Checking PolitiFact's Fact-Checks

In this article we examine PolitiFact's fact-checking process. We collect a random sample of 858 fact-checks and evaluate them in the light of criteria based on or inspired by fact-checking literature and the International Fact-checking Network's code of principles. Our analysis reveals the following: in general, PolitiFact fared well. However, from the point of view of the criteria, its practices leave room for improvement. The biggest issue is complex propositions. These are statements containing multiple claims, i.e., more than one proposition. In 279 cases (33% of our sample), PolitiFact checks a complex proposition and assigns one truth rating to it. This is problematic as the reader might misinterpret the truthfulness of an individual claim. PolitiFact also checks claims that we considered uncheckable. These are statements whose truthfulness cannot be defined in practice, e.g., claims about the future and vague claims. In 92 cases (11% of our sample), PolitiFact checked a claim like this. The article ends with a discussion about the limitations of the criteria used here

Performance of JavaScript-based frameworks in cross-platform mobile application development

Usean mobiilikäyttöjärjestelmän suosio markkinoilla luo haasteita mobiilisovellusten kehitykseen. Sovelluksesta joudutaan toteuttamaan useampia alustakohtaisia versioita hyödyntäen toisistaan eroavia teknologioita. Tehdyn työn uudelleenhyödynnettävyys on vähäistä, sillä alustojen välillä ei ole yhteistä alustan tukemaa natiiviksi sovellukseksi käännettävää ohjelmointikieltä. Tässä diplomityössä tutkittiin alustariippumattomien JavaScript-ohjelmointikieleen pohjautuvien Ionic- ja React Native -ohjelmistokehysten suorituskykyä ja testattiin niiden soveltuvuutta vaihtoehdoksi natiiville mobiilisovellukselle. Soveltuvuuden arviointia varten toteutettiin hybridi- ja hybridinatiivisovellukset edellä mainituilla ohjelmistokehyksillä Android-käyttöjärjestelmälle. Testisovelluksia arvioitiin mittaamalla sovelluksen vaatimia resursseja sekä käyttäjätestin avulla. Työssä tutkittiin myös miten sovelluskehittäjä voi toteutustavoillaan vaikuttaa alustariippumattoman sovelluksen suorituskykyyn. Tutkimuksen mukaan alustariippumattomia ohjelmistokehyksiä on mahdollista hyödyntää natiivisovelluksen sijaan sovellukselle asetetuista vaatimuksista riippuen. Ionic-testisovelluksen resurssien käyttö oli selkeästi hybridinatiivia React Native -sovellusta korkeampaa. Myös käyttäjätesteissä React Native -sovellus suoriutui paremmin, mutta myös Ionic-sovelluksen suorituskyvyn nähtiin olevan riittävä useimmissa tilanteissa. Alustariippumattomien teknologioiden soveltuvuus mobiilikehitykseen natiivisovellusten kilpailijoiksi ei tämän työn perusteella ole enää kyseenalainen. Oleellinen kysymys toteutustapaa valittaessa on, missä tilanteissa natiivisovellus kykenee tuomaan riittävästi lisäarvoa verrattuna alustariippumattoman ratkaisun tarjoamaan kustannustehokkuuteen. Tämän työn tulosten perusteella natiivisovelluksen toteuttaminen on edelleen perusteltua tilanteissa, joissa sovelluksen käyttöliittymä vaatii ehdotonta suorituskykyä tai sovelluksen ominaisuudet vaativat laitteistolta tukea ominaisuuksiin, joita tarjolla olevat alustariippumattomat toteutukset eivät vielä tue. Lähitulevaisuudessa markkinoilla olevien laitteiden suorituskyvyn parantuessa ja JavaScript-virtuaalikoneiden kehittyessä erot natiivien- ja alustariippumattomien toteutustapojen välillä tulevat todennäköisesti pienenemään alustariippumattomien teknologioiden eduksi

Vesistökuormitus metsätaloudessa – Uusia kuormitusmittareita Kansallisen metsästrategian seurantaan : Asiantuntijaselvitys

Pinta-alaan suhteutettuna metsätalous on kaikkein laaja-alaisin maankäyttömuoto ja sen osuus Suomen maapinta-alasta on 86 %. Hetkellistä ja suhteellisen lyhytaikaista, mutta silti määrällisesti huomattavaakin kuormitusta aiheutuu kunnostusojituksista, hakkuista ja lannoituksista. Yksittäisten toimenpiteiden välittömien vaikutusten ohella metsätalous voi aiheuttaa myös pysyvää kuormituslisäystä. Merkittävintä pitkäaikaiskuormitusta syntyy metsäojituksista eli siitä, että suo on kuivattu metsänkasvatusta varten (vanhat ojitukset). Uusi tieto on korostanut aiempaa enemmän metsätalouden merkitystä sekä paikallisesti että Itämereen kohdistuvan kuormituksen näkökulmasta. Vaikka Itämereen kohdistuva kuormitus ei ole yleisesti kasvanut, ihmisen aiheuttaman kuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta arvioidaan nykyään huomattavasti suuremmaksi kuin aiemmin. Monet metsissä tehtävät toimenpiteet edellyttävät kuormituksen vähentämistä ja toisaalta myös metsätalouden aiheuttaman kuormituksen kattavaa seurantaa. Seuranta on välttämätöntä, jotta mahdollisia muutoksia pystytään havaitsemaan ja niihin reagoimaan riittävän aikaisessa vaiheessa. Vesistöjen suojelun kannalta tärkeä merkitys on mm. Kansallisessa metsästrategiassa esitettävillä tavoitteilla. Nykyisessä strategiassa on vesistökuormitukseen liittyvä mittari, mutta se koskee vain metsätalouden aiheuttamaa kiintoainekuormitusta. Pelkkä kiintoainekuorma on nykytiedon perusteella liian suppea indikaattori, joka sivuuttaa suuren osan vesistöjen tilaan vaikuttavista tekijöistä. Tässä asiantuntijaraportissa 1) tehdään katsaus nykyisestä metsätalouden vesistökuormituksen tietopohjasta, 2) kuvataan metsätalouden kuormituksen tämänhetkiset seurantakeinot sekä pohditaan uusia täydentäviä menetelmiä, 3) esitetään ehdotus uusista vesistökuormituksen mittareista Kansalliseen metsästrategiaan, sekä 4) synteesi kuormitusmittareihin ja kuormitusten hallintaan tulevaisuudessa liittyvistä keskeisistä tiedollisista puutealueista ja niitä koskevista jatkoselvitys- ja kehittämistarpeista. Metsätalouden vesistövaikutusten huomiointi edellyttäisi ainakin kolmea mittaria tai tunnusta, jotka kuvaavat vesistöjen liettymistä, rehevöitymistä ja tummumista. Mittareiden seurannan rungon voisi muodostaa metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon karttuva seurantatieto. Metsätalouden aktiivitoimenpiteiden aiheuttaman kuormituksen ohella seurannassa ja laskelmissa tulisi ottaa huomioon ojituksen aiheuttama pitkäaikaiskuormitus ja siinä tapahtuvat muutokset suhteessa luonnontilaiseen taustahuuhtoumaan. Kuormituksen muutosten seurannassa kertyvien aikasarjojen tuottama trenditieto olisi avainasemassa arvioitaessa metsätalouden vaikutuksia kuormitustrendeihin mm. ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioiden. Metsätalouden seurantaverkon tuottaman tiedon täydentämiseen ja muutosten havainnointiin olisi myös tarpeellista kehittää uusia menetelmiä. Arvioiden tarkentumisesta huolimatta käsitykset metsätalouden vesistökuormituksesta ja sen kehityksestä vaihtelevat yhä huomattavasti ja kuormituslaskentaa olisi siksi edelleen kehitettävä. Myös vesiensuojelun parantamiseksi tarvitaan uusia menetelmiä. Näitä silmällä pitäen raportissa esitetään keskeisiä tulevaisuuden tutkimus- ja kehittämistarpeita

Not just the facts: an index for measuring the information density of political communication

Misinformation and biased opinion-formation plague contemporary politics. Fact-checking, the process of verifying accuracy of political claims, is now an expanding research area, but the methodology is underdeveloped. While the journalistic practice of fact-checking is by now well-established as an integral part of political news coverage, academic research requires more stringent methods than what journalists thus far have used. In order to advance the scientific study of fact-checking, we propose two variants of an index measuring the information density of verbal political communication. The main index combines three dimensions: (1) factual accuracy of political claims, (2) their relevance and (3) the magnitude of observed communication. In the article, we argue for the significance of each of these components. Depending on the research problem and data, the indices can be used for comparisons of political actors across different contexts such as countries or time points, or in non-comparative situations. Using examples, we demonstrate that the indices produce intuitive results.</p

Post-drainage stand growth and peat mineralization impair water quality from forested peatlands

Many recent studies have indicated upward trends in carbon and nutrient concentrations from drained peatland forests over time since their initial drainage, but the mechanisms behind these trends are still poorly understood. We gathered data on nitrogen and phosphorus concentrations discharged from 37 drained boreal peatland forests where we also had data on peat and tree stand characteristics. We found that tree stand volume and peat bulk density were positively correlated with the nitrogen and phosphorus concentrations discharged from particularly the deep-peated sites. We interpret these results to indicate that a plausible reason for the reported upward trends in nutrient concentrations is the maturing and growing of the tree stands over time since initial drainage and the consequent increasing evapotranspiration capacity, which results in lowered soil water levels and enhanced aerobic peat mineralization. We discuss how our results should be considered in the management of drained peatland forests

Long-term nitrogen and phosphorus dynamics in waters discharging from forestry-drained and undrained boreal peatlands

Contradictory results for the long-term evolution of nitrogen and phosphorus concentrations in waters discharging from drained peatland forests need reconciliation. We gathered long-term (10–29 years) water quality data from 29 forested catchments, 18 forestry-drained and 11 undrained peatlands. Trend analysis of the nitrogen and phosphorus concentration data indicated variable trends from clearly decreasing to considerably increasing temporal trends. While the variations in phosphorus concentration trends over time did not correlate with any of our explanatory factors, trends in nitrogen concentrations correlated positively with tree stand volume in the catchments and temperature sum. A positive correlation of increasing nitrogen concentrations with temperature sum raises concerns of the future evolution of nitrogen dynamics under a warming climate. Furthermore, the correlation with tree stand volume is troublesome due to the generally accepted policy to tackle the climate crisis by enhancing tree growth. However, future research is still needed to assess which are the actual processes related to stand volume and temperature sum that contribute to increasing TN concentrations