Anestesiahoitajan toimenkuva leikkaussalissa : opetus-dvd anestesiahoitajan tehtävistä yleisanestesian aikana

Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Päijät-Hämeen keskussairaalan keskusleikkausosaston kanssa. Keskusleikkausosasto on leikkaus- ja anestesiapalveluja tarjoava erikoissairaanhoidon yksikkö. Keskusleikkausosastolla on 15 leikkaussalia, joista päivittäisessä käytössä on keskimäärin 12 salia. Keskusleikkausosastolla työskentelee yhteensä 90 sairaanhoitajaa, joista puolet on instrumentoivia ja puolet anestesiahoitajia. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa opetus-dvd anestesiahoitajan tehtävistä yleisanestesian aikana. Opinnäytetyön tavoitteena oli auttaa sairaanhoitajaopiskelijoita konkreettisesti hahmottamaan yleisanestesiaa sekä anestesiahoitajan tehtäviä sen aikana. Tavoitteena on myös, että Lahden ammattikorkeakoulu voisi hyödyntää opetus-dvd:tä osana perioperatiivisen hoitotyön opetusta. Työelämän kannalta opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä leikkaus- ja anestesiahoitotyön vetovoimaisuutta. Tavoitteena oli myös, että Päijät-Hämeen keskussairaalan keskusleikkausosasto pystyy hyödyntämään opetus-dvd:tä perehdytettäessä perusjaksolle tulevia opiskelijoita. Opinnäytetyö on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä Päijät-Hämeen keskussairaalan keskusleikkausosaston kanssa. Opetus-dvd:n käsikirjoituksen pohjana toimi Päijät-Hämeen keskussairaalan keskusleikkausosaston anestesiahoitajille tehty ryhmäteemahaastelu sekä aiheeseen liittyvä teoria- ja tutkimustieto. Opinnäytetyön tuotoksen sisällön oikeellisuudesta ja virheettömyydestä pyydettiin palautetta Päijät-Hämeen keskussairaalan keskusleikkausosaston osastonhoitajalta sekä anestesiahoitajilta, anestesian erikoislääkäriltä sekä Lahden ammattikorkeakoulun perioperatiivisen hoitotyön vastuuopettajilta. Palautetta tuotoksen ymmärrettävyydestä ja selkeydestä pyydettiin Lahden ammattikorkeakoulun perioperatiivisen hoitotyön moduulin opiskelijaryhmältä. Jatkokehittämisehdotuksena on opinnäytetyön tuotoksen käyttöönotto ammattikorkeakouluissa perioperatiivisen hoitotyön opetukseen sekä leikkausosastoilla opiskelijoiden perehdytykseen. Lisäksi voisi kehittää opetus-dvd:n perioperatiivisen hoitotyön muista osa-alueista.The Bachelor’s Thesis was made in co-operation with Päijät-Häme Central Hospital’s central operating ward. The central operating ward is a special health care unit, which provides surgical and anesthesia services. In the central operating ward there are 15 operating rooms of which approximately 12 are in daily use. There are 90 nurses working on the central operating ward, half of them are instrument nurses and half are anesthesiological nurses. The purpose of this functional Thesis was to create an educational dvd of the tasks and duties of an anesthesia nurse during general anesthesia. The goal of this Thesis was to help nursing students form a concrete picture of general anesthesia and the tasks of an anesthesiological nurse during it. The goal was also that Lahti University of applied sciences would be able to utilize the educational dvd as a part of perioperative nursing studies. The goal related to working life was to increase the attraction of operative and anesthesiological nursing. It was also hoped that Päijät-Häme Central Hospital would be able to utilize the educational dvd to assist in familiarizing nursing students who are coming for a practical training period. The Thesis was been planned in close co-operation with Päijät-Häme Central Hospital’s central operating ward. A group theme interview for the central operating ward’s anesthesiological nurses combined with theoretical knowledge and research on the subject were the foundation of the educational dvd’s script. Feedback on the validity and accuracy of the content of the educational dvd’s was collected from Päijät-Häme Central Hospital’s central operating ward’s head nurse, and the ward’s anesthesiological nurses, an anesthesiologist and the teachers in charge of perioperative nursing at Lahti University of applied sciences. Feedback of the dvd’s understandability and clarity was collected from Lahti University of applied sciences students of the perioperative nursing module. As a suggestion for future development it can be proposed to utilize the educational dvd in Universities of applied sciences perioperative nursing studies and on operating wards as an aid in familiarizing nursing students. In addition an educational dvd of the other fields of perioperative nursing can be designed.Opinnäytetyöhön kuuluu tuoksena opetus-dvd. Opetus-dvd:n käyttöoikeudet on Lahden ammattikorkeakoululla ja Päijät-Hämeen keskussairaalalla. Tekijänoikeudet on opinnäytetyön tekijöiltä. Opetus-dvd on mahdollista ostaa opinnäytetyön tekijöiltä

Early Growth and Later Health, Focus on Metabolic Syndrome, Obesity and Physical Activity

The Developmental Origins of Health and Disease Hypothesis proposes that adverse health outcomes in adult life are in part programmed during fetal life and infancy. This means that e.g. restricted nutrition during pregnancy programmes the offspring to store fat more effectively, to develop faster and to reach puberty earlier. These adaptations are beneficial in terms of short term survival. However, in developed countries these adaptations often lead to an increased risk of obesity and metabolic disturbances in later life, due to a mismatch between the prenatal and postnatal environment. This thesis aimed to study the role of early growth in people who are obese as adults, but metabolically healthy as well as in those who are normal in weight but metabolically obese. Other study aims were to assess whether physical activity and cardiorespiratory fitness are programmed early in life. The role of socioeconomic status in the development of obesity from a life course setting was also studied. These studies included 2003 men and women born in Helsinki between 1934 and 1944 with detailed information of their prenatal and childhood growth as well as living conditions. They participated in the detailed clinical examination during the years 2001-2004. A sub-group of the subjects participated in the UKK Institute 2-kilometre walk test. Metabolic syndrome was defined according to the 2005 criteria of the International Diabetes Federation. Among the obese men and women 20 % were metabolically healthy. Those with metabolic syndrome did not differ in birth size compared to the healthy ones, but by two years of age, they were lighter and thinner, and remained so up to 11 years. The period when changes in BMIs were predictive of the metabolic syndrome was from birth to 7 years. Of the normal weight individuals 17 % were metabolically obese. Again, there were no differences in birth size. However, by the age 7 years, those men who later developed metabolic syndrome were thinner. Gains in BMI during the first two years of life were protective of the syndrome. Children who were heavier, and especially taller, were more physically active, exercised with higher intensity and had higher cardiorespiratory fitness in their adult life than those who were shorter and thinner as children. Lower educational attainment and lower adult social class were associated with obesity in both men and women. Childhood social class was inversely associated with body mass index only in men while lower household income was associated with higher BMI in women. These results support the role of early life factors in the development of metabolic syndrome and adult life style. Early detection of risk factors predisposing to these conditions is highly relevant from a public health point of view.Lihavuus altistaa useille sydän- ja verisuonitautien riskitekijöille, kuten tyypin 2 diabetekselle ja metaboliselle oireyhtymälle. Varhaisella kasvulla voi olla suojaava vaikutus kyseisten riskitekijöiden kehittymiselle myöhemmällä aikuisiällä. Ne, joilla painoindeksi oli tai ylitti 30 kg/m2, heistä noin 20 % todettiin metabolisesti terveiksi. Tutkittavista nämä lihavat nk. metabolisesti terveet aikuiset olivat vankkarakenteisempia lapsuusiässä ja kasvoivat nopeammin verrattuna metabolisen oireyhtymän kriteerit täyttäviin verrokkeihinsa. Lisäksi normaalipainoisten tutkittavien ryhmässä (BMI < 25 kg/m2) 17 % täytti metabolisen oireyhtymän kriteerit. Etenkin miehet, jotka olivat hoikempia lapsuusiässä, altistuivat kyseiselle oireyhtymälle. Syntymäpainon ei todettu olevan yhteydessä aikuisiän metaboliseen oireyhtymään. Tutkimuksessa todettiin myös, että ihmiset, jotka olivat lapsina vankkarakenteisempia, olivat aikuisiällä aktiivisempia vapaa-ajan liikunnanharrastajia, harrastivat liikuntaa intensiivisemmin ja olivat paremmassa fyysisessä kunnossa verrattuna tutkittaviin, jotka lapsuudessaan olivat olleet pienikokoisempia. Syntymäpaino ja pituus olivat yhteydessä aikuisiän korkeampaan liikunta-intensiteettiin, mutta ei fyysiseen kuntoon. Koko tutkimusjoukossa lihavuuden esiintyvyys miehillä oli 22 % ja vastaavasti naisilla 27 %. Alhaisemmat koulutustaso ja sosiaaliluokka olivat yhteydessä lihavuuteen sekä miehillä että naisilla. Lapsuusiän sosiaaliluokka oli käänteisesti yhteydessä aikuisiän painoineksiin ja lihavuuteen miehillä. Vastaavasti talouskohtaiset tulot olivat käänteisesti yhteydessä painoindeksiin naisilla. Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että kasvuiässä tapahtuva kehitys mahdollisesti muokkaa aikuisiän aineenvaihdunnallista ilmiasua sekä lihavilla ihmisillä että normaalipainoisilla, joilla osalla on lihavuuteen liittyviä aineenvaihdunnallisia häiriöitä. Myös liikunta-aktiivisuuten ja fyysiseen kuntoon varhaiskasvulla näyttäisi olevan vaikutusta. Tutkimukseen osallistui yhteensä 2003 vuosina 1934 44 syntynyttä miestä ja naista, joiden syntymä, neuvola- ja koulutiedot sisältäen kasvumittoja sekä elinoloja koskevaa tietoa, ovat saatavilla. He osallistuivat kliinisiin tutkimuksiin vuosien 2001 2004 aikana keskimäärin 61 vuoden iässä. UKK-instituutin 2 kilometrin kävelytesti tehtiin osalle kliiniseen tutkimukseen osallistuneista. Metabolinen oireyhtymä määritettiin kansainvälisen diabetesliiton (IDF) 2005 kriteereitä noudattaen

Asiakkaana vaikeasti aivovammainen : Vammautuneen ja omaisen kokemuksia itsemääräämisoikeudesta ja osallisuudesta

Tutkielman aiheena ovat vaikeasti aivovammaisen nuoren aikuisen sekä omaisen kokemukset hyvinvointipalveluista. Hyvinvointipalveluilla tutkielmassa viitataan julkisen sektorin järjestämiin lakisääteisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Itsemääräämisoikeudella tarkoitetaan tässä yhteydessä yksilön moraalista oikeutta tehdä omaan elämään liittyviä valintoja ja päätöksiä ja toteuttaa niitä. Omaisen osallisuutta lähestytään osallisuutena vammautuneen läheisen hyvinvoinnin edistämiseen palvelujärjestelmän kontekstissa. Tutkielma kuuluu vammaistutkimukseen osana sosiaalipoliittista keskustelua. Se liittyy hyvinvointipalvelujen asiakkuutta koskevaan tutkimukseen. Tutkimuksen lähtökohtana on, että kokemuksellinen tieto on tärkeää sosiaalityön toimintakäytäntöjen kehittämisen kannalta. Keskeisimmät tutkimukset tutkielman kannalta ovat Heli Valokiven (2008), Eija Jumiskon (2008) ja Anna Metterin (2004) tutkimukset. Aineiston hankintamenetelmänä tutkielmassa on käytetty puolistrukturoitua haastattelua. Tutkielmaa varten on haastateltu neljää 27 - 36 -vuotiasta nuorta aikuista. Kaikilla haastateltavilla on vaikea aivovamma. He ovat työkyvyttömyyseläkkeellä ja asuvat vaikeavammaisten palveluasumisyksikössä Etelä-Suomen alueella. Tutkielmaa varten on haastateltu neljää omaista, joista osa on haastateltujen vammautuneiden omaisia. Aineiston analyysin välineenä on käytetty fenomenologis-hermeneuttista tutkimusotetta ja tarinallista lähestymistapaa. Vaikeavammaisten palveluasumisyksikköä lähestytään tutkielmassa vammautuneen arjen sosiaalisena näyttämönä yksityisen ja julkisen tilan välimaastossa. Vaikean aivovamman saanut henkilö toteuttaa itsemääräämistään asumisen arjessa monin eri tavoin. Hän luotaa suhdettaan vammaisuuteensa ja antaa sille eri merkityksiä. Hän arvioi omaa toimijuuttaan suhteessa vammaisuuden kokemukseen. Muistivaikeuksien johdosta vammautunut voi tarvita tarinallista tukea toimijuutensa edistämiseksi. Luottamus on keskeinen voimavara vammautuneen elämässä, sillä luotetut toiset voivat tukea vammautuneen toimijuutta ja haastaa valtadiskurssien määritelmiä hänen tilanteestaan. Vaikeasti vammautuneen omaisella voi olla tärkeä rooli vammautuneen arjessa. Omaisen osallisuutta lähestytään tutkielmassa kokemuksena ja toimintana. Tutkielmassa erotetaan kolme osallisuuden kokemuksellista ja toiminnallista ulottuvuutta, jotka ovat olemassaolon kipu, taistelu ja pyrkimys tasapainoon. Omaisen toimijarooleja esitaistelijana ja hoivaajana tarkastellaan sosiaalityön ja sosiaalipolitiikan toimintaympäristöä vasten. Omainen suhteuttaa palvelujärjestelmää koskevia odotuksiaan hyvinvointivaltion lupaukseen, mutta saattaa päätyä kohtuuttomaan tilanteeseen. Omaisen institutionaalisen luottamuksen kokemusta lähestytään turvautuvan, tukeutuvan ja menetetyn luottamuksen näkökulmasta. Sosiaalityön ja sosiaalipolitiikan toimintaympäristö on muuttunut monin tavoin ja asiakkaalta odotetaan enenevässä määrin kykyjä toimia markkinoistuneessa yhteiskunnassa. Vammaispolitiikan keinoin pyritään edistämään vaikeavammaisten itsemääräämistä ja yhdenvertaisuutta. Itsemääräämisen eetos voi kuitenkin tukea jo ennestään vahvojen ja aktiivisten toimijoiden toimijuutta. Sosiaalityön haasteena on tukea heikoimmassa asemassa olevien mahdollisuuksia päättää omaa arkea koskevista asioista. Omaisen osallisuuden tukeminen voi mahdollistaa osaltaan vammautuneen itsemääräämistä arjessa. Tasapaino on kuitenkin herkkä, ja sosiaalityön ammatillisena haasteena on hakea tasapainoa asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja omaisen osallisuuden välillä

"Suomessa on hyvä asustaa, täällä kun ruokaa saa!" : Kansallisvaltion identiteetin ilmentymät kouluopetuksen tavoitteissa ja 3. luokan opetuksessa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimuksessa tarkastellaan peruskoulun alaluokilla tapahtuvaa lasten poliittista kasvatusta poliittisen sosialisaation osa-alueena selvittämällä, minkälaisia kansallisvaltion identiteettiin liittyviä tavoitteita kouluopetuksen valtakunnalliset sääntelijät sisältävät ja miten näitä tavoitteita sovelletaan yksittäisen koulun kolmannen luokan opetuksessa. Tutkimus liittyy poliittisen sosialisaation tutkimusperinteeseen ja sen viitekehys koostuu poliittisen sosialisaation lisäksi Osmo Virrankosken näkemyksestä koulusta yhteiskuntajärjestyksen uudistajana ja Pasi Saukkosen kansallisvaltion identiteetin mallista. Aineisto koostuu perusopetuslaista, peruskoulun opetussuunnitelman perusteista 1994, koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta, kolmannen luokan oppikirjoista ja oppilaiden kirjoitelmista. Näitä vertaillaan sijoittamalla niistä löytyvä kansallisvaltion identiteettiin kuuluva aines Pasi Saukkosen kansallisvaltion identiteetin taulukkomalliin. Lisäksi aineistoja analysoidaan laadullisesti. Perusopetuslain tavoitteet kattavat lähes kaikki kansallisvaltion identiteetin osa-alueet. Peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden tasolla keskeisimmät ulottuvuudet ovat kulttuuri ja maa-alue. Sen sijaan sukujuuriin ja identifioitumiseen liittyviä tavoitteita ei opetuksen valtakunnallisten sääntelijöiden kohdalla esiinny. Peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden tavoitteista voidaan hahmottaa kaksi kokonaisuutta: kansainvälistyvä kulttuuri ja yhteiskunnallinen toiminta. Koulukohtaiset 3. luokan tavoitteet ovat luonnollisesti koko peruskoulun kattavia sääntelijöitä suppeampia. Yleisin ulottuvuus tälläkin tasolla on kulttuuri. Oppiaineista ympäristö- ja luonnontiedon merkitys korostuu selvästi sekä koulukohtaisen opetussuunnitelman tavoitteissa että kirjojen analyysissa. Muiden aineiden kirjat sisältävät vähemmän ja hajanaisemmin kansallisvaltion identiteetin kenttään kuuluvaa ainesta. Suurin osa kirjojen aineksesta liittyy maa-alueen ulottuvuuteen. Myös oppilaiden mielikuvissa maa-alue korostuu. Seuraavaksi eniten mainintoja saavat kulttuuri ja yhteiskunta. Vähiten huomiota saa uskonto, mutta myös kieli, sukujuuret ja kansantalous mainitaan vain satunnaisesti. Oppiaineista ympäristö- ja luonnontieto näyttää vaikuttavan eniten oppilaiden käsityksiin, mutta myös arkielämä on keskeisellä sijalla. Vaikuttaa siis siltä, että kouluopetuksella on merkitystä kansallisvaltion identiteettiin liittyvien käsitysten muodostumisessa, mutta myös muut sosialisaatioagentit vaikuttavat asiaan. Käytetyistä lähteistä keskeisimpiä ovat poliittisen sosialisaation osalta Dawson & Prewitt (1969), Kuusimäki (1973) ja Ljungberg (2003) sekä kansallisen identiteetin osalta Saukkonen (1999) ja Virrankoski (1991)

Ohjattu ja spontaani leikki : Sosiaalisen vuorovaikutuksen jäsentyminen pöytäroolipelissä

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielmassa tarkastellaan sosiaalisen vuorovaikutuksen jäsentymistä pöytäroolipelissä. Pöytäroolipelissä pelaajat kokoontuvat sananmukaisesti pöydän ääreen ja konstruoivat pelihahmoja, jotka seikkailevat kuvitteellisessa todellisuudessa. Pöytäroolipeliä tarkastellaan mielikuvitusleikkinä, joka rakentuu osallistujien yhteistoiminnan varaan. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä käytetään sosiaalista konstruktionismia ja kehysanalyysia ja tutkimuksessa sovelletaan keskustelunanalyyttisiä käsitteitä. Keskustelunanalyyttiset käsitteet tarjoavat välineen tehdä näkyväksi vuorovaikutuksen jäsentymistä ja sen yksityiskohtia. Tutkimusaineisto muodostuu yhden roolipelikampanjan neljästä ensimmäisestä pelisessiosta, jotka on tallennettu ääninauhalle. Pelisessiot nauhoitettiin helmi-huhtikuussa 2001 ja niiden kokonaiskesto on noin 20 tuntia. Tutkitun roolipeliryhmän pelaajat ovat korkeakouluopiskelijoita, joista kaksi on naisia ja neljä miehiä. Aineiston analyysin perusteella tutkielmassa erotetaan viisi sosiaalisen vuorovaikutuksen jäsentymisen tapaa, jotka ovat käytössä pöytäroolipelissä. Roolipelaajat konstruoivat kuvitteellista todellisuutta spontaanin keskustelun, neuvottelun, tarinankerronnan, kysymys- vastaussekvenssien sekä ohjeiden ja kehotusten avulla. Pelaajien ja pelinjohtajan suhdetta mielikuvitusmaailman rakentamisessa tarkastellaan institutionaalisen vuorovaikutuksen viitekehyksessä. Pöytäroolipelissä on kyse valtuutetusta johtajuudesta, ja osallistujat tuottavat yhdessä pelinjohtajan erityisaseman. Pöytäroolipeli on ohjattua leikkiä, sillä yksi osallistuja, pelinjohtaja, ohjaa tapahtumien kulkua pelisessioiden aikana. Pöytäroolipeli on spontaania leikkiä, sillä vuorovaikutus jäsentyy tilanteisesti puheenvuoro puheenvuorolta eikä vuorovaikutuksella ole valmista käsikirjoitusta. Pelin vuorovaikutuksessa roolipelaajat tasapainoilevat luovan mielikuvituksen ja sääntökeskeisyyden, arkitodellisuuden ja mielikuvitusmaailman välillä. Tärkeimpinä lähteinä tutkielmassa olivat Heritage J. (1996): Harold Garfinkel ja etnometodologia; Drew P. & Heritage J. (1992): Talk at work. Interaction in institutional settings sekä Fine G. A. (1983) Social construction of fantasy role play

National data on prevalence of idiopathic pulmonary fibrosis and antifibrotic drug use in Finnish specialised care

Introduction The previous data concerning the prevalence of idiopathic pulmonary fibrosis (IPF) and the frequency of antifibrotic drug use in Finland were based on research registries and medical records whereas nationwide data on the number of patients with IPF in specialised care and those on antifibrotic treatment have not been published. Methods We made an information request to the Finnish National Hospital Discharge Register (Hilmo) covering the whole population of Finland to find out the annual numbers of patients with IPF treated in specialised care in 2016-2021. The numbers of the patients initiating and using pirfenidone and nintedanib were requested from the Social Insurance Institution of Finland (Kela) for the same time period. Results The estimated prevalence of IPF in specialised care was 36.0 per 100 000 in 2021, having increased since 2016. The number of antifibrotic drug users and their proportion of outpatients with IPF had also risen during the follow-up period. In 2021, 35% of the patients with IPF used pirfenidone or nintedanib. The number of inpatients treated in specialised care because of IPF had declined during 2016-2021. Conclusions The prevalence of IPF was higher than expected in Finnish specialised care and had increased during the 6-year follow-up time. The increase in the number of patients with IPF using antifibrotic drugs might have diminished the need for IPF-related hospitalisations.Peer reviewe

Prenatal Growth and CKD in Older Adults : Longitudinal Findings From the Helsinki Birth Cohort Study, 1924-1944

Background: According to the Developmental Origins of Health and Disease (DOHaD) hypothesis, several noncommunicable diseases, including hypertension, type 2 diabetes, and coronary heart disease, have their origins in early life. Chronic kidney disease (CKD) has traditionally been assumed to develop as the result of an interaction between genetic and environmental factors, although more recently, the importance of factors present early in life has been recognized. Study Design: Longitudinal birth cohort study. Setting & Participants: 20,431 people born in 1924 to 1944 in Helsinki, Finland, who were part of the Helsinki Birth Cohort Study were followed up through their life course from birth until death or age 86 years. Predictor: Prenatal growth and socioeconomic factors. Outcomes: Death or hospitalization for CKD. Results: Smaller body size at birth was associated with increased risk for developing CKD. Each standard deviation higher birth weight was associated with an HR for CKD of 0.82 (95% CI, 0.74-0.91; P <0.001). Associations with ponderal index at birth, placental weight, and birth length were also statistically significant (P <0.001, P <0.001, and P = 0.002, respectively), but only among men. Prematurity also predicted increased risk for CKD. Limitations: The study was restricted to people who were born in Helsinki in 1924 to 1944. Conclusions: Smaller body size at birth was associated with increased risk for developing CKD in men. Prematurity was also associated with increased risk for CKD in women. These findings in the Helsinki Birth Cohort Study support the importance of early life factors in the development of CKD.Peer reviewe

Proficiency test 08/2022 : Gross and net calorific values of solid fuels

Proftest Syke carried out the proficiency test (PT) for the measurements of gross and net calorific value, moisture, the content of ash, chlorine, fluorine, sulphur, carbon, hydrogen, nitrogen, and volatile matter in peat (not F), wood pellet (not Cl, F, S), recycled wood (not F), and coal samples in September– October 2022. The participants could also estimate the emission factor for the peat and coal samples. In total, there were 26 participants in the PT. The robust mean, the mean, or the median of the results reported by the participants was used as the assigned value for the measurements. The performance evaluation was based on the z and En scores. In total, 92 % of the reported results were satisfactory based on z scores, when the deviation of 1–25 % from the assigned value was accepted. For the gross calorific value 100 % (peat sample), 94 % (wood pellet sample), 83 % (recycled wood sample), and 100 % (coal sample) of the results were satisfactory. For the net calorific value 89 %, 85 %, 100 %, and 100 % of the results were satisfactory, respectively. Of the results evaluated with the En scores, 86 % were satisfactory. Warm thanks to all participants in this proficiency test! Tiivistelmä: Pätevyyskoe 08/2022: Kalorimetrinen ja tehollinen lämpöarvo kiinteistä polttoaineista Proftest Syke järjesti syys–lokakuussa 2022 pätevyyskokeen kalorimetrisen ja tehollisen lämpöarvon sekä analyysikosteuden, tuhkan, rikin, hiilen, typen, vedyn ja haihtuvien aineiden määrittämiseksi turpeesta (ei F), puupelletistä (ei Cl, F, S), kierrätyspuusta (ei F) ja kivihiilestä. Osallistujilla oli mahdollisuus myös laskea päästökerroin turve- ja kivihiilinäytteistä. Pätevyyskokeessa oli 26 osallistujaa. Testisuureiden vertailuarvoina käytettiin osallistujatulosten robustia keskiarvoa, keskiarvoa tai mediaania. Pätevyyden arviointi tehtiin z- ja En-arvojen avulla. Koko tulosaineistossa hyväksyttäviä z-arvojen tuloksia oli 92 %, kun vertailuarvosta sallittiin 1–25 % poikkeama. Kalorimetrisen lämpöarvon tuloksista oli hyväksyttäviä 100 % (turvenäyte), 94 % (puupellettinäyte), 83 % (kierrätyspuunäyte) ja 100 % (kivihiilinäyte). Tehollisen lämpöarvon tuloksista hyväksyttäviä oli 89 % (turvenäyte), 85 % (puupellettinäyte), 100 % (kierrätyspuunäyte) ja 100 % (kivihiilinäyte). Tuloksista, jotka arvoitiin En-arvoilla 86 % oli hyväksyttäviä. Kiitos pätevyyskokeen osallistujille