SnO2 has many important properties ranging from sorption of metal ions to gas sensing. Using a novel electroblowing method followed by calcination, we synthesized SnO2 and composite SnO2/SiO2 submicron fibers with a Sn : Si molar ratio of 3 : 1. Different calcination temperatures and heating rates produced fibers with varying structures and morphologies. In all the fibers SnO2 was detected by XRD indicating the SnO2/SiO2 fibers to be composite instead of complete mixtures. We studied the Co2+ separation ability of the fibers, since Co-60 is a problematic contaminant in nuclear power plant wastewaters. Both SnO2 and SnO2/SiO2 fibers had an excellent Co2+ uptake with their highest uptake/K-d values being 99.82%/281 000 mL g(-1) and 99.79%/234 000 mL g(-1), respectively. Compared to the bare SnO2 fibers, the SiO2 component improved the elasticity and mechanical strength of the composite fibers which is advantageous in dynamic column operation.Peer reviewe

Early childhood pre-service teachers’ attitudes towards digital technologies and their relation to digital competence

This study examines early childhood pre-service teachers’ attitudes towards digital technologies and their relations to their self-perceived digital competence. Attitudes towards digital technologies were divided into core attitudes: general attitudes towards digital technologies; attitudes towards educational use of digital technologies; and perceived ease of digital technology use. Technological knowledge [TK] and technological content knowledge [TCK] dimensions of the TPACK framework were used to assess pre-service teachers’ self-perceived digital competence. Two structural equation models, a correlated-traits model and a second-order factor model, were used to analyse the relations between attitudes and digital competence. Based on the results, the early childhood pre-service teachers held positive attitudes towards digital technologies. Both models fit the data well, but the correlated-traits model explained a larger portion of variance in competence measures. Moreover, this model provided a more fine-grained picture of the associations between attitudes and competence. The general attitudes towards digital technologies and perceived ease of digital technology use were related to both TK and TCK, whereas attitudes towards educational use of digital technologies were not. Therefore, the correlated-traits model was viewed as better at describing the relations between attitudes towards digital technologies and digital competence. The study contributes to the development of teacher education. Instead of considering the current generation of pre-service teachers as a homogeneous group, this study aims to understand how they differ in their attitudes and how they perceive their own competence to use digital technologies.Peer reviewe