Terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tieto- ja viestintätekniikan koulutuksen sekä työelämän osaamistarpeiden kartoitus

Esitellyt hankkeet: Case Helsinki, MediKes, Nettineuvonta, Perenna, STYDI, Sonetti, Varttua-hanke, Verkkosalkk

Reporting medical device safety incidents to regulatory authorities : An analysis and classification of technology-induced errors

The European Union Medical Device Directive 2007/47/EC1 defines software with a medical purpose as a medical device. The implementation of health information technology suffers from patient safety problems that require effective post-market surveillance. The purpose of this study was to review, classify and discuss the incident data submitted to a nationwide database of the Finnish National Competent Authority with other forms of data. We analysed incident reports submitted to the authority database by users of electronic health records from 2010 to 2015. We identified 138 valid reports. Adverse events associated with electronic health record vulnerabilities, clustered around certain error types, cause serious harm and occur in all types of healthcare settings. The low rate of reported incidents raises questions about not only the challenges associated with medical software oversight but also the obstacles for reporting.Peer reviewe

Critical factors in the information management process: the analysis of hospital-based patient safety incident reports

The purpose of this study is to describe the nature of patient safety incidents relating to information management and to identify critical factors for a safe information management process in a university hospital. A total of 813 information management incidents in hospital-based adverse event reports were analyzed using directed content analysis. Descriptive statistics and cross tabulations were used to quantify the results. The results of this study showed that the majority of incidents occurred during the information distribution phase. The most frequent incidents fell into the category of written information transfer and communication; furthermore, many of these incidents concerned medication data. There was a high amount of inaccurate data and omissions in the different phases of the information management process. Information organization and storage, information distribution, and information use phases are critical in terms of patient safety, and a high proportion of the problems in this area are potentially preventable. It is thus essential to develop more effective strategies to ensure safe information management. The data from this study also suggest that while incident reports can help to identify breakdowns in the information management process, the quality of reporting needs to be improved

LOINCin käyttökelpoisuus suomalaisen sähköisen potilaskertomuksen tietokokonaisuuksien nimeämisessä

Sähköisen potilaskertomuksen yhtenäiset tietokokonaisuudet edistävät tiedonvaihtoa potilaan hoitoon osallistuvien henkilöiden ja organisaatioiden välillä. Yhtenäiset tietorakenteet edesauttavat myös tiedon hakua ja näyttöä sähköisen potilaskertomuksen tietosisällöstä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida LOINCin käyttökelpoisuutta sähköisen potilaskertomuksen tietokokonaisuuksien nimeämisessä. Sähköisen potilaskertomuksen tietokokonaisuuksien eli AR/YDIN–Näkymät ‐luokituksen termit syötettiin termi termiltä RELMA‐ohjelmaan. Hoidollisiin merkintöihin kuuluville tietokokonaisuuksille ei löytynyt täsmällistä vastaavuutta LOINCin termeistä. Erot johtuvat tietokokonaisuuksien rakenteisuuden asteesta ja terveyspalvelujärjestelmän eroavaisuudesta. LOINCin dokumenttiontologian menetelmä on kuitenkin käyttökelpoinen tietokokonaisuuksien nimeämisessä

Tiedon laatu sähköisessä potilaskertomuksessa – kirjallisuuskatsaus

Potilaan hyvän hoidon yksi edellytys on sähköisen potilaskertomuksen sisältämän tiedon laatu. Sähköisen potilaskertomuksen ensisijainen tarkoitus on dokumentoida potilaalle suunniteltu ja toteutettu hoito sekä hoidon arviointi. Sähköiseen potilaskertomukseen kertaalleen kirjattua tietoa voidaan hyödyntää myös tilastollisissa ja hallinnollisissa tarkoituksissa. Sähköisen potilaskertomuksen tietosisältöä on kehitetty jo kauan, Suomessa systemaattisesti vuodesta 2002, ja se sisältää sekä vapaamuotoista että strukturoitua tietoa. Tässä artikkelissa kuvataan kuinka tiedon laatua on analysoitu tai arvioitu aiemmissa tutkimuksissa kirjallisuuskatsauksen avulla. Aineisto muodostui 89 tutkimusartikkelista, jotka valikoitui neljään tietokantaan tehdyn tiedonhaun perusteella. Aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällön analyysillä hyödyntäen DeLonen ja McLeanin mallia viitekehyksenä. Tiedon laatua voidaan arvioida useista eri näkökulmista eniten on analysoitu tai arvioitu tiedon täydellisyyden ja virheettömyyden näkökulmista. Yleensä tietosisältöä on verrattu paperisen potilaskertomuksen tietosisältöön. Sähköisen potilaskertomuksen tiedon laadun arviointiin tulisi kehittää standardoitu menetelmä

Electronic Health Record-Related Safety Concerns : A Cross-Sectional Survey of Electronic Health Record Users

Background: The rapid expansion in the use of electronic health records (EHR) has increased the number of medical errors originating in health information systems (HIS). The sociotechnical approach helps in understanding risks in the development, implementation, and use of EHR and health information technology (HIT) while accounting for complex interactions of technology within the health care system. Objective: This study addresses two important questions: (1) "which of the common EHR error types are associated with perceived high-and extreme-risk severity ratings among EHR users?", and (2) "which variables are associated with high-and extreme-risk severity ratings?" Methods: This study was a quantitative, non-experimental, descriptive study of EHR users. We conducted a cross-sectional web-based questionnaire study at the largest hospital district in Finland. Statistical tests included the reliability of the summative scales tested with Cronbach's alpha. Logistic regression served to assess the association of the independent variables to each of the eight risk factors examined. Results: A total of 2864 eligible respondents provided the final data. Almost half of the respondents reported a high level of risk related to the error type "extended EHR unavailability". The lowest overall risk level was associated with "selecting incorrectly from a list of items". In multivariate analyses, profession and clinical unit proved to be the strongest predictors for high perceived risk. Physicians perceived risk levels to be the highest (P<.001 in six of eight error types), while emergency departments, operating rooms, and procedure units were associated with higher perceived risk levels (P<.001 in four of eight error types). Previous participation in eLearning courses on EHR-use was associated with lower risk for some of the risk factors. Conclusions: Based on a large number of Finnish EHR users in hospitals, this study indicates that HIT safety hazards should be taken very seriously, particularly in operating rooms, procedure units, emergency departments, and intensive care units/critical care units. Health care organizations should use proactive and systematic assessments of EHR risks before harmful events occur. An EHR training program should be compulsory for all EHR users in order to address EHR safety concerns resulting from the failure to use HIT appropriately.Peer reviewe

Tiedä ensin, johda sitten : Sote-tietojohtamisen osaamistarpeet sekä kansallisen koulutuksen ja tutkimuksen nykytila

Selvitystyön tuloksena sote-tietojohtamisen osaamistarpeista sekä koulutuksen ja tutkimuksen nykytilasta tehtiin seuraavat johtopäätökset: 1) Osaamistarpeita koskeva keskustelu on vaikeasti irrotettavissa tiedonhallinnan tietosisältö- ja välinekeskustelusta. Tämä määrittää ja rajoittaa tietojohtamisen parissa käytävää keskustelua, sen luonnetta, sisältöjä ja osallistujia. 2) Tietojohtamisen tutkimus on painottunut tiedonhallinnan ja tiedolla johtamisen kysymyksiin. Tiedonhallinnan osaamisista on olemassa tutkimustietoa, mutta tietojohtamisen tutkimuksessa ei ole juurikaan kiinnitetty huomiota osaamiskeskusteluun. 3) Korkeakoulujen sote-tietojohtamisen ja -tiedonhallinnan koulutustarjonta on vähäistä ja hajanaista. Kansallisesti tarjolla on yksi sote-tiedonhallinnan tutkintoon johtava koulutusohjelma, ja yleisissä tietojohtamisen tutkintoon johtavissa koulutuksissa sote-konteksti jää epäselväksi. Toimenpide-ehdotukset kohdentuvat: 1) Sote-tietojohtamisen osaamistarpeiden tunnistamiseen, toimenkuvien kehittämiseen ja osaamisvinoumien korjaamiseen. 2) Tietojohtamisen tutkimuksen rahoituksen vahvistamiseen sekä tutkimusympäristöjen ja tutkimusyhteistyön kehittämiseen. 3) Tietojohtamisen opetuksen sisältöjen integrointiin, harjoittelumahdollisuuksien lisäämiseen ja avoimen koulutuksen vahvistamiseen

Moniammatillisen terveydenhuoltohenkilöstön koulutustarpeet sekä kehittämis- ja vaikuttamismahdollisuudet tietotekniikan käyttöönotossa

Sähköisen potilaskertomuksen valtakunnallinen käyttöönotto on ollut kansallisen terveyshankkeen keskeinen tavoite. Tällä hetkellä sähköinen potilaskertomusjärjestelmä on jo käytössä suurimmalla osalla terveydenhuollon organisaatioita. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä tuli voimaan 1.7.2007, mikä sinällään luo haasteita sähköisen potilaskertomuksen käyttöön. Strukturoidulla kyselyllä kartoitettiin, millaisia koulutustarpeita ja tietotekniikan kehittämis- ja vaikuttamismahdollisuuksia moniammatillisella terveydenhuollon henkilöstöllä on ollut tietotekniikkaa käyttöönotettaessa. Tutkimukseen osallistui 99 henkilöä, ja aineiston analyysinä käytettiin ristiintaulukointia. Avoimet kysymykset analysoitiin sisällön analyysillä luokitellen ne seuraavasti: kehittämismahdollisuudet ja tietokoneen käyttö erilaisiin tarkoituksiin. Yli puolet vastaajista oli saanut tietotekniikan koulutusta työpaikalla, ja yli 60 % vastaajista ilmoitti haluavansa lisäkoulutusta työvälineohjelmien ja Internetin käytössä. Nuoremmat työntekijät vastasivat tarvitsevansa vähemmän tietotekniikan koulutusta kuin iäkkäämmät työntekijät. Vastaajat nimesivät organisaatiossa tärkeiksi kehittämiskohteiksi tietojärjestelmien uusimisen, tietotekniikan koulutuksen lisäämisen ja sähköisen kirjaamisen mahdollistamisen. Ennen sähköisen potilaskertomuksen käyttöönottoa on syytä suunnitella ja sopia etukäteen kaikkien ammattiryhmien riittävästä tietotekniikan koulutuksesta, huolehtia käytön tuesta ja työprosessien kehittämisestä