Yhteisöllisyyteen tähtäävien oheispalvelujen kehittäminen käyttäjälähtöisesti Esimerkkinä Lauttasaaren seurakunnan Kirkkokahvila

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Lauttasaaren seurakunnan kahvilaan oheis-palvelujen toimintamalli, jonka tavoitteena on luoda yhteisöllisyyttä lauttasaarelaisten asukkaiden arkeen. Tavoitteena oli löytää oheistoimintoja, joita voidaan tarjota kahvilan muiden toimintojen ohessa ja joista asiakkaat ovat kiinnostuneita myös muutoin kuin kirkolliseen toimintaan liittyvänä. Tähän asti seurakunnassa ei ole ollut kahvilapalveluita kaikkien asiakkaiden saatavilla kuin vasta koeluontoisesti keväästä 2012 alkaen. Työ toteutettiin koeasiakkuuksien, havainnointien, erilaisten haastattelujen ja kyselyn sekä ideariihen avulla. Kehittämisprosessissa käytettiin Stefan Moritzin palvelumuotoilun prosessimallia, jonka avulla saatiin selville kehitettäviä kohteita. Opinnäytetyö on laadullisella tutkimusotteella toteutettu kehittämishanke, jossa keskeisenä tutkimusmenetelmänä käytettiin haastatteluja. Haastattelut toteutettiin kvalitatiivisten haastattelulomakkeiden avulla. Määrällistä tutkimustapaa käytettiin tehtäessä gallup- kyselyitä lauttasaarelaisille asukkaille. Haastattelujen ja kyselyjen tuloksista kävi ilmi asukkaiden kokoontumispaikan tarve ja seurakunnan kahvilan tilat sopivat tähän tarkoitukseen. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään palveluita ja niiden kehittämistä, yhteisöllisyyttä ja käyttäjälähtöisyyttä. Teoriatietoa on kirjoitettu myös lähimmäisyydestä, vastuullisesta liiketoiminnasta ja yhteiskuntavastuusta sekä hyvinvoinnista. Opinnäytetyöntekijät perehtyivät myös samankaltaisia oheistoimintoja toteuttavien kohteiden lehtiartikkeleihin ja esitteisiin sekä nettisivustoihin. Opinnäytetyön tuloksena Kirkkokahvilan oheistoiminnoiksi valikoituivat tapahtumat, joissa erilaiset ja eri-ikäiset ihmiset tapaavat toisiaan. Näistä esimerkkinä ovat muun muassa yhteistoiminnalliset illat, joissa on runojen esittämistä ja elokuvien katselua. Muita tarjottavia oheistoimintoja olivat aikapankkitoiminnan käytännön järjestelyistä sopiminen ja oman osaamisen jakaminen toisille sekä vaunuparkki. Opinnäytetyön onnistumisen esteeksi muodostui seurakunnan organisaation muutosvastaisuus, joka vaikutti oheistoimintaideoiden käynnistymiseen.This thesis was set to develop a work pattern of supplementary services to the Lauttasaari Church Coffee house and the objective was to create social relations between the inhabitants of Lauttasaari on a daily basis. The purpose was to find supplementary features that can be offered alongside other services and that also interest customers outside congregational functions. Coffee house services have been available as an experimental service since spring 2012 for a wider clientele. This thesis was implemented through experimental customers, observations, survey and brainstorming. Stefan Moritz’- process development was used and through that targets for further development were found. The results of the survey and interviews revealed a need and demand to find a place for inhabitants to assemble and the congregation premises were the answer to this. The theoretical viewpoint of this thesis covers services and the development of them, social relations and user-orientation. Theoretical information about brethrenship, responsible business manners, social responsibility and well-being has been included. Articles, brochures and internet pages related to the subject were covered as benchmarking. As a result of this thesis certain supplementary services were selected, like get-togethers for participants of different age-groups and backgrounds. As an example one could mention in-teractive evening events of poetry recitation or watching movies. Other supplementary services on offer were: practical organizing of timebank services, knowledge sharing and pram park. The biggest obstacle for a successful implementation of the thesis was the congregation’s demur that had a negative impact on starting the supplementary services

Real Exchange Rates in a Model of Structural Change: Applications to the Real Yen-Dollar and Chinese RMB-Dollar Exchange Rates

We tackle the important issue of what the appropriate trends in the real Yen-Dollar and RMB-Dollar are over time. Over the long-run, the real yen has been appreciating against the U.S. dollar; while the real RMB-dollar rate has been depreciating (until 1999). In this paper, we build a macroeconomic-trade model of Japan-U.S. trade on the one hand, and China-U.S. trade on the other. Our model is essentially a general equilibrium extension of the Balassa-Samuelson effect. We show that these long-run trends in the real yen-dollar and RMB-dollar rates in the data can be justified by our model

Sosiaaliselle muutostyölle asetetut ristiriitaiset tavoitteet

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimuksen lähtökohtana oli Helsingin kaupungin sosiaaliviraston siirtyminen uuteen elämänkaariorganisaatioon vuoden 2005 alusta ja erityisesti aikuisuuden vastuualueella tapahtunut sosiaaliasemilla tehtävän työn jakaminen sosiaaliturvatyöhön ja sosiaaliseen muutostyöhön. Tutkimuksen oli tarkoitus osaltaan tukea ja täydentää Sosiaalisen muutostyön kehittämishanketta, joka puolestaan oli osa Helsingin kaupungin sosiaaliviraston toteuttamaa Tehty-projektia. Oman tutkimukseni tehtävä oli tuoda esiin työntekijöiden näkökulmaa, ja päädyin tarkastelemaan sosiaaliselle muutostyölle asetettuja tavoitteita sekä näihin tavoitteisiin liittyviä ristiriitoja sosiaalista muutostyötä tekevien työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimuksen empiirinen aineisto muodostui yhdeksän Helsingin kaupungin sosiaalivirastolla sosiaalista muutostyötä tekevän työntekijän teemahaastattelusta, joka muodosti tutkimuksen keskeisen aineiston. Muu aineisto koostui aihetta sivuavasta kirjallisuudesta sekä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston julkaisuista. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin reunaehtojen puitteissa, käyttäen apuna teemoittelua. Sosiaaliselle muutostyölle asetetut tavoitteet jakautuivat analyysissa selvästi kahteen toisestaa poikkeavaan kategoriaan sen mukaan, olivatko nämän tavoitteet työntekijöiden itsensä vai joidenkin muiden asettamia. Keskeisimmät tavoitteet, joita sosiaaliselle muutostyölle oltiin asetettu muiden kuin työntekijöiden itsensä taholta, tässä tapauksessa pääosin työnantajalta käsin, liittyivät yleisemmin koko organisaatiouudistuksen tavoitteisiin sekä jokaiselle työmuodolle tässä yhteydessä asetettuihin tehtäviin ja osatavoitteisiin. Niiden tehtävä oli ennen kaikkea tukea organisaation taloudellisia tavoitteita. Näitä ns. annettuja tavoitteita olivat säästö-, tuloksellisuus-, ja työllistymistavoitteet, joita työntekijät olivat joutuneet suhteuttamaan omaan työhönsä ja ammatillisiin lähtökohtiinsa. Annetut tavoitteet nähtiin pääosin liian korkeina ja osittain jopa oman ammattietiikan vastaisina. Myös niiden sovittaminen oman työn todellisiin mahdollisuuksiin koettiin vaikeaksi, ellei mahdottomaksi. Toisaalta uuden palvelumallin ja sosiaalisen muutostyön tavoitteeksi mainittiin myös palveluiden parantaminen ja sosiaalityön kehittäminen. Toisen tavoitteiden kategorian muodostivat työntekijöiden itsensä asettamat tavoitteet sosiaaliselle muutostyölle. Näistä tavoitteista heijastui oma ammattietiikka, asiakaslähtöisyys ja realismi. Sosiaalisen muutostyön tavoitteeksi määriteltiin positiivinen muutos asiakkaiden elämänlaadussa. Keskeisenä tässä yhteydessä nähtiin asiakkaiden elämänhallinnan vahvistaminen ja taloudellisen tilanteen kohentuminen. Koska sosiaalisen muutostyön asiakaskunnan kuvailtiin koostuvan pääosin hyvin haasteellisista asiakkaista, katsottiin että työn tulisi pyrkiä vastaamaan erityisesti näiden asiakkaiden tarpeisiin, ja toimintaa myös pitäisi kehittää tältä pohjalta. Kuitenkin myös näihin tavoitteisiin liittyi ristiriitoja, joiden alkuperä oli organisaation ja yhteiskunnan rajoittavissa rakenteissa

National data on prevalence of idiopathic pulmonary fibrosis and antifibrotic drug use in Finnish specialised care

Introduction The previous data concerning the prevalence of idiopathic pulmonary fibrosis (IPF) and the frequency of antifibrotic drug use in Finland were based on research registries and medical records whereas nationwide data on the number of patients with IPF in specialised care and those on antifibrotic treatment have not been published. Methods We made an information request to the Finnish National Hospital Discharge Register (Hilmo) covering the whole population of Finland to find out the annual numbers of patients with IPF treated in specialised care in 2016-2021. The numbers of the patients initiating and using pirfenidone and nintedanib were requested from the Social Insurance Institution of Finland (Kela) for the same time period. Results The estimated prevalence of IPF in specialised care was 36.0 per 100 000 in 2021, having increased since 2016. The number of antifibrotic drug users and their proportion of outpatients with IPF had also risen during the follow-up period. In 2021, 35% of the patients with IPF used pirfenidone or nintedanib. The number of inpatients treated in specialised care because of IPF had declined during 2016-2021. Conclusions The prevalence of IPF was higher than expected in Finnish specialised care and had increased during the 6-year follow-up time. The increase in the number of patients with IPF using antifibrotic drugs might have diminished the need for IPF-related hospitalisations.Peer reviewe

Biohajoavia katteita vihannesten rikkakasvintorjuntaan

Luomupuutarhatuotannon keskeisimmät viljelytekniset ongelmat koskevat kasvinsuojelua, ravinnehuoltoa sekä luomutuotantoon sopivia lajeja ja lajikkeita. Merkittävä kasvinsuojeluhaaste luomussa ovat rikkakasvit. Rikkakasvien torjuntaan tarvitaan integroidun torjunnan (IPM) keinoja, joista katteiden käyttö on tehokas vaihtoehto vihannesten riviviljelyssä. Rikkakasvien torjuntaan perinteisesti käytetyt muovikatteet aiheuttavat ympäristöongelmia. Uuden kehitetyn innovaation, biohajoavan paperipohjaisen katteen soveltuvuutta luomutuotantoon, tehoa rikkakasvien torjunnassa sekä vaikutuksia mansikan ja eri vihannesten kasvuun on testattu koekentillä ja käytännön tiloilla vuosina 2011˗2016. Biohajoavia katteita vertailevissa kenttäkokeissa on ollut mukana markkinoilla olevia tärkkelyspohjaisia tuotteita, tuotekehitysversioita paperikatteista ja verranteina kattamaton penkki ja musta muovi. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) ja nyttemmin Luonnonvarakeskuksen (Luke) osallistuminen biohajoavien katteiden tuotekehitykseen on perustunut laajempaan tavoitteeseen hyödyntää pyrolyysitekniikalla tuotettuja tisleitä erilaisiin kasvinsuojelutarkoituksiin, tässä tapauksessa paperipohjaisiin katemateriaaleihin. Tisleiden avulla pystytään säätelemään paperin hajoamisnopeutta. Yhteistyö suomalaisten paperinvalmistajien kanssa on jatkunut monta vuotta, mutta läpimurto markkinoilla on vielä saavuttamatta. Tuotekehitys on ensisijaisesti yritysten vastuulla. Luomupuutarha-hankkeen (MMM/Makera, 2013˗2016) kenttä- ja havaintokokeissa on saatu vaihtelevia kokemuksia paperipohjaisten biohajoavien katteiden soveltuvuudesta. Haasteet paperin käytössä ovat liittyneet sekä katteen kestävyyteen levitysvaiheessa että kestoon kasvukauden edetessä. Tärkkelyspohjaiset katteet ovat olleet levityskestävyydeltään lähes muovin luokkaa. Näiden katteiden valikoimissa on paksuudeltaan ja kestävyydeltään erilaisia tuotteita käyttökohteen mukaan. Yksivuotiset käyttökohteet (vihannekset) näyttävät lupaavilta, mutta monivuotisten kasvien, esim. mansikka, viljelyyn varsinkin paperipohjaisten katteiden kehittely on haastavaa. Parhaiten biohajoavat katteet soveltuvat vihanneksille, joilla on nopea alkukasvu ja hyvä peittävyys, kuten taimina istutettavat salaatti ja keräkaali. Katteiden kestoa voi turvata myös kateharsoilla tai hyönteisverkoilla, jotka vähentävät merkittävästi tuulirepeymiä. Katteiden käyttö ei palvele pelkästään luomutuotannon rikkakasvintorjunnan tarpeita. Myös tavanomaisessa vihannnesviljelyssä rikkakasvien kemiallisen torjunnan vaihtoehdot niukentuvat koko ajan ja tarve IPM-ratkaisuille on ilmeinen. Biohajoavat katteet on hinnoiteltu varsin kilpailukykyisiksi muoviin verrattuna. Paperikatteiden tuloa markkinoille vielä odotellaan.201

Proficiency test 08/2022 : Gross and net calorific values of solid fuels

Proftest Syke carried out the proficiency test (PT) for the measurements of gross and net calorific value, moisture, the content of ash, chlorine, fluorine, sulphur, carbon, hydrogen, nitrogen, and volatile matter in peat (not F), wood pellet (not Cl, F, S), recycled wood (not F), and coal samples in September– October 2022. The participants could also estimate the emission factor for the peat and coal samples. In total, there were 26 participants in the PT. The robust mean, the mean, or the median of the results reported by the participants was used as the assigned value for the measurements. The performance evaluation was based on the z and En scores. In total, 92 % of the reported results were satisfactory based on z scores, when the deviation of 1–25 % from the assigned value was accepted. For the gross calorific value 100 % (peat sample), 94 % (wood pellet sample), 83 % (recycled wood sample), and 100 % (coal sample) of the results were satisfactory. For the net calorific value 89 %, 85 %, 100 %, and 100 % of the results were satisfactory, respectively. Of the results evaluated with the En scores, 86 % were satisfactory. Warm thanks to all participants in this proficiency test! Tiivistelmä: Pätevyyskoe 08/2022: Kalorimetrinen ja tehollinen lämpöarvo kiinteistä polttoaineista Proftest Syke järjesti syys–lokakuussa 2022 pätevyyskokeen kalorimetrisen ja tehollisen lämpöarvon sekä analyysikosteuden, tuhkan, rikin, hiilen, typen, vedyn ja haihtuvien aineiden määrittämiseksi turpeesta (ei F), puupelletistä (ei Cl, F, S), kierrätyspuusta (ei F) ja kivihiilestä. Osallistujilla oli mahdollisuus myös laskea päästökerroin turve- ja kivihiilinäytteistä. Pätevyyskokeessa oli 26 osallistujaa. Testisuureiden vertailuarvoina käytettiin osallistujatulosten robustia keskiarvoa, keskiarvoa tai mediaania. Pätevyyden arviointi tehtiin z- ja En-arvojen avulla. Koko tulosaineistossa hyväksyttäviä z-arvojen tuloksia oli 92 %, kun vertailuarvosta sallittiin 1–25 % poikkeama. Kalorimetrisen lämpöarvon tuloksista oli hyväksyttäviä 100 % (turvenäyte), 94 % (puupellettinäyte), 83 % (kierrätyspuunäyte) ja 100 % (kivihiilinäyte). Tehollisen lämpöarvon tuloksista hyväksyttäviä oli 89 % (turvenäyte), 85 % (puupellettinäyte), 100 % (kierrätyspuunäyte) ja 100 % (kivihiilinäyte). Tuloksista, jotka arvoitiin En-arvoilla 86 % oli hyväksyttäviä. Kiitos pätevyyskokeen osallistujille

The genetic aetiology of retinal degeneration in children in Finland – new founder mutations identified

Purpose To study the genetic aetiology and phenotypes of retinal degeneration (RD) in Finnish children born during 1993-2009. Methods Children with retinal degeneration (N = 68) were investigated during 2012-2014 with a targeted gene analysis or a next-generation sequencing (NGS) based gene panel. Also, a full clinical ophthalmological examination was performed. Results The cohort covered 44% (68/153) of the Finnish children with inherited RD born 1993-2009. X-linked retinoschisis, retinitis pigmentosa, Leber congenital amaurosis and cone-rod dystrophy were the most common clinical diagnoses in the study group. Pathogenic mutations were found in 17 retinal genes. The molecular genetic aetiology was identified in 77% of the patients (in 77% of the families) analysed by NGS method. Several founder mutations were detected including three novel founder mutations c.148delG in TULP1, c.2314C>R (p.Gln772Ter) in RPGRIP1 and c.533G>A (Trp178Ter) in TYR. We also confirmed the previous tentative finding of c.2944 + 1delG in GYCU2D being the most frequent cause of Leber congenital amaurosis (LCA) in Finland. Conclusions Globally, RD is genetically heterogeneous with over 260 disease genes reported so far. This was shown not to be the case in Finland, where the genetic aetiology of RD is caused by a small group of genes, due to several founder mutations that are enriched in the population. We found that X-chromosomal retinoschisis constitutes the major group in Finnish paediatric RD population and is almost exclusively caused by two founder mutations. Several other founder mutations were detected including three novel founder mutations. All in all, the genetic aetiology of 77% of families was identified which is higher than previously reported from other populations, likely due to the specific genomic constitution of the Finns.Peer reviewe

Hostility and the progression of carotid atherosclerosis

http://deepblue.lib.umich.edu/bitstream/2027.42/51461/1/Julkunen J, Hostility and the Progression, 1994.pd

Canadian Lower Risk Gambling Guidelines: Investigating Feasibility of the Guidelines in a Finnish Cultural Context

ABSTRACT At-risk and problem gambling is a significant public health concern globally, and it causes harm not only to the gamblers but also to their significant others as well as the society at large. This study evaluates the feasibility of the Lower-Risk Gambling Guidelines (LRGG), developed by the Canadian Centre of Substance Use and Addiction (CCSA), in a Finnish cultural context. The LRGG was developed to lessen the harms related to gambling in Canada, using gambling data from eight countries, including Finland. We use both qualitative and quantitative methods to find out whether the established guidelines of: 1) Gamble no more than 1 % of household income, and 2) Gamble no more than 4 days per month, and 3) Avoid regularly gambling at more than 2 types of games apply to the Finns as they are or do they need cultural modifications. We will present and discuss preliminary results of the quantitative online survey results (n = 500–800) and the qualitative focus group interviews (n = 44–70). IMPLICATIONS The goal of our study is to establish culturally sensitive safer gambling guidelines in Finland, which would help Finns to make informed decisions about their gambling. The guidelines also support the implementation of the programs aimed at reducing gambling-related harms and promoting public health. In addition, these programs can provide consistent evidence-informed advice about how to gamble in a lower-risk manner