Mary Anna Salo, Piano

Sonata in D minor, K. 213/L. 108 / Domenico Scarlatti; Fantasy in D minor, K. 397 / W.A. Mozart; Nocturne in E-flat Major, Op. 36, No. 4 / Gabriel Fauré; Etudes-Tableaux, Op. 39 / Sergei Rachmaninof

”Tyttömme Sinivalkoisissa” : suomalainen nainen urheilusankarina kotimaisen sanomalehdistön silmin

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimus käsittelee suomalaisten naisurheilijoiden sankarikuvaa suomalaisten sanomalehtien kautta. Aineistona toimivat Helsingin Sanomien ja Suomen Urheilulehden artikkelit yhdestätoista suomalaisesta naisurheilijasta, jotka voittivat olympiakultaa vuosien 1952 ja 1996 välillä. Valitut artikkelit käsittelevät urheilijoita voittosuoritusta ennen, sen aikana ja sen jälkeen. Tarkoituksena on tutkia sanomalehdistön rakentamaa sankarikuvaa ja sitä miten se ilmenee naisurheilijoiden kohdalla ja kenties poikkeaa miespuolisten urheilijoiden sankarikuvasta. Tutkimusta taustoittamaan esitellään Suomen olympiahistoriaa ja etenkin urheilun asemaa ja merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa. Teoreettisina lähtökohtina pohditaan kansallisen identiteetin ja nationalismin merkitystä sankaruuden rakentumisessa sekä itse urheilusankaruutta. Samalla tarkastellaan myös naisten asemaa urheilumaailmassa ja esikuvina, sekä sanomalehtien roolia sankarikuvien synnyttämisessä. Naisurheilijoista kirjoitettuja lehtiartikkeleita tarkastellaan suomalaisesta urheilukulttuurista ja yleisistä sankaruuden määritelmistä nousevien urheilusankaruuden ominaisuuksien kautta. Mielenkiinnon kohteena on ensinnäkin se, esitetäänkö naisvoittajan tuovan kunniaa isänmaalleen vai pelkästään itselleen. Toiseksi tarkastellaan suomalaista naista ”meidän” edustajanamme ”muita” vastaan. Kolmantena pohditaan naisurheilijaa suomalaisen sisun ilmentäjänä ja neljäntenä hänen tekojensa historiallisuutta kansallisessa yhteydessä. Viidentenä pureudutaan siihen, millaisia piirteitä nimenomaan naisurheilijoihin liitetään, eli miten naissankari poikkeaa miessankarista. Tutkimusmenetelmä on tekstiaineiston sisällönanalyysi, jossa aineistosta etsittyjä ja sieltä itsessään nousevia piirteitä peilataan suomalaisen urheilusankaruuden yleisempiin määritelmiin. Aineiston analysoinnissa on keskitytty niihin piirteisiin, jotka luonnostaan nousevat siitä, vaikka kategoriat ovatkin osittain ennakolta määritelty. Tutkimuksessa selviää, että sanomalehdistö määrittää suomalaisen olympiavoittoon yltäneen naisurheilijan kansallisen kunnian tuojaksi. Naisvoittaja esitetään voimakkaasti sekä ”meidän”, että suomalaisen rodun ja sitkeyden edustajana. Suomalainen naisvoittaja on tehnyt myös merkittävää kansallista urheiluhistoriaa ja osoittanut olevansa urheilusankarin veroinen. Silti häneen on liitetty myös ristiriitaisia piirteitä, jotka korostavat hänen sukupuoltaan ja naiseuttaan. Naisurheilija esitetään toistuvasti passiivisena ja miehistä riippuvaisena. Myös hänen ulkomuotoaan, kauneuttaan ja tunteellisuuttaan korostetaan. Suomalainen nainen olympiavoittajana siis hyväksytään kansallisen kunnian mittariksi ja edustamaan maatamme urheilukentille. Naisvoittajan voiton arvo on kuitenkin usein suhteutettu koko joukkueen menestykseen ja hänen sukupuolensa nousee yhdeksi sankaruutta määritteleväksi tekijäksi. Suomalaisten sanomalehtien naissankari säilyttää naiseutensa urheilijuutensa rinnalla ja edustaessaan maataan edustaa hän myös suomalaista naista

Erikoiskaupan myymäläsuunnittelulla olosuhteet kokemusten syntymiselle

Tarkoitus Tutkimus tarkastelee erikoiskaupan kivijalkamyymälää muotoilun näkökulmasta tavoitteena perehtyä, miten myymäläsuunnittelijat luovat olosuhteet shoppailukokemusten syntymiselle myymälässä. Kuluttajat asettavat erilaisia vaatimuksia, toiveita ja odotuksia ostoretkelleen ja myymälätilalle ja myymäläsuunnittelijan vaativana tehtävänä on luoda ympäristö, joka paitsi täyttää nämä odotukset myös tarjoaa mukaansatempaavia ja ikimuistoisia kokemuksia. Myymäläsuunnittelu on samanaikaisesti luova ja kaupallinen opinala, jonka kohteena ovat myymälätilan eri fyysiset ja aistilliset elementit, joista myymälän design ja tunnelma rakentuu ja jotka toimivat kuluttajille vihjeinä kokemuksesta. Menetelmät Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisia tutkimusmetodeja käyttäen haastattelemalla kuutta myymäläsuunnittelun ja erikoiskaupan asiantuntijaa. Haastattelujen lisäksi on hyödynnetty valokuvia, havainnointia, alan lehtiä sekä muita arkistoja tulosten analysoinnissa ja tuottamisessa. Löydökset Myymäläsuunnittelun perustavoitteena on tehdä myymälässä asioinnista mahdollisimman vaivatonta ja miellyttävää. Tämän päälle rakennetaan myymälän sensorinen maailma visuaalisen markkinoinnin työkaluilla. Myymälän sensoriseen maailmaan viitataan usein käsitteellä elämyksellisyys tai virikkeellisyys mutta yhtälailla myymälän asiakkaat käyttävät aistejaan (kuten kuulo- ja näköaistiaan) arvioidessaan vastaako myymälä heidän elämäntyyliään ja arvojaan. Ideaali myymälämiljöö ja -design rakentuu näistä kolmesta ulottuvuudesta - funktionaalisesta, elämyksellisestä ja sosiaalis-symbolisesta - sekä näiden välisestä vuorovaikutuksesta. Tutkimukselliset seuraamukset Vaikka myymäläympäristön vaikutuksia kuluttajan käyttäytymiseen on tutkittu laajasti, on vain vähän ymmärrystä siitä, mitä tämä tarkoittaa myymälän designille. Yksittäisten designelementtien sijaan huomio tulee kiinnittää myymälämiljööseen kokonaisuutena ideaalin kokemuksen synnyttämiseksi. Liikkeenjohdolliset seuraamukset Viesti kauppiaille on, että myymälä näyttäytyy heidän asiakkaidensa silmissä monimuotoisena ja -aistillisena ympäristönä, joka koetaan designin välityksellä. Myymäläsuunnittelija toimii näiden kokemusten tulkitsijana luoden ympäristön, joka kommunikoi erilaisia merkityksiä myymälän asiakkaille

On the Synthesis of Isomeric Dithiophene Analogues of Phenathridine- N-oxides

Six of nine o,o\u27-formylnitrobithienyls have been synthesized by the tetrakis(triphenylphosphine)palladium(O)-catalyzed coupling of the three o-bromonitrothiophenes with two of the three o-formylthiopheneboronic acids with sodium carbonate or sodium bicarbonate as base and an ethylene glycol dimethyl ether-water mixture as solvent. In the reaction with 3-formyl-2-thiopheneboronic acid, the coupling was carried out by using triethylamine as base and N,N-dimethylformamide as solvent in an attempt to avoid the facile deboronation of 3-formyl-2-thiopheneboronic acid, but without success. Reduction of the o,o\u27-formylnitrobithienyls gave high yields of the N-oxides of the six isomeric dithienopyridines, which are analogues of phenanthridine-N-oxide. A direct synthesis of one of the dithienopyridines, dithieno[2,3-c:2\u27,3\u27-c]-pyridine, was achieved by the palladium(O)-catalyzed coupling of 2,3-dibromothiophene with 2-formyl-3-thiopheneboranic acid to 3-bromo-2\u27-formyl-2,3\u27- -bithienyl, which was transformed to the 3-azido-2\u27-formyl-2,3\u27- -bithienyl, which upon reduction with hydrogen sulfide underwent ring closure to the phenanthridine analogue

"Ei kukaan halua tulla hylätyksi kodissaan." : Kodin merkitys lastensuojelun sijaishuollon asiakkaiden mielikuvissa ja kokemuksissa

Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada lastensuojelun sijaishuollon asiakkuuden piirissä olevilta nuorilta tietoa heidän kokemuksistaan kodista ja kotiin liittyvistä merkityksistä. Työn tavoitteena oli rakentaa kodin ulkopuolelle sijoitetuille nuorille heidän näkemyksensä ja kokemuksensa mukaista hyvää kotia ja sitä kautta pystyä tukemaan nuorten kuntoutumisprosessia kokonaisvaltaisemmin. Opinnäytetyössä sovellettiin sosiaalipedagogista viitekehystä sekä teorioita niin nuoruudesta elämänvaiheena, ympäristöpsykologiasta, elämänkaaripsykologiasta, kodin ja perheen merkityksestä sekä fyysisen ympäristön merkityksestä minän muotoutumiselle. Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja tutkittava aineisto kerättiin haastatteluun orientoivan kyselylomakkeen avulla sekä avoimin teemahaastatteluin. Tutkimus osoitti kodin merkityksen olevan hyvin subjektiivinen ja elämäntilanteesta sekä persoonasta riippuvainen kokemus. Oikeus olla oma itsensä sekä koettujen hetkien tärkeus nousivat vahvasti esiin tutkimuksessa. Kodikkuuteen vaikuttaa nuorten mielestä eniten ilmapiiri ja ihmisten keskinäinen vuorovaikutus. Johtopäätöksenä voi todeta kodin kiistämättömän tärkeyden. Nuoret pitävät lapsuudenkotia kotinaan jos siihen vaan on mahdollisuus. Tutkimuksen mukaan nuorisokodissa on paljon kodinomaisia elementtejä mutta myös asioita, joiden takia se ei tunnu nuorista oikealta kodilta.The purpose of this study was to obtain information from young people living in the child protection unit about their experiences of home and the meanings associated with home. The aim is to develop the youth home so that it better corresponds to the young people’s conceptions of a good home, and to turn the youth home into a more home-like environment in the future, thus enabling the professional carers to support the young people in their rehabilitation process more comprehensively. This thesis applied a social pedagogical framework and theories of youth, environmental psychology, developmental psychology, home and family and the importance of the physical environment to the emergence of identity. The author’s personal knowledge and experience were also applied in the thesis. Qualitative research methods were used and the research materials were collected by unstructured interviews and questionnaires. The study showed the importance of home to be very subjective and an experience dependent on life situation and personality. The right to be who you are and the importance of experienced moments came out strongly in the study. The young people considered that the most contributing factors to cosiness and homelike feeling are the atmosphere and interpersonal interaction. In conclusion can be noted the undeniable importance of home. Young people think of their childhood home as their home, if only it is possible. According to the study, the youth home has many homelike elements, but also issues, due to which it does not seem like a real

Tutkimusprojektin kirjanpito ja talousraportointi yliopistossa : Institutionaalinen case-tutkimus projektiraportoinnin toteuttamisesta Turun kauppakorkeakoulussa

Siirretty Doriast

Emergence of technostress among employees working with physical robots

Despite the growing body of literature on technostress, there is limited knowledge about the emergence of technostress among people working with physical robots. In this paper, we aim to address this research gap by exploring how technostress emerges among employees working with physical robots. The study was based on qualitative online questionnaire responses from 199 present or previous users of robots at work. Based on our data, we identified several robot-related environmental conditions that contributed to perceived work-related stress. In addition, we identified personal and situational factors that influenced perceived stress. Our findings reveal that the emergence of technostress among employees working with physical robots has distinct characteristics, and that the technostressors identified in previous studies are insufficient for explaining stress in this context. Therefore, our study extends the technostress literature and provides insights into employees’ experiences in organizations that use physical robots

EMPLOYEES’ CHALLENGES AND NEEDS FOR RESKILLING WHEN WORKING WITH SOFTWARE ROBOTS

Software robots are becoming increasingly adopted in different industries. The growing rate of automatization will affect more and more people and will result in changes in businesses of all sizes. Impacts can be observed at both the organizational and individual employee levels. A growing number of studies of software robots’ advantages and disadvantages on an organizational or industry-specific level have been carried out. However, there is limited knowledge about the employees’ perceptions of challenges and new skills needed when working with software robots. This study addresses this gap by using open-ended questionnaire responses from employees who have worked with software robots. This study aims to contribute to prior knowledge by identifying comprehensive sets of subcategories for employees’ perceptions of (1) the challenges as well as (2) the new skills needed when working with software robots. As practical implications, our findings can help organizations and individual workers prepare for the implementation and use of software robots by identifying potential challenges, planning for overcoming such challenges via suitable skills, and providing training for employees. According to our findings, many respondents mentioned learning new technical skills as a challenge, and because they have had to work with software robots, they have acquired additional knowledge, such as basic programming skills. Challenges related to reskilling constitute an interesting topic for further research

What are the implications of the bioeconomy for forest-related jobs?

Peer reviewe