Hoitotyön ammattiosaaminen ja kehittäminen ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdetyössä tehostetussa palveluasumisessa

Saharinen, Saija & Urpilainen, Viivi. Hoitotyön ammattiosaaminen ja kehittäminen ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdetyössä tehostetussa palveluasumisessa. Pieksämäki, kevät 2015, 73 sivua, 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen toi-mipiste. Terveysalan koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK). Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää millainen on hoitotyön ammattilaisten ammattiosaaminen ja lisätiedon tarve ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden hoitotyöstä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää hoitotyön ammattilaisten ammattiosaa-misten vahvuudet ja laatia ehdotus lisäkoulutuksesta liittyen ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden hoitotyöhön. Tutkimuksemme toimeksiantajana toimivat Jyväskylän kaupungin vanhus- ja vammaispalvelujen Kyllikinkadun palvelukeskus ja yhteistyötahona Jyväskylän kaupungin varahenkilöyksikkö. Käytimme tutkimuksessamme kahta tutkimusmenetelmää: kvantitatiivista eli määrällistä ja kvalitatiivista eli laadullista. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka sisälsi strukturoituja kysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä. Kyselyyn vastasi 57 hoitotyön am-mattilaista. Tutkimustuloksissa ilmeni, että hoitotyön ammattilaisten ammattiosaamisen vahvuudet oli tunnistaa ikääntyneiden yleisimpiä mielenterveysongelmien oireita, lääke- ja alkoholiriippuvuuksia sekä kuntouttavan työotteen ja asiakkaan sosiaalisten suhteiden luomisen ja ylläpitämisen menetelmiä. Tutkimustulokset osoittivat, että ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden hoitotyössä lisäkoulutusta tarvitaan lääkehoidon eettiseen ja lainsäädännölliseen toteuttamiseen, psyykenlääkkeiden haitta- ja sivuvaikutuksiin, väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyyn sekä mittarit ja kyselyt toimintakyvyn tunnistamisen apuvälineisiin. Avainsanat: Ikääntynyt, mielenterveysongelma, päihde, ammattiosaaminenSaharinen, Saija & Urpilainen, Viivi. The professional skills and the development of the care work for the elderly mental health and substance abuse patients in an intensified supported housing. Spring 2015, 73 pages, 3 attachments. Diaconia University of Applied Sciences, Pieksämäki. Degree Program in Health Care. Degree: Bachelor of Health Care. The aim of this thesis was to examine the quality of the professional skills among nursing professionals and the need for further education for the nursing professionals taking care of the elderly mental health and substance abuse patients. The goal of this study was to discover the strengths of the care work by the current health care personnel and prepare a proposal for further education for the nursing professionals of elderly mental health and substance abuse patients The study was conducted in cooperation with both the units of elderly and disabled services and the deputy unit of the City of Jyväskylä. In our study, we used two research methods: quantitative and qualitative. The research data was collected by using a questionnaire containing structured questions and open-ended questions. We received responses from 57 nursing professionals. The survey revealed that the strengths of the current health care personnel were the skills to identify the most common symptoms of the elderly with mental health problems and drug and alcohol addictions as well as to identify the approaches used in rehabilitation as well as in building and maintenance of the social relationships of the elderly patients. Based on the results, further education and more knowledge is needed on the ethical and legislative execution of medicinal care, the adverse side effects of psychotic drugs, and in the prevention and recognition of violent behavior as well as on the use of measuring devices and questionnaires as tools to recognize and analyze the performance skills of the elderly mental health and substance abuse patients. Key words: elderly, mental health problems, substance abuse, professional skill

SnapShot : Angiopoietins and Their Functions

Peer reviewe

TIE1 (tyrosine kinase with immunoglobulin-like and EGF-like domains 1)

Review on TIE1 (tyrosine kinase with immunoglobulin-like and EGF-like domains 1), with data on DNA, on the protein encoded, and where the gene is implicated

SOLAS III/17-1 – Laivakohtainen suunnitelma ihmishenkien pelastamiseksi merestä

Opinnäytetyön aiheena oli Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n laatima uusi sääntö 17-1 laivakohtaisesta suunnitelmasta ihmishenkien pelastamiseksi merestä SOLAS, 1974 muutoksineen -yleissopimuksen kolmanteen lukuun. Työn tavoitteena oli 1) avata kyseisen säännön sisältö sekä merkitys varustamoille merenkulun parissa työskenteleville ja opiskeleville henkilöille, 2) selvittää IMO:n laatimien ohjeistuksien sisältö, joilla helpotetaan uuden säännön vaatimien laivakohtaisten pelastussuunnitelmien laatimista, 3) selvittää kansallisen viranomaisen, Trafin merkitys uuden säännön toteuttamisen valvonnassa sekä 4) selvittää varustamoyhtiö Finnlinesin lastialuksilta löytyviä pelastus- sekä muuta välineistöä, joita voitaisiin käyttää pelastusoperaatiossa merellä. Idea työn aiheesta tuli Finnlines-varustamon Safety & Security Manager Carolus Ramsaylta. Aihe on heille ajankohtainen, sillä uusi sääntö astuu voimaan 1.7.2014. Kaikki Finnlines-varustamon lastialukset ovat rakennettu ennen tuota päivämäärää. Näin ollen niiltä vaaditaan uuden säännön mukainen laivakohtainen pelastussuunnitelma ihmishenkien pelastamiseksi merestä turvallisuusvarusteiden ensimmäisessä määräaikais- tai uusintakatsastuksessa tuon päivämäärän jälkeen. Työn keskeinen asiasisältö koottiin tutustumalla Kansainvälisen merenkulkujärjestön julkaisemiin teoksiin ja ohjeistuksiin sekä ihmishengen turvallisuutta merellä käsitteleviin teoksiin. Tietoa Finnlines-varustamon lastialuksilta löytyvistä pelastusvälineistä sekä muista keinoista pelastaa ihmisiä merestä koottiin vierailemalla varustamon Finnhawk ja Finnsea aluksilla sekä haastattelemalla alusten päälliköitä. Ylitarkastaja Mikko Vartiainen Trafilta vastasi esittämiini kysymyksiin kansallisen viranomaisen näkökannasta uuteen sääntöön. Työn tuloksena todettiin, että nykyaikaiset lastialukset ovat rakennettu rahdinkuljettamisen ehdoilla. Aluksista ei löydy juurikaan tilaa uusille pelastusvälineille. Työn edetessä löydettiin muutamia uusia välineitä, joita voidaan ajatella hankittavan aluksille. Muutoin pelastussuunnitelmissa joudutaan keskittymään jo aluksilta löytyviin pelastusvälineisiin ja niiden kehittämiseen sekä soveltamiseen pelastusoperaatioissa.The subject of this thesis was the new SOLAS, 1974 Chapter III Regulation 17-1 requiring all ships to have the ship-specific plans and procedures for the recovery of the persons from the sea. The regulations was adopted by the International Maritime Organisation. In this thesis, it was my aim 1) to study the content of the new regulation and its effect on shipping companies, 2) to clarify the content of the new guidelines produced by IMO in order to help the formulation of the recovery plans, 3) to examine the role of the national authority, Trafi, in monitoring the execution of the new regulation and 4) to inspect all lifesaving appliances found on board Finnlines’ cargo ships to see if they can be used in recovery operation at sea. The idea for this thesis was given to me by the Finnlines Safety & Security Manager Mr. Carolus Ramsay. The subject is of current interest for them since the new regulation will come into force on the 1st of July, 2014. The Finnlines’ cargo ships are built before that date and thus, they need to comply with this new regulation at the first intermediate or first renewal safety equipment survey after that date. The essential subject matter was collected by reading the IMO publications and guidelines about the safety of life at sea and other literature about the subject. Information about the lifesaving equipment on board Finnlines’ ships and other methods to recover persons from the sea were gathered by visiting the cargo ships Finnhawk and Finnsea and by interviewing the masters of those ships. The Superintendent Mr. Mikko Vartiainen from the Finnish Transport Safety Agency, Trafi, answered to my questions about the national authority’s point of view to this new regulation. It can be concluded that the modern cargo ships are built mainly for transporting cargo. There is little room for new lifesaving equipment on board the cargo ships, hence the recovery methods and plans should concentrate on the existing equipment, mainly on improving their use and adapting them in a recovery operation. Some new lifesaving appliances that can be provided and carried on board the Finnlines’ cargo ships were introduced as the result of this thesis

Asiantuntijayritysten uusasiakashankinta

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää asiantuntijayritysten ja palvelujen nykytilaa Suomessa yritysten näkökulmasta tarkasteltuna. Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti tarkastelemaan asiantuntijayritysten uusasiakashankintaa, sen tärkeyttä asiantuntijapalveluiden toimialalla sekä sitä, kuinka yritykset sitä hoitivat ja kuinka hyvin ne siinä onnistuivat. Tutkimuksessa käsiteltiin myös tuotteistamisen ja prospektoinnin tärkeyttä asiantuntijayrityksille. Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona myynnin kehitys- ja valmennusyritys Creo Consulting Oy:lle. Tutkimuksen aihe on ajankohtainen, sillä asiantuntijayritysten määrä on lisääntynyt jatkuvasti ja lisääntyy entisestään yhä useampien asiantuntijoiden siirtyessä yritysten palveluksista perustamaan omia asiantuntijayrityksiään. Myös vallitseva talouden laskusuhdanne vaikuttaa oleellisesti asiantuntijapalveluiden kysyntään yritysten keskittyessä ydinosaamiseensa ja ulkoistaessa toissijaisia toimintojaan asiantuntijayrityksille. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusta. Tutkimus toteutettiin lähettämällä sähköinen kyselylomake Uudenmaan alueella toimiville asiantuntijayrityksille. Kysely suunnattiin yrityksissä uusasiakashankinnasta vastaaville. Kyselyn vastaanotti 891 asiantuntijaa, joista kyselyyn vastasi 170. Lopulliseksi vastausprosentiksi tuli siten 19,1. Vastausten määrä on riittävä täyttämään tieteellisen tutkimuksen kriteerit. Tutkimustulos-ten analysointi suoritettiin käyttämällä SPSS- tilasto-ohjelmaa sekä Excel-taulukkolaskentaohjelmaa. Saadut tulokset osoittavat aktiivisen uusasiakashankinnan kiistatonta tärkeyttä asiantuntijayrityksille niiden toimialasta riippumatta. Ajanpuute koettiin selvästi suurimmaksi ongelmaksi uusasiakashankinnassa, joten olikin hyvin luonnollista että vastaajat olivat hyvin yksimielisesti lisäämässä panostustaan uusasiakashankintaan lähitulevaisuudessa. Sen tärkeys tuleekin lisääntymään entisestään kilpailun koventuessa asiantuntijapalveluiden toimialalla. Avainsanat: asiantuntijapalvelu, uusasiakashankinta, tuotteistaminen, prospektointiThe purpose of the study was to identify the current state of consultancy services in Fin-land from the companies’ perspective. The study concentrated especially on what methods companies that operate in the field of consultancy service use to attract new customers, how important it is in consultancy service branch to gain these new customers and what are the biggest problems that companies have in attracting new customers. The subject of this study is very topical at the moment due to the growth in the number of new consultancy companies. One reason for the growth is because more and more professionals that work in big companies are establishing their own firms that operate in the branch of consultancy services. The research methodology utilized was quantitative research. The quantitative research data was collected with an internet questionnaire. The questionnaire was sent to professional firms that operate in the Helsinki metropolitan area. The survey was sent to over eight hundred and ninety professionals and one hundred and seventy answers were received making the return rate, just over nineteen percent. Answers were analyzed with statistical analysis program SPSS. The conclusions of the study were that gaining new customers is very important to companies that operate in the field of consultancy services. There were no big differences between different branches of consultancy services. The biggest problem that companies had with attracting new customers was lack of time. Answers illustrated pretty unanimously that consultancy firms will invest more time and effort to attracting new customers in the future. The importance of attracting new customers will be even greater in future due to the growing number of consultancy services. Keywords: consultancy service, gaining new customers

Ohjelmajohtaminen verkostoitumisen edistämisen keinona valtionhallinnossa : Tapaustutkimus yrittäjyyden politiikkaohjelman johtoryhmästä ja yritysneuvottelukunnasta

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Ohjelmajohtaminen on vuonna 2003 käyttöönotettu valtioneuvoston tasoinen johtamismalli, jonka tavoitteena on koota yhteen laajoja, useita eri hallinnonaloja ja toimijoita koskettavia asiakokonaisuuksia politiikkaohjelmien alaisuuteen. Ohjelmajohtamisen laajakantoisempana tavoitteena on lisätä poikkihallinnollista kulttuuria keskushallinnon tasolla sekä hallinnon avautumista suhteessa yhteiskuntaan. Ohjelmajohtaminen liittyy hallinnan ja verkostoitumisen käsitteisiin: toimintaympäristön monimutkaistuessa päätöksenteon tueksi tarvitaan yhä laajemman toimijajoukon asiantuntemus, ja hallitusten on enenevässä määrin perustettava toimintansa konsensukseen ja yhteistyöhön. Matti Vanhasen hallituksen ohjelmaan kuuluu neljä politiikkaohjelmaa: yrittäjyyden, työllisyyden, kansalaisvaikuttamisen ja tietoyhteiskunnan politiikkaohjelmat. Tässä tutkimuksessa tarkastelun kohteena on niistä ensimmäinen, yrittäjyyden politiikkaohjelma. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella horisontaalisen ja vertikaalisen verkostoitumisen toteutumista yrittäjyyden politiikkaohjelman kahden keskeisen toimielimen – ohjelman johtoryhmän ja yritysneuvottelukunnan – sisällä ja välillä. Laajempana tavoitteena on selvittää sitä, mitä esteitä ja edellytyksiä aidolle verkostoitumiselle keskushallinnon tasolla on olemassa, ja miten ohjelmajohtamismallia tulisi edelleen kehittää. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat yleisellä tasolla hallinnan diskurssi ja verkostoteoreettinen näkemys. Erityisellä tasolla yrittäjyyden politiikkaohjelman keskeisten toimijoiden verkostoitumista tarkastellaan verkostoitumisen edellytysten mallin kautta. Mallin mukaan verkostomaisen toiminnan onnistumiseen / epäonnistumiseen vaikuttavat seuraavat tekijät: verkostojohtaminen, verkoston ominaisuudet, toimijoiden verkostovalmiudet, resurssien riittävyys, instituutioiden tuki, tulkintojen yhdensuuntaisuus sekä ajanhengen ja verkostoissa käsiteltävien teemojen yhdensuuntaisuus. Tutkimuksessa on tarkoitus tarkastella sitä, millä tavalla nämä tekijät vaikuttavat yrittäjyyden politiikkaohjelman johtoryhmän ja yritysneuvottelukunnan toimijoiden väliseen horisontaaliseen ja vertikaaliseen verkostoitumiseen. Tutkimusmenetelmänä on kvalitatiivinen tapaustutkimus, ja keskeisien toimijoiden näkemyksiä kartoitetaan puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Tutkimuksen keskeisenä päätelmänä on se, että ohjelmajohtaminen on osittain lisännyt toimijoiden välistä horisontaalista ja vertikaalista verkostoitumista yrittäjyyden politiikkaohjelmassa. Tästä huolimatta vallitsevassa hallintokulttuurissa on edelleen lukuisia tekijöitä, jotka toimivat aidon horisontaalisen ja vertikaalisen verkostoitumisen esteinä. Edelleen laajempana päätelmänä on se, että ohjelmajohtamismalliin liittyy sangen paljon puutteita. Nämä liittyvät muun muassa politiikkaohjelmien organisointiin, muodolliseen asemaan sekä resursointiin. Tutkielman keskeisimpiä lähteitä liittyen hallinnan diskurssiin ovat Tiihonen (2000) ja Stenvall (2000); verkostoitumiseen Linnamaa (2004), Linnamaa ja Sotarauta (2000) sekä Kickert et al. (1997) sekä ohjelmajohtamismalliin Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 6/2005