Plasmin aktivering i mastitmjölk

Received 22 April 1988 Published 23 January 2021 Issue Date September 1988Peer reviewe

Problematic weed species in organic arable agriculture around the Baltic Sea - an expert database

Weeds are a perpetual challenge in Organic agriculture. However, they serve multiple ecosystem services and a low competitive weed cover can be tolerated. Adding to this, is the fact that only a few species prove problematic for both the crop and the farmer. The international PRODIVA project researches the effect of crop diversity strategies on the diversity of weed communities, hypothesizing that by increasing the weed diversity, the development of problematic weeds will mitigated. A preparatory study was conducted to list the most problematic weed species in spring sown cereals in the countries involved with PRODIVA. For this a literature review was conducted in all participating countries, collecting local sources including grey literature. This was combined with the opinion of local extension services and other weed experts. From this a list of 10 most problematic weeds was deducted for each country. We found both annual and perennial species to be mentioned as problematic. A majority of the more problematic species were shared between countries, such as Cirsium arvensis, Elitrigia repens and Chenopodium album. Still, all countries revealed to have individual weed challenges as well. These findings are published as a folder that will be available to local stakeholders

Varhaiskasvatusta metsässä:ympäristö ja leikki sosiaalisia taitoja vahvistamassa

Tiivistelmä. Tässä kandidaatintutkielmassa tutkimme, miten luonto- ja metsäpäiväkotien toimintatavat tukevat 3–6-vuotiaiden lasten sosiaalisia taitoja. Luonto- ja metsäpäiväkodeissa luonto on sekä varhaiskasvatuksen toimintaympäristö että pedagoginen väline oppimisessa. Erilaisten tutkimusten kautta tutustuimme näiden päiväkotien käytäntöihin ja toimintatapoihin, kuten päiväjärjestyksiin, asenteisiin ja opettajan positioon suhteessa lapsiin. Taustateorioiden ja käsitteiden avulla tutkimme, miten luonto- ja metsäpäiväkotien ominaiset piirteet ja käytänteet tukevat lasten sosiaalisia taitoja. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassamme on kolme taustateoriaa: Bronfenbrennerin ekologinen teoria, kontekstuaalisen kasvun malli ja prosessuaalinen ja relationaalinen näkemys lasten ja ympäristön suhteesta. Näissä kaikissa teorioissa lapsi nähdään erottamattomana osana ympäristöä, mikä on keskeinen näkökulma tutkielmamme kannalta. Toteutimme tutkielman integroivana, kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimustulokset jakautuivat kahteen teemaan: ympäristöön ja leikkiin. Sekä psykososiaalinen että fyysinen ympäristö tarjoumineen ovat sosiaalisten taitojen kannalta tärkeässä roolissa. Varhaiskasvatuskontekstissa syntyvää stressiä vähentää luonto itsessään, pienemmät ryhmäkoot ja vähäinen melu. Lapsiin kohdistuva luottamus antaa mahdollisuuksia sosiaalisten taitojen kehittämiseen vastuun ja vapauden kautta. Leikin osalta tuloksista nousivat esille kuvitteluleikki ja riskialtis leikki. Näissä leikeissä lapset saavat spontaaneja sosiaalisia kontakteja ja ovat toistensa kanssa aktiivisessa vuorovaikutuksessa

Biliary Anomalies in Patients With HNF1B Diabetes

Context: The clinical spectrum of organogenetic anomalies associated with HNF1B mutations is heterogeneous. Besides cystic kidney disease, diabetes, and various other manifestations, odd cases of mainly neonatal and posttransplantation cholestasis have been described. The biliary phenotype is incompletely defined. Objective: To systematically characterize HNF1B-related anomalies in the bile ducts by imaging with magnetic resonance imaging (MRI) or magnetic resonance cholangiopancreatography (MRCP). Setting and Patients: Fourteen patients with HNF1B mutations in the catchment area of the Helsinki University Hospital were evaluated with upper abdominal MRI and MRCP. Blood samples and clinical history provided supplemental data on the individual phenotype. Main Outcome Measure(s): Structural anomalies in the biliary system, medical history of cholestasis, other findings in abdominal organs, diabetes and antihyperglycemic treatment, hypomagnesemia, and hyperuricemia. Results: Structural anomalies of the bile ducts were found in seven of 14 patients (50%). Six patients had choledochal cysts, which are generally considered premalignant. Conclusions: Structural anomalies of the biliary system were common in HNF1B mutation carriers. The malignant potential of HNF1B-associated choledochal cysts warrants further studies.Peer reviewe

Homocysteine as a risk factor for CVD mortality in men with other CVD risk factors: the Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor (KIHD) Study

http://deepblue.lib.umich.edu/bitstream/2027.42/51491/1/Virtanen JK, Homocysteine as a Risk Factor for CVD, 2005.pd

Teknillinen tutkimus- ja kehittämistoiminta puolustusvoimissa

Artikkelin johdannossa todetaan, että teknillistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa tehdään sekä puolustusvoimien omassa piirissä että sen toimeksiannosta myös puolustusvoimien ulkopuolella. "Tämän kirjoituksen tarkoituksena on esitellä puolustusvoimien tämänhetkistä teknillistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa keskittyenoman organisaation tehtäviin." Lisäksi todetaan ,että puolustusvoimien omassa piirissä teknillisessä tutkimustoiminnassa keskitytään sellaisille sotilaallisesti tärkeille aloille, joihin siviilisektorilla ei ole mielenkiintoa tai tutkimismahdollisuuksia. Ensimmäisessä luvussa kartoitetaan perusteita koskevia selvityksiä, kuten muun muassa puolustusvoimain komentajan vuonna 1959 asettaman toimikunnan toimenkuva ja työn tulokset.Toisessa luvussa kuvataan tutkimuksen johtamiseen liittyen organisaatio ja sen tehtävät sekä koordinointia muuhun maanpuolustustutkimukseen. Seuraavassa luvussa tarkastellaan teknillisen henkilöstön määrä ja sijoittumista eri organisaatioihin. Luvussa "Tutkimusyksiköt", esitellään ensin puolustusvoimien tutkimuskeskus ja sen osastot jaostoineen ja yksityiskohtaisine tehtävineen. Lisäksi esitellään sähköteknillinen tutkimuslaitos sekä eräitä muita laitoksia, jotka tekevät oman alansa toimintaan liittyen myös teknillistä kehittämistyötä. Kustannusten esittelyssä on pohjana vuoden 1973 tiedot. Viimeisessä luvussa käsitellään painopistealueita eri tutkimusaloilla