Potilasohjaus suun terveydenhuollossa : apuna erillinen potilaan ohjaustila

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää tutkitun tiedon avulla, millaista on suuhygienistin toteuttama potilasohjaus ja millainen on hyvä potilaan ohjaustila suun terveydenhuollossa. Tavoitteena on kehittää potilasohjausta ohjaustilaa hyödyntäen ja korostaen omahoidon ohjauksen tärkeyttä sekä yksilö- että väestötasolla. Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimustulokset osoittavat, että suuhygienistillä on merkittävä rooli hammassairauksien varhaisdiagnostiikassa ja ehkäisyssä. Suuhygienistin tulee tarjota potilasohjausta, joka kannustaa potilaita ottamaan aktiivisen roolin sairauksien ehkäisyssä ja oman suuhygienian ylläpidossa. Ohjauksella voidaan vaikuttaa potilaan asennoitumiseen ja potilaan hoitoon sitoutumiseen. Tulosten mukaan ohjauksen kulmakivi on potilaslähtöisyys: jokainen potilas tulee kohdata yksilönä ja huomioida kokonaisvaltaisesti. Hoitohenkilöstö ja potilaat mainitsivat potilasohjauksen kehittämiskohteiksi ohjaustilat, henkilöstöresurssit, ohjaukseen käytettävän ajan sekä ohjausmateriaalin ja -välineet. Lisäksi erilaisia ohjausmenetelmiä tulisi käyttää nykyistä enemmän. Suuhygienistin työssä erityisesti työnkuvan laajuus ja monet erilaiset työtehtävät potilashoidon ohella rajoitti eettisen ohjauksen toteuttamista. Myös ympäristön puitteet vaikuttivat potilasohjauksen toteuttamiseen. Yksityisyys ja meluttomuus nostettiin esille tärkeimpinä potilastyytyväisyyteen vaikuttavina seikkoina. Tulokset osoittavat, että ympäristön laadun vaikutus potilaan tyytyväisyyteen oli merkittävä. Fyysisen hoitoympäristön todettiin vaikuttavan potilaiden käytökseen, tunteisiin, ajatuksiin ja hyvinvointiin monin eri tavoin. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa; potilasohjauksen ollessa keskeinen osa hoitoprosessia, tulee sille antaa nykyistä suurempi painoarvo uusia suun terveydenhuollon tiloja suunniteltaessa. Opinnäytetyöllä halutaan korostaa ympäristön merkitystä potilasohjauksessa. Suomessa ei ole juurikaan tehty ohjausympäristöä koskevia tutkimuksia. Aihetta olisi tärkeä tutkia enemmän, jotta potilasohjausta ja ohjaustiloja voidaan kehittää.The aim of the thesis was to produce new knowledge about the quality of the patient education performed by the dental hygienist and to find out, which environmental elements could improve the quality of the patient's guidance room in oral health care. The aim of this thesis was to develop patient guidance by utilizing the guidance room and emphasizing the importance of self-care at both the individual and the population level. The research strategy used was a literature review. The results were analyzed with the inductive content analysis. The results show that dental hygienists play an important role in early diagnosis and prevention of dental diseases. Dental hygienists should provide patient education that encourages patients to take an active role in preventing illness and maintaining their own oral hygiene. Patient education can influence the patient's attitude and adherence. According to the results, the cornerstone of guidance is patient centeredness: each patient has to be faced individually and compherensively. Guidance rooms, human resources, time used for guidance, guidance material and equipment were mentioned as development targets by both nursing staff and patients. In addition, different control methods should be used more in the future. Dental hygienists have extensive job description and many different tasks besides the patient care. These additional tasks can limit the implementation of ethical values and quality of patient education. According to the results, the environment also had an influence in the implementation of high quality patient guidance. Privacy and noiseless environment were mentioned as the most important aspects of patient satisfaction. The results show that the impact of environmental quality on patient satisfaction was significant. Physical environment was found to affect the behavior, feelings, thoughts and well-being of patients in many different ways. The results of the thesis can be used in the future; patient guidance is a key part of the treatment process so it should be paid more attention to. The thesis aims to emphasize the importance of the environment in patient guidance. There are only few Finnish studies concerning the health care environments. Additional researches aimed at this subject should be conducted so that patient guidance and guidance rooms can be developed

Kommunistista naiskuvaa edistämässä : Neuvostoliiton suomenkieliselle naisväestölle propagoitu kuva työläisnaisten lehdessä ensimmäisen viisivuotissuunnitelman aikana

Tutkielma käsittelee Neuvostoliiton suomenkieliselle naisväestölle propagoitua kommunistista naiskuvaa työläisnaisten lehdessä ensimmäisen viisivuotissuunnitelman aikana vuosina 1929–1932. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää minkälaiseksi naisen asema ja rooli määritettiin naisille suunnatussa lehdessä. Tutkielmassa selvitetään myös, miksi kyseistä naiskuvaa edistettiin ja miten naisiin vedottiin tämän naisihanteen toteutumiseksi. Tutkielman alkuperäisaineistona on käytetty Neuvostoliitossa julkaistua suomenkielistä naisten aikakauslehteä. Tutkimukseni tarkasteluajanjaksolla lehti kantoi nimeä Työläis- ja talonpoikaisnainen vuosina 1929–1931. Vuodesta 1932 lähtien lehti muutti nimensä Neuvostonaiseksi. Lehti oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen alainen julkaisu, jota jaettiin Leningradin ja Karjalan alueella. Julkaisijana toimi kustannusosuuskunta ja kustannusliike Kirja. Tutkielman metodina on laadullinen sisällönanalyysi, jota tukevat lehden narratiivisen ulottuvuuden ja retoristen keinojen huomioinen. Tutkielmassa on hyödynnetty myös aineiston vertailua muihin aikansa neuvostolehtiin. Tutkimus paljastaa, että lehdessä edistetty naiskuva oli yhdistelmä valtionjohdon sanelemaa propagandaa ja lehden toimituskunnan vaikuttamispyrkimyksiä lehden julkaisualueella.Lehden toimituskunta yritti parhaansa mukaan saada lukijakuntansa liittymään ensimmäisen viisivuotissuunnitelman toteuttamiseen osoittamalla naisille yhteiskunnan ylläpitäjän, rakentajan ja luokkataistelijan tehtäviä, jotka suoritettaisiin tasavertaisesti miesten kanssa.Naisille määritetyt tehtävät osoittivat naisen aseman olevan kuitenkin tätä ristiriitaisempi. Kirjoituksia selittävät ideologiset, valtion politiikkaan, paikallispolitiikkaan ja suomenkieliseen naisväestöön liittyvät tekijät. Etenkin Karjalan ja Leningradin inkeriläisten vastustus uudistuksia kohtaan selittää sitä, miksi lehdessä nostettiin esiin tiettyjä rooleja muita useammin. Toimituskunnan koostuminen kommunistisen aatteen jakaneista punapakolaisista taas selittää sitä, miksi taistelu luokkavihollista vastaan nähtiin niin olennaisena. Vakuuttaakseen naiset omaksumaan ihanteellisen naiskuvan lehti julkaisi myönteisiä kirjoituksia sanoman omaksuneista ja kielteisiä uudistuksia vastustaneista. Myös kuvilla ja tietyillä sanavalinnoilla pyrittiin vaikuttamaan sanoman edistämiseen

Osakeyhtiön hallituksen jäsenen yhtiöoikeudellinen vastuu ja sen taloudellinen rajaaminen sekä kohdistaminen

Tutkielmassa tarkastellaan osakeyhtiön hallituksen yhtiöoikeudellista vastuuta ja sen taloudellisia rajoittamismahdollisuuksia. Hallituksen jäsenen yhtiöoikeudellinen vahingonkorvausvastuu on verrattain laaja ja sitä voidaan käytännössä joutua arvioimaan hyvinkin erilaisissa tilanteissa. Jo huolimattomuusvelvollisuuden rikkominen hallituksen jäsenen tehtävää hoidettaessa riittää perustamaan korvausvelvollisuuden yhtiötä kohtaan, minkä lisäksi johto voi osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestysmääräystä tuottamuksellisesti rikkoessaan joutua korvausvastuuseen osakkeenomistajia ja sivullisia kohtaan. Vaikka hallituksen saamat palkkiot ovat viime vuosina kasvaneet, ne eivät vieläkään ole erityisen merkittäviä, kun otetaan huomioon hallituksen jäsenen tehtävän vaativuus ja siihen liittyvät riskit. Osakeyhtiön hallituksen vastuun rajaamiskysymykset ovatkin nousseet hyvin tärkeäksi kysymykseksi, mutta niitä ei Suomessa ole juuri tutkittu. Angloamerikkalaisessa oikeuskirjallisuudessa johdon vastuun rajaamisesta on sen sijaan kirjoitettu paljon, ja tutkimuksessa hyödynnetäänkin erityisesti yhdysvaltalaista aineistoa. Osakeyhtiöoikeudessa on katsottu, että yhtiö olisi yleensä vastuussa hallituksen tuottamuksellisista teoista. Tämä orgaanivastuuksi kutsuttu teoria on kuitenkin täsmentymätön, ja Suomessa nähtiin 1990-luvun säästöpankkikriisin yhteydessä oikeustapauksia, joissa yhtiön johtohenkilöiden todettiin aiheuttaneen useiden miljoonien vahingot. Lieväkin huolimattomuus voi aiheuttaa hallituksen jäsenen omaisuuden arvon ylittävät vahingot. Riski koko varallisuuden menettämisestä hallituksen jäsenyyden takia ei kannusta tehtävän ottamiseen, ja pätevien johtajien houkuttelemiseksi yhtiöiden on usein käytännössä turvauduttava vastuun rajoittamiseen. Vahingonkorvaus voidaan kohdistamistavoitteen mukaisesti nähdä yhä useammin osana yhtiön kustannuksia, jotka sen on katettava toiminnallaan. Yhtiön on yksityishenkilöä helpompi vakuuttaa vahinkoriskit taikka pulverisoida vahinkokustannukset eteenpäin perimiinsä hintoihin. Se on myös toiminnasta hyötyvä taho ja yleensä taloudellisesti kantokykyisempi kuin hallituksen jäseninä toimivat yksityishenkilöt. Kaikki tutkimuksessa hahmotellut kohdistamistavoitteen mukaiset riskinjaon kriteerit puoltavatkin vahingon kohdistamista yhtiölle. Vahinko voidaan toisaalta myös vakuuttaa, ja vastuuta voidaan sopimusmääräyksin pyrkiä siirtämään kolmansille tahoille. Vastuun rajaamiskeinoina tässä tutkielmassa nähdään 1) yhtiöjärjestysmääräykset; 2) sopimusoikeudelliset instrumentit; 3) johdon vastuuvakuutukset; sekä 4) corporate indemnification. Yhtiöjärjestysmääräys (OYL 22:9) on ainoa rajaamiskeino, josta Suomessa säännellään lailla. Sen edellytykset ovat kuitenkin hyvin tiukat, eikä mahdollisuuteen ole käytännössä tartuttu. Johdon vastuuvakuutukset ovat sen sijaan kasvattaneet suosiota tasaisesti aina 1980-luvulta lähtien, mutta niistä ei ole juuri kirjoitettu vuoden 2006 osakeyhtiölain aikana. Esimerkiksi sellaisia asioita, kuten kenen korvausvaatimuksia vakuutuksesta on mahdollista korvata, ei ole tarkemmin pohdittu. Tutkimuksessa todetaan asian suhteen merkittävä ristiriita käytännön ja oikeuskirjallisuuden sekä toisaalta osakeyhtiölain esitöiden välillä

Optimizing and streamlining the production department's layout with Lean-principles

Työn kohteena on laminoituja laseja ajoneuvoteollisuuden käyttöön valmistavan tuotantoyksikön kokoonpano-osasto, jonka nykyinen layout oli arvioitava ja suunniteltava Lean-periaatteita huomioiden uudelleen. Layout-suunnittelun tarve ilmaantui ensisijaisesti liiketoiminnallisista, mutta myös työssä viihtymisen lähtökohdista. Valmistettavien tuotteiden valmistusmäärään ja tuotemalleihin oli odotettavissa muutoksia lähitulevaisuudessa, eivätkä kaikki tuotantolaitteet vastanneet teknisiltä ratkaisuiltaan vuosien saatossa muuttuneiden tuotemallien valmistustarpeita. Myös materiaali- ja informaatiovirroissa esiintyi kehitystarvetta ja laitekohtaisissa valmistusmäärissä esiintyvä vaihtelu loi pitkällä aikavälillä haasteita asetetun tuotantomäärän saavuttamiseen. Nykytilanteen tutkimisessa ja tulevaisuuden layoutin toiminnan hahmottelemisessa käytettiin erilaisia tutkimusmenetelmiä. Arvovirtakuvauksella sekä PQ- ja PR-analyyseillä tutkittiin käytettävissä olevia laitteita, tuotannon välivarastoja, niissä olevien puolivalmisteiden määriä sekä tuotteiden valmistusmääriä ja -reittejä. Tuotantolaitteita tutkittiin kohdennetusti lisäksi erilaisin tarkentavin mittausmenetelmin, jotta saatiin tietoa niiden toimintatavoista ja erilaisten tuotteiden valmistuksen vaiheajoista. Materiaalivirtauksia ja alueen eri toimintojen välisiä riippuvuuksia tutkittiin analysoimalla dokumentoitua dataa, toteuttamalla puolijäsenneltyjä haastatteluita sekä omien havaintojen avulla. Tulokset kuvattiin niille tarkoitetuilla menetelmillä. Kohdealueen henkilöstön kanssa käytyjen jäsentelemättömien haastattelujen avulla muodostettiin ymmärrys alueen nykyisten layoutratkaisujen toimivuudesta ja vaikutuksista työskentelyyn. Suunnittelutyössä huomioitiin tutkimustulosten lisäksi myös Lean-periaatteet. Tavoitteena oli laatia lyhyellä aikavälillä toteutettavissa oleva layout, joka tuo ratkaisun muuttuvan tuotemallin valmistusresurssikysymykseen sekä nykyisen layoutin merkittävimpiin ongelmakohtiin ja edesauttaisi materiaali- ja informaatiovirtausten sujumista. Tuloksena saatiin yhdeksän suunnittelutyölle asetetut tavoitteet ja rajoitteet täyttävää ehdotusta, joista johdon arvioimana valikoitui kolme parasta vaihtoehtoa kohdeosaston työntekijöiden arvioitavaksi. Näistä vaihtoehdoista työntekijät valitsivat parhaan, josta laadittiin kustannusarvio ja muutostarpeet

Ohjattu ja spontaani leikki : Sosiaalisen vuorovaikutuksen jäsentyminen pöytäroolipelissä

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielmassa tarkastellaan sosiaalisen vuorovaikutuksen jäsentymistä pöytäroolipelissä. Pöytäroolipelissä pelaajat kokoontuvat sananmukaisesti pöydän ääreen ja konstruoivat pelihahmoja, jotka seikkailevat kuvitteellisessa todellisuudessa. Pöytäroolipeliä tarkastellaan mielikuvitusleikkinä, joka rakentuu osallistujien yhteistoiminnan varaan. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä käytetään sosiaalista konstruktionismia ja kehysanalyysia ja tutkimuksessa sovelletaan keskustelunanalyyttisiä käsitteitä. Keskustelunanalyyttiset käsitteet tarjoavat välineen tehdä näkyväksi vuorovaikutuksen jäsentymistä ja sen yksityiskohtia. Tutkimusaineisto muodostuu yhden roolipelikampanjan neljästä ensimmäisestä pelisessiosta, jotka on tallennettu ääninauhalle. Pelisessiot nauhoitettiin helmi-huhtikuussa 2001 ja niiden kokonaiskesto on noin 20 tuntia. Tutkitun roolipeliryhmän pelaajat ovat korkeakouluopiskelijoita, joista kaksi on naisia ja neljä miehiä. Aineiston analyysin perusteella tutkielmassa erotetaan viisi sosiaalisen vuorovaikutuksen jäsentymisen tapaa, jotka ovat käytössä pöytäroolipelissä. Roolipelaajat konstruoivat kuvitteellista todellisuutta spontaanin keskustelun, neuvottelun, tarinankerronnan, kysymys- vastaussekvenssien sekä ohjeiden ja kehotusten avulla. Pelaajien ja pelinjohtajan suhdetta mielikuvitusmaailman rakentamisessa tarkastellaan institutionaalisen vuorovaikutuksen viitekehyksessä. Pöytäroolipelissä on kyse valtuutetusta johtajuudesta, ja osallistujat tuottavat yhdessä pelinjohtajan erityisaseman. Pöytäroolipeli on ohjattua leikkiä, sillä yksi osallistuja, pelinjohtaja, ohjaa tapahtumien kulkua pelisessioiden aikana. Pöytäroolipeli on spontaania leikkiä, sillä vuorovaikutus jäsentyy tilanteisesti puheenvuoro puheenvuorolta eikä vuorovaikutuksella ole valmista käsikirjoitusta. Pelin vuorovaikutuksessa roolipelaajat tasapainoilevat luovan mielikuvituksen ja sääntökeskeisyyden, arkitodellisuuden ja mielikuvitusmaailman välillä. Tärkeimpinä lähteinä tutkielmassa olivat Heritage J. (1996): Harold Garfinkel ja etnometodologia; Drew P. & Heritage J. (1992): Talk at work. Interaction in institutional settings sekä Fine G. A. (1983) Social construction of fantasy role play

National data on prevalence of idiopathic pulmonary fibrosis and antifibrotic drug use in Finnish specialised care

Introduction The previous data concerning the prevalence of idiopathic pulmonary fibrosis (IPF) and the frequency of antifibrotic drug use in Finland were based on research registries and medical records whereas nationwide data on the number of patients with IPF in specialised care and those on antifibrotic treatment have not been published. Methods We made an information request to the Finnish National Hospital Discharge Register (Hilmo) covering the whole population of Finland to find out the annual numbers of patients with IPF treated in specialised care in 2016-2021. The numbers of the patients initiating and using pirfenidone and nintedanib were requested from the Social Insurance Institution of Finland (Kela) for the same time period. Results The estimated prevalence of IPF in specialised care was 36.0 per 100 000 in 2021, having increased since 2016. The number of antifibrotic drug users and their proportion of outpatients with IPF had also risen during the follow-up period. In 2021, 35% of the patients with IPF used pirfenidone or nintedanib. The number of inpatients treated in specialised care because of IPF had declined during 2016-2021. Conclusions The prevalence of IPF was higher than expected in Finnish specialised care and had increased during the 6-year follow-up time. The increase in the number of patients with IPF using antifibrotic drugs might have diminished the need for IPF-related hospitalisations.Peer reviewe

Kouluvalintakulttuuri opettajien silmin

Tutkimuksessa tarkastellaan vanhempien tekemiä kouluvalintoja eli kouluvalintakulttuuria opettajien näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten opettajat kokevat kouluvalintakulttuurin ja sen mahdolliset vaikutukset kouluun. Pyrimme myös selvittämään, miten opettajien kokemukset kouluvalintakulttuurista heijastavat heidän oman koulun asemaa tässä valintojen verkostossa. Lisäksi tutkimme, näkevätkö opettajat kouluvalintailmiöllä olevan joitakin mahdollisuuksia tai uhkia. Käytämme tutkimuksessa menetelmätirangulaatiota ja olemme siten hyödyntäneet tutkimuksessa sekä laadullista että määrällistä analyysiä. Lähestyneet aineistoa diskurssianalyyttisellä metodilla, jossa huomio keskittyy opettajien muodostamaan puheavaruuteen kouluvalintakulttuurista. Aineisto on kerätty Helsingin kaupungin alueelta kyselylomakkeella ja teemahaastatteluilla. Aineistosta paikantui neljä diskurssia, jotka osoittavat pitkälti opettajien käymää keskustelua vanhempien tekemistä kouluvalinnoista ja kuvaavat siten opettajien kokemuksia kouluvalintakulttuurista. Nämä diskurssit muodostavat toisiaan seuraavan kehämäisen jatkumon, jossa imagon diskurssi seuraa segregaation diskurssia ja segregaation diskurssi vaikuttamisen diskurssia, joka puolestaan palautuu imagon diskurssiin. Neljäs, kaupunkirakenteen diskurssi määrittää edellä kuvattua diskurssien kehää ja on siten tämän puheavaruuden ydin. Opettajat uskovat koulun maineen vaikuttavan suuresti vanhempien tekemiin kouluvalintoihin. Koulun status leimaa koulua ja aiheuttaa siten koulujen välille eriarvoistumista. Opettajat kokevat vaikutusmahdollisuutensa vanhempien tekemiin kouluvalintoihin melko niukkoina, mutta voivat auttaa valintaprosessissa tekemällä yhteistyötä kodin kanssa ja keskustelemalla, mikä olisi lapselle paras vaihtoehto. Toiminnallaan opettajat ja koulu voivat yrittää vaikuttaa koulun maineeseen. Sen sijaan kaupunkirakenne on suhteellisen pysyvä ominaisuus, joka määrittää niin koulun mainetta kuin segregoitumista sekä opettajien vaikutusmahdollisuuksia. Suurin osa tutkimukseemme osallistuneista opettajista uskoo kouluvalintakulttuurista koituvan niin mahdollisuuksia kuin uhkia koulun toiminnan kannalta. Opettajien suhtautumiseen kouluvalintoja kohtaan vaikuttaa nähdäksemme jonkin verran oman koulun asema. Mikäli koulu, jossa opettaja työskentelee, on suosittujen koulujen joukossa suhteessa kouluvalintoihin, näkee opettaja vanhempien tekemät kouluvalinnat positiivisemmassa valossa. Koulun kärsiessä oppilaskadosta, myös opettajan puhe kouluvalinnoista on sävyltään kielteisempää painottaen enemmän kouluvalintakulttuurista seuraavia uhkakuvia. Avainsanat: kouluvalintakulttuuri, segregaatio, diskurssi, opettajan ammattipositio   Abstract: This research explores parental school choices, also known as school-choice-culture, from teachers’ perspective. The aim of the research is to find out how the teachers experience the school-choice-culture and its possible effects on school. We also strive to find out how the experiences of the teachers reflect the status of their own school in this network of choices. In addition, we studied if the teachers find any possibilities or threats in this school-choice-phenomenon. This research is qualitative and we have approached the material by discourse-analytical method, which focuses on the discursive space of the school-choice-culture created by teachers. The material was collected in Helsinki by questionnaire and theme-interviews. In the material there were detected four discourses, which mainly determine teachers’ discussions of parental school-choices and which therefore describe teachers’ experiences of school-choice-culture. These discourses form a circular continuum, one discourse following the other, where the discourse of effect is followed by the discourse of segregation, which in turn is followed by the discourse of image, which returns to the discourse of effect. The fourth, the discourse of the town structure, determines the circle of the discourses described above and is therefore the core of this debate. Teachers think the reputation of the school has a huge effect on parental school-choices. The status of the school labels it and causes therefore inequality. Teachers find their possibilities to affect parental school-choices quite scarce, but they can help in the process by co-operating the home and discussing, which would be the best option for the child. Teachers and the school may try to affect the reputation of the school. Instead, the town structure is relatively stable feature, which determines not only the reputation of the school, but also the segregation and the teachers’ possibilities to affect. The majority of the teachers participating in this research think the school-choice-culture will cause both possibilities and threats to the function of the school. It seems that teachers’ attitudes to school-choices are somewhat influenced by the status of their own school. If the school where the teacher works is one of the popular schools, the teacher finds the school-choices in more positive light. Whereas, if the school is suffering from a loss of pupils, the teacher’s talk about school-choices was more negative and emphasized the threats caused by school-choice-culture. Keywords:  school-choice-culture, segregation, discourse, teachers profession positio

Ammatillinen osaaminen lastentarhanopettajien kuvaamana ja työnantajien odotuksissa

Yhteiskunnan ja työelämän muutokset asettavat jatkuvasti uusia odotuksia lastentarhanopettajan ammatilliselle osaamiselle. Tässä tutkimuksessa kartoitetaan 2010-luvun lastentarhanopettajan ammatillista osaamista ja nostetaan esiin lastentarhanopettajien ja kuntatyönantajien näkökulma. Tavoitteena on selvittää mistä osaamisalueista lastentarhanopettajan ammatillinen osaaminen koostuu ja kuinka lastentarhanopettajat itse kuvaavat ammatillista osaamistaan sekä minkälaista ammatillista osaamista kuntatyönantajat odottavat lastentarhanopettajilta. Selvitettävänä on myös miten opettajien kuvaukset ja työnantajien odotukset eroavat toisistaan. Tutkimuksen aineisto koostuu kahdesta osasta: opettaja-aineisto ja työnantaja-aineisto. Opettaja-aineisto, joka sisältää lastentarhanopettajien haastatteluja (kolme yksilöhaastattelua ja yksi kuuden opettajan ryhmähaastattelu) sekä kirjoitelmia (19 kappaletta), on kerätty Tampereen yliopiston Päivi Kupilan ja Kirsti Karilan Ammatilliset tilat varhaiskasvatustyön muutoksessa -hankkeessa vuonna 2013 kolmen erilaisen kunnan päiväkodeissa. Työnantaja-aineisto koostuu samojen kuntien lastentarhanopettajien tehtävänkuvista sekä pirkanmaalaiskuntien lastentarhanopettajantehtävien työpaikkailmoituksista (30 kappaletta) puolenvuoden ajalta 11/2015 - 5/2016. Tutkimusote on ensisijaisesti laadullinen, joten tutkimus keskittyy selkeästi rajattuun aineistoon ja siinä informanttien näkökulman esiin tuomiseen, kuitenkin myös aineiston kvantifiointia hyödynnetään lastentarhanopettajien ammatillisen osaamisen kuvausten ja työnantajien odotusten erojen esiin tuomiseksi. Tutkimus on aineistolähtöinen, mutta sen taustaksi esitetään useita aikaisempia tutkimuksia ja selvityksiä, joiden vaikutusta analyysiin ei voi täysin ohittaa. Analyysimenetelmänä käytetään temaattista analyysiä, jota jatketaan tyypittelyllä. Tutkimuksen tuloksena esitetään kaksiulotteinen lastentarhanopettajan ammatillisen osaamisen malli sekä opettaja- ja työnantaja-aineistojen perusteella erikseen piirretyt kuviot ammatillisen osaamisen koostumisesta. Esitettävässä mallissa ammatillisen osaamisen ensimmäinen ulottuvuus, varhaiskasvatuksen asiantuntijuus, koostuu varhaiskasvatuksen teoreettisesta tietämyksestä ja toimintaosaamisesta, joka puolestaan sisältää suunnittelu-, toteutus- ja arviointiosaamisen. Toisen ulottuvuuden, varhaiskasvatuksen yleinen ammatillinen osaaminen, osaamisalueet ovat yhteistyö, kehitys sekä toiminta- ja asennoitumistapa. Merkittävimmät erot lastentarhanopettajien kuvausten ja kuntatyönantajien odotusten välillä olivat osaamisalueiden painotuksessa. Työnantaja-aineistossa painottui teoreettinen tietämys, kun taas opettaja-aineistossa toteutusosaaminen sekä yhteistyöosaaminen; eroa havainnollistetaan myös tyyppikertomuksilla. Lastentarhanopettajan ammatillisen osaamisen malli on luonteva jatke aiempien tutkimusten ja selvitysten tuloksille, joiden kanssa siitä löytyy paljon yhtymäkohtia. Malli on aikaisempia selvityksiä jäsentyneempi ja yksityiskohtaisempi näkemys, ja osoittaa osaamisalueiden yhteyden toisiinsa. Se on informatiivinen ja tarjoaa uuden näkökulman lastentarhanopettajien ja muidenkin opettajien ammatillisen osaamisen tarkasteluun, ja näin ollen sillä on teoreettista merkitystä. Mallia voivat hyödyntää erityisesti lastentarhanopettajan uralla eri vaiheissa olevat sekä työnantajat johtamisen apuna. Malli on sovellettavissa erilaisten tehtävien ammatillisen osaamisen ymmärtämiseen ja sillä voi olla teoreettista vaikuttavuutta laajemminkin ammatillisen osaamisen tutkimuksessa

How to Support Prison Workers’ Perceived Readiness to Identify and Respond to Possible Gambling Problems : a Pilot Study from Two Finnish Prisons

Problem gambling is known to be prevalent among prisoners. However, it is not systematically screened and often remains undetected. This pilot study explores prison workers’ (N = 21) knowledge, views, and opinions about problem gambling in two Finnish prisons with a view to improving training and to developing better guidelines for identifying and responding to gambling problems. Four-fifths (81%) of prison workers considered problem gambling a serious issue in Finland. During the past year, more than nine in ten (94.1%) had encountered a prisoner with a gambling problem. Problem gambling was identified in connection with discussions about prisoners’ illegal activity (50%), financial situation (25%), or other problems (25%). Nearly half of the participants felt they did not have adequate training or information about problem gambling and related issues and expressed an interest in continuing education. This pilot study provides important direction for the development of tailored training programs for prison workers. The next step is to increase awareness of gambling programs in a wider national context and to develop and evaluate the effectiveness of training programs.Peer reviewe

Kestävän kehityksen torille 2020: kohtaamisia torilla : Loppuraportti ympäristöalan koulutuksen tulevaisuuden tarpeista

Kestävän kehityksen torille 2020 -hanke on ollut OPM:n ESR-rahoitteinen projekti, jossa on selvitetty kestävän kehityksen mukaisen ympäristöalan koulutuksen määrällisiä ja laadullisia haasteita vuoteen 2020 korkeakoulutasolla. Loppuraportissa on pohdittu erityisesti generalistisen koulutuksen, työelämän ja kansainvälisyyden haasteita. Keketori-tulevaisuusverstas kokosi yhteen eri alojen asiantuntijoita ja lopputuloksena syntyi hyvin konkreettisia visioita tulevaisuuden tarpeista