Speed control of a peristaltic blood pump

Hemodialysis is today the main treatment used for patients with renal impairment, a serious medical condition. Hemodialysis treatment handles a very delicate system which is why it is of the utmost importance that the dialysis machine has got a reliable safety monitoring system that can detect severe complications during treatment. A new such system is currently under development at Gambro, Lund, which focuses on early detection of venous needle dislodgement(VND). The safety monitoring system determines the heart pulses from the patient on both the venous and arterial side.VND is indicated when no venous heart pulses can be detected. Large pressure disturbances are induced by the rollers on the peristaltic pump which makes it dicult to extract the patient's heart pulses. In order to successfully filter out the large disturbances it is required that the pump has a nearly constant period time. The objective of this thesis was to evaluate the current control system which is a hardware motor speed controller connected in cascade with a software blood flow controller. The project objective was also to find an improved control system for the peristaltic pump which can fulfill the required standard deviation of the relative period time of less than 0.1 %. This was done by first analyzing the pump process in open loop. Results showed that the process had high-frequency disturbances possibly originating from some mechanical unevenness in the motor since the frequency of the disturbances was dependent on the motor speed. It was also found that these disturbances were enhanced by the existing control system. In order to find a new improved control system, a hardware controller similar to the existing controller, was evaluated. With the alternative hardware controller the standard deviations of the relative period times were improved, except at low blood flows (100-150 ml/min). A PI controller was implemented in software using LabView. The PI controller fulfilled the relative period time standard deviation requirement at all blood flows and showed improved performance compared to the original controller. Used together with a feed forward implementation, the performance was further improved

Rörlig måltavla - internetreklam riktad till barn

Reklamen blinkar, ljuder, ändrar färg och form. Söta djur och maskotar svischar förbi, tonas ned, dyker plötsligt upp igen. Köp, beställ, registrera dig, klicka här! Ibland skriker den högljutt. Ibland är den helt tyst, knappt synlig, svår att fånga, svår att skilja ut, men uppmuntrar till interaktion och pockar på barns uppmärksamhet. Marknadsförare är allt mer angelägna om att kommunicera med barn via reklam. Internet, där barn och unga tillbringar en stor del av sin vakna tid, har vuxit sig starkt i detta sammanhang och är idag det enskilt största reklammediet. Den digitala tekniken bidrar till kommersialiseringen av barndomen, men har också på ett genomgripande sätt förändrat reklamens uttryckssätt. Nya former av reklam och sätt att bedriva marknadsföring har utvecklats i en rasande fart och gjort det svårare för medieanvändaren att veta vad som är reklam, redaktionellt innehåll och ren underhållning. Så, vad är internetreklam, och hur kan vi förstå reklambegreppet i denna nya mediemiljö? I rapporten Rörlig måltavla – internetreklam riktad till barn redovisar forskargruppen CAI@LU (Children, Advertising, and Internet at Lund University) resultaten från två delstudier om barns exponering för och erfarenhet av internetreklam. Frågor som diskuteras är bland annat: Hur tänker barn kring internetreklam? Hur hanterar de oönskad reklam de möter online? Hur påverkas barns uppmärksamhet av internetreklam? Finns empiriska belägg för att barn störs av reklamen på internet? Finns ett behov av att begränsa reklam riktad till barn på internet? Rapporten vänder sig till en bred publik – lärare, föräldrar, beslutsfattare och forskare – med intresse för frågor som rör barns möte med kommersiella budskap på nätet och barns digitala välbefinnande

Structuring wicked problems in transdisciplinary research using the Social-Ecological Systems framework: an application to the montado system, Alentejo, Portugal

The aspiration to establish an effective dialogue between science and society has inspired some ground breaking examples of transdisciplinarity (TD). The core idea of TD is that different academic disciplines work jointly with practitioners to solve common problems. The first step of TD implies a contextualization that requires holistic and systemic thinking. To achieve this contextualization, we applied the Social–Ecological Systems (SES) framework with the aim of developing TD to deal with the recorded decline in area and tree density of the montado land-use system located in the Alentejo region, Portugal. The study was based both on a literature review and on the analysis of qualitative and quantitative data collected in a number of research projects on the montado. The results show that the lack of consensus regarding the system boundaries, the diverse range of mental models, and the disconnection between policymaking and system singularities are some of the conditions that can hinder TD efforts. The framework allowed the identification of knowledge gaps that limit the understanding of the problem complexity to be dealt with by a TD research process. There is a need to gain a better understanding of the governance system, and to characterize the different types of agro-silvo-pastoral combinations that can be designated as montado. With this detailed understanding, a tailored TD process can be designed. This work argues for the active use of the SES framework in TD in environmental management. Future research could focus on the framework’s utility in developing tools to assess and monitor transdisciplinary research

Moniammatilliseen työskentelyyn vaikuttavat tekijät terveyssosiaalityöntekijöiden näkökulmasta

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan moniammatillista yhteistyötä ja siihen vaikuttavia tekijöitä terveyssosiaalityöntekijöiden näkökulmasta. Tutkielma on toteutettu yhteistyössä HUS:n sisätaudit ja kuntoutus -yksikön kanssa ja siinä on keskitytty kyseisen yksikön terveyssosiaalityöntekijöiden kokemuksiin sekä näkemyksiin moniammatillisuudesta. Tutkimusaineistona ovat sosiaalityöntekijöiltä kyselytutkimuksella kerätyt laadulliset sekä määrälliset vastaukset ja tutkimusmenetelmänä aineiston analysoinnissa on käytetty temaattista sisältöanalyysia. Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää, miten moniammatillista työtä erikoissairaanhoidossa tehdään terveyssosiaalityön näkökulmasta, millaisia haasteita terveyssosiaalityöntekijät kohtaavat työssään liittyen moniammatilliseen yhteistyöhön sekä mitkä tekijät terveyssosiaalityöntekijän näkökulmasta edistävät moniammatillisen yhteistyön toteutumista erikoissairaanhoidossa. Moniammatillisuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä ei ole terveyssosiaalityöntekijöiden näkökulmasta aikaisemmin HUS:n toimintaan liittyen tutkittu. Moniammatillisen yhteistyön tutkiminen on merkityksellistä ja tärkeää, koska eri ammattiryhmien välisen yhteistyön merkitys sosiaali- ja terveydenhuollossa tulee tulevaisuudessa olemaan entistä suurempi. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa on käytetty aiempaan tutkimukseen perustuvaa teoriaa, jossa moniammatillisen yhteistyön perustekijät on jaettu kolmeen eri osioon; 1) systeemiset determinantit 2) organisaatiokulttuuri ja 3) tiimin interaktio. Tulosten mukaan sosiaalityöntekijät kokevat moniammatillisen yhteistyön vahvasti potilaille annettavan kokonaisvaltaisen hoidon perustana. Avoin kommunikaatio, yhdenvertainen kohtelu ja työyhteisön jäsenten ammattitaidon arvostaminen sekä henkilökohtainen mahdollisuus vaikuttaa yksiköiden moniammatillisiin käytäntöihin nähdään moniammatillisen yhteistyön onnistumisen keskeisinä edellytyksinä. Avoimuus ja parempi kommunikaatio myös hallinnollisella tasolla auttavat edistämään sosiaalityöntekijöiden yhteenkuuluvuuden tunnetta suhteessa niihin työyksiköihin, joissa nämä työskentelevät. Keskeisin moniammatillisen yhteistyön onnistumiseen tai vaihtoehtoisesti toimimattomuuteen vaikuttava tekijä on sosiaalityöntekijöiden oma-aloitteisuus ja henkilökohtaisen tekemisen merkitys. Yksilötason vaikuttaminen koettiin tehokkaimpana tapana edistää moniammatillista yhteistyötä ja ammattihenkilön oma-aloitteisuus, avoimuus, motivaatio, ammattitaito sekä kommunikaatiotaidot ja näiden esille tuominen työyhteisössä nähtiin moniammatillisen työskentelyn tärkeimpänä edellytyksenä. Koska moniammatillinen yhteistyö on lopulta ennen kaikkea yksilöiden yhteistyötä, on oikealaisten ja toistensa ominaisuuksia täydentävien henkilöiden löytäminen osaksi työyhteisöä keskeisin tapa organisaatiotasolla edistää moniammatillisen yhteistyön toimivuutta

Njurfunktion hos hypertyreoida katter

Hyperthyroidism and chronic kidney failure (CKD) are common diseases in older cats. It can be difficult to evaluate kidney function in cats suffering from both conditions simultaneously. In the daily clinic serum creatinine is the analysis of choice when evaluating kidney function and secondary glomerular filtration rate (GFR). This marker does not, however, detect kidney damage until about 75 % of the function is lost. There are several other techniques available when investigating GFR but none are readily available for the small clinic. It would be of great interest if there was a marker that could be analyzed from a simple blood sample and that illustrates GFR better than serum creatinine. Since several years there is such a marker available in human medicine, serum cystatin C (CysC) that has been claimed to be superior to serum creatinine. The present study was performed to evaluate kidney function in hyperthyroid cats and whether CysC is useful in cats also. Samples from 32 consecutive cats (8 euthyroid and 24 hyperthyroid) were selected and analyzed for serum creatinine and CysC. The hyperthyroid cats had all been treated with either methimazole or radioactive iodine. The results of this study indicate a correlation between serum creatinine and CysC in cats. The euthyroid cats had generally lower serum levels of both creatinine and cystatin C than cats in the hyperthyroid group. Noticeably cats in both groups seemed to have higher levels of CysC than humans. Further studies are required before CysC can be an alternative to serum creatinine in daily practice considering kidney function in cats. There is also a need for establishing reference values in cats.Hypertyreoidism och kronisk njursjukdom är de två vanligaste sjukdomarna hos äldre katter. Det kan vara svårt att utvärdera njurfunktionen hos katter med båda sjukdomarna parallellt. I dagsläget har den mindre kliniken begränsade resurser för att utvärdera njurfunktionen hos hypertyreoida katter. Det är framförallt Skreatinin som har använts för att spegla den glomerulära filtrationshastigheten men det är ett trubbigt instrument som visar på njurdysfunktion först då en stor del av funktionen redan är förlorad. Hos människa används sedan flera år S-cystatin C i rutindiagnostiken för att värdera njurfunktionen vid bl. a. hypertyreos. I det här försöket har TT4, S-kreatinin och -cystatin C analyserats hos två grupper av katter. Den ena gruppen bestod av åtta friska katter och den andra gruppen av 24 hypertyreoida katter som hade behandlats med antingen radiojod eller metamizol. Katterna i studien låg generellt högre avseende S-cystatin C jämfört med människa då friska katter (n=8) hade ett medelvärde på 1,6±0,4 mg/l och hypertyreoida som behandlats (n=24) hade 2,3±0,7 mg/ml