Afasian vaikutukset afaattisten henkilöiden omaisten elämään

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin vaikutuksia, joita afasialla voi olla afaattisten henkilöiden omaisten elämään. Aiemman ulkomaisen tutkimuksen pohjalta tiedetään afasian voivan aiheuttaa omaisten elämässä voimakkaita ja pitkäkestoisia vaikutuksia. Aihetta on tutkittu Suomessa vähän. Myös sellaista aihetta käsittelevää ulkomaista tutkimusta, jossa on tutkittu nimenomaan afasian omaisille aikaan saamia myönteisiä vaikutuksia, on vähän. Tietämys afasian omaisille aiheuttamista muutoksista on kliinisille puheterapeuteille tärkeää, koska kuntoutuksessa on perhekeskeisyyden periaatteen mukaisesti tärkeää ottaa myös omaiset huomioon. Tutkielma on laadullinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Haastateltavina oli kuusi afaattisen henkilön omaista, joista kaksi oli puolisoa, kaksi sisarta ja kaksi lasta. Iältään haastateltavat olivat 19-69 vuotta. Haastateltavien afaattisilla läheisillä oli kaikilla ollut spontaani tai ulkoisen vamman aikaansaama aivoverenkiertohäiriö, joka oli aiheuttanut vakava-asteisen afasian. Haastatteluaineisto analysoitiin käyttämällä teorialähtöistä sisällönanalyysia. Sisällönanalyysissa käytetyt teemat oli luotu aiemman tutkimuksen pohjalta ja ne olivat: (1) Fyysinen, mentaalinen tai emotionaalinen terveys sekä tunne-elämä, (2) Kommunikaatio, (3) Ihmissuhteet, (4) Harrastukset ja sosiaalinen elämä, (5) Palkallinen työ, vapaaehtoistyö tai opiskelu, (6) Kotityö- ja hoitovelvollisuudet sekä (7) Talous. Tulokset esitetään pääasiassa kuvailun avulla ja pyrkimyksenä on välittää mahdollisimman elävä kuva afaattisten henkilöiden omaisten kokemusmaailmasta. Tutkimuksen tulokset osoittavat afasian voivan aiheuttaa omaisten elämässä kielteisiä, myönteisiä sekä neutraaleja muutoksia eri elämänalueilla. Se, mihin haastateltujen omaisten elämän osa-alueisiin afasia oli vaikuttanut ja minkälaista tuo vaikutus oli ollut, vaihteli kuitenkin paljon. Kaikki haastateltavat kertoivat kielteisistä muutoksista elämässään. Neljä haastateltavaa kertoi myönteisistä muutoksista ja viisi neutraaleista. Haastateltavat kertoivat eniten muutoksista "Fyysisen, mentaalisen tai emotionaalisen terveyden sekä tunne-elämän", "Kommunikaation", "Ihmissuhteiden" ja "Kotityö- ja hoitovelvollisuuksien" elämäalueilla. "Harrastusten ja sosiaalisen elämän", "Palkallisen työn, vapaaehtoistyön tai opiskelun" ja "Talouden" alueilla haastateltavat kertoivat vähemmän muutoksista. Tutkimuksen tulokset ovat suurelta osin samantapaisia kuin aiemmassa kansainvälisessä tutkimuksessa löydetyt tulokset. Tutkimuksessa pohdittiin myös tekijöitä, jotka saattavat vaikuttaa afasian omaisille aiheuttamiin muutoksiin. Näitä voivat olla muun muassa afasian vaikeustaso, läheisiltä saadun tuen määrä, oma suhtautuminen, sairastumisesta kulunut aika, läheisyys ennen sairastumista, yhdessä asuminen ja toivo afaattisen henkilön kuntoutumisesta

Resource Sharing for Open Build Service

The increase in software system sizes and complexity has created a need for faster and more cost-efficient build systems to be researched. While the actual software building process is rather complex, most parts of it are usually automated by the build systems. Several modern build systems, such as HP's Domain Software Engineering Environment (DSEE) and openSUSE's Open Build Service (OBS), rely on distributing the computationally heavy build tasks to several build hosts equipped with the functionality to compile individual components and finally deliver the resulting software packages to the developers. The problem with such build systems is that while a single build system can scale well as a singular instance, hosting multiple build systems usually requires separate sets of hardware resources in order to complete the tasks. This thesis concentrates on a specific system, Open Build Service. OBS server dispatches the build jobs to separate build hosts that compile and package the source code provided by the developer. However, these build hosts cannot be shared between OBS instances which limits the scalability of the system. The research for this thesis led to a solution that is called the Flexible Worker Pool (FWP). The main concept of this solution was to provide separate OBS instances a service that allowed them to obtain additional build resources for the duration of their build jobs when required. This was achieved by designing and implementing a software system that functions as a dynamic proxy server between the OBS server and the dynamically allocated the build hosts. In order to allocate the resources fairly, a scheduler was also implemented within FWP. The goal was to create a virtual OBS network infrastructure that was controlled by FWP. The final implementation of the Flexible Worker Pool turned out to be superior to the static dedication of build resources. In cases where there were no parallel build jobs on multiple OBS instances, the computational capacity was equal to the whole pool of build resources being dedicated to each of the instances individually. Even in the cases with all OBS instances being loaded with near to constant need for build resources, the FWP solution functioned more efficiently. Due to the bursty nature of the need for build resources, the advantage of sharing the resources was often significant and the solution cost-effective as the same amount of hardware could now support more OBS instances

Maatalousalueiden monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Kalajokilaakso: Ylivieska, Nivala ja Haapajärvi

Suomessa on laadittu Maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden (LUMO) yleissuunnitelmia vuodesta 2003. Suunnittelu on kohdistunut arvokkaille maisema-alueille. Vuonna 2008 yleissuunnittelun painopiste siirtyi luonnon monimuotoisuudesta maatalousalueiden monivaikutteisiin kosteikkoihin. Yleissuunnittelun tarkoituksena on tehostaa maatalouden vesiensuojelua ja luonnonhoitoa sekä suunnata toimenpiteet tärkeimmille kohteille. Tavoitteena on kannustaa viljelijöitä hakemaan maatalouden ympäristötuen erityistukia ja lisätä viranomaisten, neuvojien ja viljelijöiden välistä vuorovaikutusta. Kalajokilaakson valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle Ylivieskan, Nivalan ja Haapajärven kaupunkien alueelle laadittiin kesällä 2008 maatalousalueiden monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma. Alueelta etsittiin potentiaalisia erityistukikohteita: perinnebiotooppeja, luonnon ja maiseman monimuotoisuuskohteita sekä mahdollisia monivaikutteisten kosteikkojen perustamispaikkoja. Suunnitelmaan valittiin mukaan 101 luonnon monimuotoisuuden ja maatalouden vesiensuojelun kannalta tärkeää esimerkkikohdetta, jotka on esitelty karttojen ja kohdekuvausten avulla. Useimpien kohteiden hoitoon on mahdollista hakea maatalouden ympäristötuen erityistukia. Kohteiden kuuluminen yleissuunnitelmaan ei kuitenkaan rajoita alueiden käyttöä, eikä velvoita maanomistajia niiden hoitamiseen tai kosteikon perustamiseen, vaan toteutus on vapaaehtoista. Investointitukea monivaikutteisen kosteikon perustamiseen voi saada Pohjanmaan jokivesistöjen alueella ainoastaan yleissuunnitelmaan merkityille kohteille. Järviin laskevat vesistöt ovat sen sijaan tukikelpoisia myös ilman yleissuunnitelmaa. Yleissuunnitelman luonnon monimuotoisuuskohteiden luettelo ei ole kattava, vaan suunnittelualueelta löytyy lukuisia muitakin mahdollisia hoitokohteita. Esimerkkien tarkoituksena onkin helpottaa vastaavanlaisten kohteiden tunnistamista myös suunnittelualueen ulkopuolella

Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma: Oulujoen laakso

Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan eläin- ja kasvilajien sekä erilaisten elinympäristöjen runsautta, johon myös maatalous omalta osaltaan vaikuttaa. Maatalousalueilla elää viljelykasvien ja kotieläinten lisäksi lukuisia luonnonvaraisia lajeja, jotka pitävät avoimista ja puoliavoimista elinympäristöistä. Eliöstölle arvokasta ympäristöä ovat mm. vanhan niitty- ja laiduntalouden synnyttämät niityt ja hakamaat, joilla saattaa viihtyä harvinaisiakin eliölajeja. Myös tehokkaassa viljelyssä olevat pellot ovat tärkeitä ruokailu-, levähdys- ja pesimäalueita etenkin monille lintulajeille. Niin kasvi- kuin eläinlajistollekin tärkeimmät ympäristöt ovat kuitenkin yleensä pientareita, pieniä metsiköitä ja muita viljelyn lievealueita. Suomessa on laadittu Maa- ja metsätalousministeriön myöntämällä rahoituksella maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden (LUMO) yleissuunnitelmia alueellisten ympäristökeskusten johdolla vuodesta 2003. Suunnittelu on kohdistunut valtakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille. Yleissuunnittelun tarkoituksena on tehostaa maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden hoitoa ja suojelua sekä suunnata hoitotoimet tärkeimmille kohteille. Tavoitteena on kannustaa viljelijöitä hakemaan erityistukia ja lisätä viranomaisten, neuvojien ja viljelijöiden välistä vuorovaikutusta. Pohjois-Pohjanmaalla laadittiin kesällä 2006 LUMO-yleissuunnitelma Oulujoen laakson valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle, joka ulottuu molemmin puolin jokivartta Oulusta Turkansaaren kohdalta Muhoksen Hyrkkäälle saakka. Alueella on haettu hyvin vähän erityistukia, joten nähtiin tarpeelliseksi löytää keinoja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja palauttamiseksi. Suunnitelmaan valittiin mukaan 41 luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeää kohdetta. Kohteiden kuuluminen yleissuunnitelmaan ei kuitenkaan sido tai velvoita maanomistajia tai aseta alueen käytölle rajoituksia. Alueen laajuuden vuoksi kaikkia arvokkaita kohteita ei ehditty kartoittaa kattavasti, vaan niitä on todellisuudessa paljon enemmän. Esimerkkikohteiden tarkoituksena onkin antaa käytännön tietoa paikallisista erityistukimahdollisuuksista myös alueen muille viljelijöille, jotka voivat tutustua niihin harkitessaan tukien hakua omille alueilleen

Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma – Taivalkosken Tyräjärvi–Jokijärvi

Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan eri eläin- ja kasvilajien sekä erilaisten elinympäristöjen runsautta. Maatalousalueilla elää viljelykasvien ja kotieläinten lisäksi lukuisia luonnonvaraisia lajeja, jotka pitävät avoimista ja puoliavoimista elinympäristöistä. Arvokkaita kohteita ovat mm. vaihtelevat pellon reunavyöhykkeet sekä vanhan niitty- ja laiduntalouden synnyttämät niityt ja hakamaat. Viljellyt pellot ovat tärkeitä paitsi maaseutumaiseman säilymisen kannalta myös monien lintulajien ruokailu-, levähdys ja pesimäalueina. Viime vuosikymmenten aikana maataloudessa tapahtuneet muutokset ovat kaventaneet monen lajin elinmahdollisuuksia. Suomessa on laadittu Maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden (LUMO) yleissuunnitelmia vuodesta 2003. Suunnittelu on kohdistunut arvokkaille maisema-alueille. Yleissuunnittelun tarkoituksena on tehostaa maatalousympäristön luonnonhoitoa ja suojelua sekä suunnata hoitotoimet tärkeimmille kohteille. Tavoitteena on madaltaa kynnystä maatalouden ympäristötuen erityistukien hakemiseen ja lisätä viranomaisten, neuvojien ja viljelijöiden välistä vuorovaikutusta. Taivalkoskella laadittiin kesällä 2007 LUMO-yleissuunnitelma Tyräjärvi–Jokijärven arvokkaalle maisema-alueelle. Suunnitelmaan valittiin mukaan 46 esimerkkikohdetta, jotka on esitelty karttojen ja kohdekuvausten avulla. Esimerkkikohteiden tarkoituksena on havainnollistaa suunnittelualueen ja muiden vastaavanlaisten alueiden erityistukimahdollisuuksia. Kohteiden kuuluminen yleissuunnitelmaan ei rajoita alueiden käyttöä tai velvoita maanomistajia hoidon järjestämiseen, vaan esitetyt hoitotoimet ovat vapaaehtoisia. Asiasana

Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Rantsilan Mankila–Sipola

Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan eri eläin- ja kasvilajien sekä erilaisten elinympäristöjen runsautta. Maatalousalueilla elää viljelykasvien ja kotieläinten lisäksi lukuisia luonnonvaraisia lajeja, jotka pitävät avoimista ja puoliavoimista elinympäristöistä. Arvokkaita kohteita ovat mm. vaihtelevat pellon reunavyöhykkeet ja vanhan niitty- ja laiduntalouden synnyttämät niityt ja hakamaat. Viljellyt pellot ovat tärkeitä paitsi maaseutumaiseman säilymisen kannalta myös monien lintulajien ruokailu-, levähdys- ja pesimäalueina. Viime vuosikymmenten aikana maataloudessa tapahtuneet muutokset ovat kaventaneet monen eliölajin elinmahdollisuuksia. Suomessa on laadittu Maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden (LUMO) yleissuunnitelmia vuodesta 2003. Suunnittelu on kohdistunut arvokkaille maisema-alueille. Yleissuunnittelun tarkoituksena on tehostaa maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden hoitoa ja suojelua sekä suunnata hoitotoimet tärkeimmille kohteille. Tavoitteena on madaltaa kynnystä maatalouden ympäristötuen erityistukien hakemiseen ja lisätä viranomaisten, neuvojien ja viljelijöiden välistä vuorovaikutusta. Rantsilassa laadittiin kesällä 2007 LUMO-yleissuunnitelma Mankila–Sipolan arvokkaalle maisema-alueelle. Suunnitelmaan valittiin mukaan 84 esimerkkikohdetta, jotka on esitelty karttojen ja kohdekuvausten avulla. Esimerkkikohteiden tarkoitusena on havainnollistaa suunnittelualueen ja muiden vastaavanlaisten alueiden erityistukimahdollisuuksia. Kohteide kuuluminen yleissuunnitelmaan ei rajoita alueiden käyttöä tai velvoita maanomistajia hoidon järjestämiseen, vaan esitetyt hoitotoimenpiteet ovat vapaaehtoisia

Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Rantsilan Mankila–Sipola

Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan eri eläin- ja kasvilajien sekä erilaisten elinympäristöjen runsautta. Maatalousalueilla elää viljelykasvien ja kotieläinten lisäksi lukuisia luonnonvaraisia lajeja, jotka pitävät avoimista ja puoliavoimista elinympäristöistä. Arvokkaita kohteita ovat mm. vaihtelevat pellon reunavyöhykkeet ja vanhan niitty- ja laiduntalouden synnyttämät niityt ja hakamaat. Viljellyt pellot ovat tärkeitä paitsi maaseutumaiseman säilymisen kannalta myös monien lintulajien ruokailu-, levähdys- ja pesimäalueina. Viime vuosikymmenten aikana maataloudessa tapahtuneet muutokset ovat kaventaneet monen eliölajin elinmahdollisuuksia. Suomessa on laadittu Maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden (LUMO) yleissuunnitelmia vuodesta 2003. Suunnittelu on kohdistunut arvokkaille maisema-alueille. Yleissuunnittelun tarkoituksena on tehostaa maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden hoitoa ja suojelua sekä suunnata hoitotoimet tärkeimmille kohteille. Tavoitteena on madaltaa kynnystä maatalouden ympäristötuen erityistukien hakemiseen ja lisätä viranomaisten, neuvojien ja viljelijöiden välistä vuorovaikutusta. Rantsilassa laadittiin kesällä 2007 LUMO-yleissuunnitelma Mankila–Sipolan arvokkaalle maisema-alueelle. Suunnitelmaan valittiin mukaan 84 esimerkkikohdetta, jotka on esitelty karttojen ja kohdekuvausten avulla. Esimerkkikohteiden tarkoitusena on havainnollistaa suunnittelualueen ja muiden vastaavanlaisten alueiden erityistukimahdollisuuksia. Kohteide kuuluminen yleissuunnitelmaan ei rajoita alueiden käyttöä tai velvoita maanomistajia hoidon järjestämiseen, vaan esitetyt hoitotoimenpiteet ovat vapaaehtoisia

Kasvi-indigon käyttö tekstiilisuunnittelussa

ei saatavill

Downlink Sensing in 5G-Advanced and 6G:SIB1-assisted SSB Approach

This paper investigates the potential to leverage existing 5G NR signals for network-side integrated sensing and communications (ISAC). In general, the synchronization signal block (SSB) is a suitable candidate for always-on downlink sensing, due to its frequent periodical availability and because of its beam-sweeping nature. However, as this work demonstrates, using only the SSB has challenges related to radar ambiguity while being also limited in both distance and velocity resolution due to limited bandwidth and per-beam time duration, respectively. A novel solution is then introduced by combining SSB with downlink control information (DCI) and system information block 1 (SIB1) symbols. The corresponding implications and variants how SIB1 is optimized and configured are discussed, covering both 5G evolution and potential 6G solutions. The performance of the proposed approach is also assessed through realistic numerical evaluations at both 3.5 GHz and 28 GHz network deployments, and shown to yield up to 25 dB suppression in radar peak sidelobe level (PSL) compared to SSB-only based range-velocity profile. Also considerable improvements in the sensing resolution in the order of 120-190% are demonstrated.Peer reviewe