Freshwater ecosystem services in Finland

Ecosystem services have become a significant multidisciplinary research agenda in the world. Man-made activities both at global and local scales deteriorate biodiversity and ecosystem functioning, which are essential also to human welfare. Ecosystem services are material and immaterial benefits and services provided by nature. Ecosystem services can be divided to the following main categories: provisioning, regulating, cultural and sustaining services. Different ecosystems provide various services depending also on their geographical location. For example, boreal ecosystems differ ecologically from tropical ones, for which the services they provide also vary. Boreal region is generally known for its high abundance of freshwaters. Quantity of freshwaters is rarely a problem in boreal region, but quality of inland waters is decreased in many places due to anthropogenic pressures. Freshwaters have received less attention than other ecosystems in ecosystem services research, because direct link between inland waters and terrestrial ecosystems makes evaluation of freshwater ecosystem services challenging. Purpose of this report is to identity and classify freshwater ecosystem services in Finland. The report consists of two parts: 1) historical review of freshwater ecosystem services in Finland, and 2) identification and classification of current ecosystem services in Finnish freshwaters. In historical review, we roughly evaluate how identification and appreciation of freshwater ecosystem services have varied temporally. In the second part, we identify and classify current freshwater ecosystem services in Finland based on two classification criteria, which complement each other. This report is part of project ”Integrated and policy relevant valuation of forest, agro, peatland and aquatic ecosystem services in Finland”, which is funded by Maj and Tor Nessling Foundation and coordinated by University of Eastern Finland. Appreciation of freshwater ecosystem services has varied over the decades. In the beginning of 20th century, inland waters were important source of nutriment and way of transportation. Increased pollution of water bodies awaked society to appreciate other services provided by freshwaters in turn of 1970s-80s. Nowadays, freshwaters have a major role among others in flood protection, climate regulation, primary production and recreation. However, identification of many freshwater services is still superficial or deficient. For example, genetic and biochemical resources, control of invasive species and diseases, aesthetic and religious services, and formation of soil and water cycling are generally poorly known in Finland. In addition, large scale studies of freshwater ecosystem services are rarely done in Finland and knowledge on how services interact with each other is inadequate

Lääkärien arviot potilastietojärjestelmistä ovat parantuneet hieman

VertaisarvioituLÄHTÖKOHDAT: Lääkärien arvioita potilastietojärjestelmistä on kartoitettu vuosina 2010 ja 2014. Tämä tutkimus jatkaa seurantaa ja tarkastelee lisäksi organisaatioiden välistä tiedonkulkua. MENETELMÄT: Sähköinen kyselylomake lähetettiin keväällä 2017 alle 65-vuotiaille Suomessa asuville lääkäreille. Potilastietojärjestelmiä arvioitiin kouluarvosanoin (4–10) ja tiedonkulkua seitsemän väittämän avulla. TULOKSET: Arvosanojen keskiarvo oli parantunut edelliseen tutkimukseen verrattuna; sairaaloissa työskentelevien lääkärien antamat arvosanat olivat korkeampia kuin aiemmin. Tietojen saatavuus toisesta organisaatiosta koettiin edelleen heikoksi lukuun ottamatta laboratorio- ja radiologisia tuloksia. Tilanne ei ole juuri parantunut vuodesta 2014, vaikka Kanta-palvelut ovat tulleet laajalti käyttöön. PÄÄTELMÄT: Potilastietojärjestelmissä on havaittavissa pientä parannusta. Kehittämistyötä on kuitenkin jatkettava ja potilastietojen saatavuutta sujuvoitettava, jotta terveydenhuoltojärjestelmä toimii tehokkaasti, erityisesti tulevan sote-uudistuksen jälkeen.Peer reviewe

Yksityissektorin lääkärit kokevat potilastietojärjestelmien hidastuneen

VertaisarvioituLähtökohdat Yksityissektorin lääkärit ovat aiemmissa tutkimuksissa olleet melko tyytyväisiä käyttämiinsä potilastietojärjestelmiin, ja nyt selvitettiin tilannetta vuonna 2017. Edellisen tutkimuskerran jälkeen yksityissektori on liittynyt kansallisiin tietojärjestelmäpalveluihin. Menetelmät Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä vuonna 2017. Artikkelissa esitetään yksityissektorilla työskentelevien vastaajien (n = 793) arviot kolmesta eniten käytetystä tuotemerkistä. Lisäksi arvioidaan muutosta vuodesta 2014. Tulokset DynamicHealthin käyttäjät ovat edelleen tyytyväisimpiä. Acuten käyttäjien arviot olivat ennallaan ja Softmedicin käyttäjien huonontuneet. Arviot teknisestä vakaudesta ja nopeudesta olivat muuttuneet kriittisemmiksi. Tiedon saatavuuteen muista organisaatiosta koettiin yhä liittyvän ongelmia. Päätelmät Kansalliset tietojärjestelmäpalvelut eivät ole ratkaisseet tiedonvaihdon haasteita, mutta ne ovat tuoneet uusia hitausongelmia. Tietojärjestelmät kaipaavat vielä kehittämistä sote-uudistusta ajatellen.Peer reviewe

Yksityissektorin lääkärit kokevat potilastietojärjestelmien hidastuneen

VertaisarvioituLähtökohdat Yksityissektorin lääkärit ovat aiemmissa tutkimuksissa olleet melko tyytyväisiä käyttämiinsä potilastietojärjestelmiin, ja nyt selvitettiin tilannetta vuonna 2017. Edellisen tutkimuskerran jälkeen yksityissektori on liittynyt kansallisiin tietojärjestelmäpalveluihin. Menetelmät Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä vuonna 2017. Artikkelissa esitetään yksityissektorilla työskentelevien vastaajien (n = 793) arviot kolmesta eniten käytetystä tuotemerkistä. Lisäksi arvioidaan muutosta vuodesta 2014. Tulokset DynamicHealthin käyttäjät ovat edelleen tyytyväisimpiä. Acuten käyttäjien arviot olivat ennallaan ja Softmedicin käyttäjien huonontuneet. Arviot teknisestä vakaudesta ja nopeudesta olivat muuttuneet kriittisemmiksi. Tiedon saatavuuteen muista organisaatiosta koettiin yhä liittyvän ongelmia. Päätelmät Kansalliset tietojärjestelmäpalvelut eivät ole ratkaisseet tiedonvaihdon haasteita, mutta ne ovat tuoneet uusia hitausongelmia. Tietojärjestelmät kaipaavat vielä kehittämistä sote-uudistusta ajatellen.Peer reviewe

Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden ja liitosten suunnittelu- ja toteutusohjeita

Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen tuo mukanaan muutospaineita suunnittelijoille ja rakentajille. Rakenteiden dimensiot muuttuvat eristepaksuutta kasvattaessa ja toisaalta rakenteen kosteustekninen toiminta muuttuu vaipan läpi tapahtuvien lämpöhäviöiden vähentyessä. Uusia tehokkaampia lämmöneristemateriaaleja käytetään paikoissa, joissa niitä ei ole ennen käytetty, mikä osaltaan vaikuttaa rakenteen kosteustekniseen, rakenteelliseen ja palotekniseen käyttäytymiseen sekä käytännön toteutukseen. Energiatehokkuuden parantamisen aiheuttamien muutosten lisäksi myös kiihtyvä ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan rakenteiden toimintaan.Tämä tutkimusraportti liittyy Tampereen teknillisellä yliopistolla vuosina 2009-2012 toteutettuun FRAME-tutkimusprojektiin, jossa tutkittiin ilmastonmuutoksen ja lämmöneristyksen lisäämisen vaikutusta rakenteiden lämpö- ja kosteustekniseen toimintaan sekä rakennusten energiankulutukseen ja sisäilman olosuhteisiin. Julkaisun tavoitteena on esittää yleisesti käytetyissä rakenteissa mahdollisesti esiintyviä muutoksia, kun eristepaksuutta kasvatetaan tai eristemateriaalia vaihdetaan ja esittää rakenteiden suunnitteluja toteutusohjeita, joilla nämä muutokset otetaan huomioon. FRAME-projektin varsinaiset tutkimustulokset on esitetty erillisessä raportissa, mutta tutkimustuloksia on hyödynnetty myös tässä julkaisussa annetuissa ohjeissa. Rakennetyypit ja ohjeistukset on laadittu siten, että rakenne toimisi kosteusteknisesti myös paksummilla lämmöneristeillä sekä tulevaisuuden ilmastossa (vuonna 2050). Julkaisussa on käsitelty yleisesti käytettyjä rakennetyyppejä ja - liitoksia. Ohjeistus ja selitykset on pyritty laatimaan siten, että esitettyjä toteutusperiaatteita voidaan tarvittaessa soveltaa myös muihin rakenteisiin.Lämmöneristyksen lisäyksestä aiheutuvilla muutoksilla on muutamia yhteisiä piirteitä. Rakenteen läpi tapahtuvat lämpöhäviöt pienentyvät. Tästä seuraa rakenteiden ulko-osien viileneminen ja suhteellisen kosteuden nousu. Tilanne voi heikentää tiettyjen perinteisten rakenteiden kosteusteknistä toimintaa, jos muuttuneita olosuhteita ei oteta suunnittelussa huomioon. Rakennusaikaisen kosteuden kuivumiseen on varattava lisäksi enemmän aikaa, kun rakennetta kuivattava lämpövirta rakenteen läpi vähenee. Rakenteen dimensioiden muutos saattaa johtaa rankarakenteiden rungon ylimitoitukseen, mikä aikaansaa uusien runkotyyppien kehittämistä. Rakenteiden paksuuden kasvaessa eristeen läpi tehtyjen kannatusten ja ripustusten rasitukset kasvavat, mikä johtaa liitoskappaleiden paksuntumiseen ja lisääntyvään kylmäsiltavaikutukseen. Liitokset ja liikuntasaumat tulee mitoittaa ottaen huomioon paksujen eristekerrosten kokoonpuristuminen ja liikkeet. Energiatehokkuuden parantuessa ilmatiiviyden merkitys korostuu ja sisätilojen riittävästä ilmanvaihdosta on huolehdittava. Rakenteiden vikasietoisuuden heikkeneminen korostaa jatkossa entisestään myös rakennusaikaisen kosteudenhallinnan ja huolellisen rakentamisen merkitystä

Common Inflammation-Related Candidate Gene Variants and Acute Kidney Injury in 2647 Critically Ill Finnish Patients

Acute kidney injury (AKI) is a syndrome with high incidence among the critically ill. Because the clinical variables and currently used biomarkers have failed to predict the individual susceptibility to AKI, candidate gene variants for the trait have been studied. Studies about genetic predisposition to AKI have been mainly underpowered and of moderate quality. We report the association study of 27 genetic variants in a cohort of Finnish critically ill patients, focusing on the replication of associations detected with variants in genes related to inflammation, cell survival, or circulation. In this prospective, observational Finnish Acute Kidney Injury (FINNAKI) study, 2647 patients without chronic kidney disease were genotyped. We defined AKI according to Kidney Disease: Improving Global Outcomes (KDIGO) criteria. We compared severe AKI (Stages 2 and 3, n = 625) to controls (Stage 0, n = 1582). For genotyping we used iPLEX(TM) Assay (Agena Bioscience). We performed the association analyses with PLINK software, using an additive genetic model in logistic regression. Despite the numerous, although contradictory, studies about association between polymorphisms rs1800629 in TNFA and rs1800896 in IL10 and AKI, we found no association (odds ratios 1.06 (95% CI 0.89-1.28, p = 0.51) and 0.92 (95% CI 0.80-1.05, p = 0.20), respectively). Adjusting for confounders did not change the results. To conclude, we could not confirm the associations reported in previous studies in a cohort of critically ill patients.Peer reviewe

Heme oxygenase-1 repeat polymorphism in septic acute kidney injury

Acute kidney injury (AKI) is a syndrome that frequently affects the critically ill. Recently, an increased number of dinucleotide repeats in the HMOX1 gene were reported to associate with development of AKI in cardiac surgery. We aimed to test the replicability of this finding in a Finnish cohort of critically ill septic patients. This multicenter study was part of the national FINNAKI study. We genotyped 300 patients with severe AKI (KDIGO 2 or 3) and 353 controls without AKI (KDIGO 0) for the guanine-thymine (GTn) repeat in the promoter region of the HMOX1 gene. The allele calling was based on the number of repeats, the cut off being 27 repeats in the S-L (short to long) classification, and 27 and 34 repeats for the S-M-L2 (short to medium to very long) classification. The plasma concentrations of heme oxygenase-1 (HO-1) enzyme were measured on admission. The allele distribution in our patients was similar to that published previously, with peaks at 23 and 30 repeats. The S-allele increases AKI risk. An adjusted OR was 1.30 for each S-allele in an additive genetic model (95% CI 1.01-1.66; p = 0.041). Alleles with a repeat number greater than 34 were significantly associated with lower HO-1 concentration (p<0.001). In septic patients, we report an association between a short repeat in HMOX1 and AKI risk

Työsaliopetuksen kehittäminen lähemmäksi työelämää

Työelämä vaatii ammattiin valmistuvilta oppilailta koko ajan enemmän, mikä asettaa paineita oppilaitoksille kehittää ja monipuolistaa opetustaan työelämän vaatimusten mukaiseksi. Varsinkin toisen asteen koulutuksen tulisi olla käytännönläheisempää, johtuen perusopetuksen aina vain vähenevistä resursseista taito- ja taideaineiden suhteen. Myös kädentaitojen harrastaminen jää nykyisin entistä vähemmälle, eivätkä taidot periydy enää isältä pojalle periaatteella. Kehittämishankeen tavoitteena oli antaa malleja, joilla työyhteisö voisi kehittää työsalissa tapahtuvaa opetusta lähemmäksi työelämän tarpeita. Lisäksi hankkeessa pyrittiin eroon roskalavoille päätyvistä harjoitustöistä, joiden sijasta tehtäisiin myytäviä asiakastöitä. Näin saataisiin osa materiaalikuluista takaisin, mikä parantaisi määrärahojen riittävyyttä kiristyvässä taloustilanteessa. Lisäksi tavoitteena oli saada muu työyhteisö sitoutumaan hankkeen taakse. Kone- ja metallialalla oli tällaista mallia lähdetty kokeilemaan parilla hyvin myyvällä tuotteella. Näistä tuotteista oli olemassa hyvät kuvat, jolloin opiskelijoiden oli helppo laskea raaka-aineiden menekit, valmistaa tuotteet ja hinnoitella ne. Samoin rakennusalalla oli hyviä kohtuullisen haastavia piharakennuksia, joille oli kysyntää. Tuotteista oli saatu hyvät rakennekuvat, jolloin valmistus oli helppoa ja mittavirheistä johtuva hukka oli saatu vähäisemmäksi. Samalla oppilaat ovat saaneet osallistua materiaalien tilaukseen ja tuotteiden hinnoitteluun. Kehittämishankkeeseen liittyvä opiskelijoille tehty kysely antoi meille lisää varmuutta siihen, että kehityksen suunta on ollut oikea. Opiskelijat ovat kokeneet asiakaslähtöiset työt mielekkäiksi, haastaviksi ja toivoneet niitä jopa enemmän

Kone- ja tuotantotekniikan uusiutuvat oppimisympäristöt

Ammatillinen koulutus on kokenut viime vuosina suuria muutoksia. Koulutus tarvitsee uudistusta, koska työelämässä menestyminen edellyttää uudenlaista ammattitaitoa ja osaamista. Oppilaitosten näkökulmasta ammatillisen koulutuksen muutokseen vastatakseen ei riitä, että koulutusta muutetaan. Myös oppimisympäristöjä on uudistettava. Oppimisympäristöjen tulee vastata niin osaamisperusteisen oppimisen kuin työelämästä tulevien ammattitaitovaatimusten tukemista. Savon koulutuskuntayhtymä toteuttaa Kuopion Savilahteen uuden kampuksen. Kampuksen valmistumisajankohta on vuonna 2022. Tämän työn tavoitteena oli suunnitella Savilahteen valmistuviin Savon ammattiopiston kone- ja tuotantotekniikan tiloihin toimivat ja nykyaikaiset oppimisympäristöt. Opinnäytetyö sisältää layout-suunnittelun työsalien koneille ja laitteille, työturvallisuuden suunnittelun, tarkastelun ja riskien arvioinnin sekä kone- ja tuotantotekniikassa käyttöönotetun pisteoppimisen toteuttamisen mallin. Teoriaosuudessa käsitellään layout-suunnittelua, oppimisympäristöjä, Lean 6S -menetelmää ja työturvallisuutta. Lisäksi suunnittelun tueksi on tehty useita tutustumiskäyntejä erilaisiin toimintaympäristöihin. Työn tuloksena valmistui layout-suunnitelma työsalien toiminnoille Savilahteen siirtymistä varten. Työssä pyrittiin mahdollisimman valmiiseen suunnitelmaan koneiden ja laitteiden sijoittelussa. Lisäksi rakennushankkeen edetessä yksityiskohtia tullaan vielä tarkentamaan