Hämmentynyt tutkija vai hämmentävä Nuorisotutkimus?

Kirja-arvostelu: Nuorisotutkimus / Vesa Puuronen. Tampere, 2006

Hyvä kerronta lisää huumehistorian arvoa

Mikko Ylikangas Unileipää, kuolonvettä ja spiidiä. Huumeet Suomessa 1800–1950. Atena 2009

Huumeet ajankuvana : Huumeiden viihdekäytön kulttuurinen ilmeneminen Suomessa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Huumeiden käytön pitkiä kehitystrendejä Suomessa kuvataan usein metaforalla huumeaalto. Puhutaan kahdesta huumeaallosta, joista ensimmäisellä tarkoitetaan 1960-luvulla yleistynyttä huumausaineiden, erityisesti kannabiksen, kokeilua ja käyttöä. Toisella aallolla viitataan 1990-luvun alussa alkaneeseen kokeilun ja käytön yleistymiskehitykseen, jonka seurauksena huumeiden käytöstä on tullut yleisempää kuin koskaan aiemmin. Molemmille huumeaalloille on ollut ominaista niiden kytkeytyminen osaksi kansainvälisiä nuorisokulttuurisia virtauksia (hippi-liikettä ja tekno- ja ravekulttuuria), huumeiden käytön satunnainen luonne ja käyttäjäkulttuurin keskeinen asema käytön luonteen määrittymisessä. Tutkimuksessa tarkastellaan yhteenvetoartikkelissa sekä seitsemässä erillisessä artikkelissa kahden huumeaallon kulttuurista ilmenemistä Suomessa erilaisista laadullisen tutkimuksen näkökulmista. Temaattisesti tutkimus rakentuu siten, että aluksi käsitellään 1960- ja 1970-luvun kannabiskuvioista, joissa nuorisokulttuuri ja huumeet kytkeytyivät ensimmäisen kerran toisiinsa. Näitä kuvioita erittelevä artikkeli toimii historiallisena taustana ja temaattisena vertailukohtana muille artikkeleille, joissa tarkastellaan 1990-luvun uuteen juhlimiskulttuuriin kytkeytyvää huumeiden käyttöä. Tarkastelu aloitetaan 1990-luvun huumeilmiöiden symbolin, ekstaasin, historiasta ja lomittumisesta osaksi kansainvälistä nuorisokulttuuria. Ekstaasin leviämisen yhteydessä kartoitetaan myös aineen ympärille muodostuneiden huumemarkkinoiden kehitystä sekä niiden torjuntaan liittyviä hankaluuksia. Tämän jälkeen tarkastellaan huumeilmiön ”hitaampaa” historiaa sosiologisilla analyyseillä, eli pureudutaan siihen, millaiset muodot kansainvälinen huumekulttuuri Suomessa sai, miten käyttäjät erottautuvat muusta nuorisokulttuurista sekä millaisia terveyskysymyksiä käyttöön liittyy. Lopuksi tarkastellaan nykyajan huumevalistuksen muotoja. Tutkimusaineisto Tutkimusaineisto koostuu useista erilaisista ja eritasoisista aineistoista. Niitä yhdistelemällä on rakennettu ikkunoita, joista avautuu erilaisia näkökulmia huumekulttuurien sisälle. Keskeisessä asemassa ovat käyttäjä- ja viranomaishaastattelut, viranomaisten kontrolliaineistot, Internetistä kerätyt aineistot sekä kohdennettu erityiskysely Internetissä. Erityisesti haastatteluaineistot tarjoavat tietoa, jota voidaan hyödyntää huumeiden käytön kulttuurisen kontekstin tarkastelussa. Toisaalta myös muissa aineistoissa on sellaisia kulttuurisia aineksia, jotka sekä tukevat haastatteluaineistoa että avaavat siitä poikkeavia näkökulmia. Tutkimustulokset Huumeaallot liittyvät ajanjaksoihin ja sukupolviin, joissa huumausaineiden käyttö ja siihen liittyvät merkitykset ovat nousseet tärkeään asemaan. Huumeiden käyttö ja käyttäjät mobilisoituvat osana tiettyjen sukupolvien jakamia historiallisia ja kulttuurisia kokemuksia. Yhteisestä kokemusmaailmasta nousee erilaisia sosiaalisia ja kulttuurisia liikkeitä. Niiden puitteissa organisoidutaan ajamaan ja edistämään hyväksi koettua elämäntapaa ja tavoitteita. Yhteinen kokemusmaailma muovaa makuja, mieltymyksiä ja käyttäytymistä ja näin vaikuttaa huumausainekokeilujen ja käytön yleisyyteen sekä käyttöön liitettäviin merkityksiin. Tämä on tarkoittanut käytännössä uudenlaisten käyttötapojen ja aineiden ilmaantumista, uusien markkinoiden ja rikollisuuden muodostumista, uusien huumekäsitysten syntymistä, ja näiden kautta uudenlaisten huumekuvioiden kehittymistä. Uusien käyttökulttuurien epävirallinen sosiaalinen kontrolli ja niiden rituaalit ja normit määrittävät ja säätelevät käyttöä

Drugs as Zeitgeist : Recreational Drug use in Finland

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.The long development trends in drug use in Finland are often described by means of a 'wave' metaphor. Usually two drug waves are mentioned, the first wave being the more general experimentation with and use of drugs, especially cannabis, in the 1960s. The second wave was an increasingly more common experimentation and use that can be traced to the beginning of the 1990s. The result of the latest increase was a higher use of drugs than ever before. Typical of both of these drug waves was a tie up to international youth culture trends (the hippie movement and the techno and rave culture respectively), whilst both drug waves are also characterised by occasional drugs use and the central position of the user culture. In the study, the cultural appearance of the two drug waves in Finland is viewed from different standpoints within qualitative research, as found in a summary article and in seven other articles. Thematically, the study starts with the cannabis pattern of the 1960s and 1970s, when youth culture was linked to drug use for the first time. The first article to be reviewed analyses these patterns, and will serve as a historical background and thematic standard of comparison for the other articles to be reviewed, which will analyse drug use as linked to the new party culture of the 1990s. The analysis starts with the history of ecstasy—the symbol of the drug phenomena of the 1990s—and how it intersected with the international youth culture. In relation to the spread of ecstasy, the parallel development of the drug markets is surveyed, as well as the difficulties faced when combating these markets. Following this, the "slower" history of the drug phenomenon is analysed through sociological analyses, with the focus on what forms the drug culture has taken in Finland, how users stood out from the rest of the youth culture and what kind of health issues were connected with drug use. Finally, current forms of drug education are studied. The Study Material Several different kinds of study material were used, and were seen to function at different levels, and it was possible to create interesting perspectives on the drug culture by linking these materials together. Among the most important materials to be used were the user interviews, interviews with the authorities, official control data, materials collected from the Internet, and a targeted Internet questionnaire. In particular, the interview material gives information that can be of use when analysing the cultural context of drug use. The remaining materials also contain cultural elements that support the interview material and raise new viewpoints that differ from it. The Study Results Drug waves are connected to certain periods and generations that attach special importance to the use of drugs and the meanings given to it. Both drug use and the users are mobilized as part of a historical and cultural experience that certain generations share. A common world of experience gives rise to different kinds of social and cultural movements, within which people organize themselves in order to pursue and promote a way of life and goals that they find fulfilling. The common world of experience shapes tastes, preferences and behaviour, and thus influences the prevalence of experimentation with drugs and drug use and the meanings attached to them. In practice, this has resulted in new ways of using drugs and new drugs, the emergence of new markets and a new kind of criminality, the development of new drug concepts, and thus the development of new drug patterns. The informal social control of the new cultures of drug use—as well as their rituals and norms—contribute to determining and regulating drug use

Isältä pojalle : maanpuolustustahto ylisukupolvisena arvona, asenteena ja käytäntönä

Peer reviewe