Howl I get to know you?:a review of behavioural observation methods: implications for monitoring wild wolves

Abstract. Observation is a key method in the field of animal ecology and behavioural research. Field studies often add to information collected via experimental methods to inform of their ecological validity. The grey wolf (Canis lupus) is an important species for wildlife management and conservation as well as comparative and cognitive studies which often use observational methods for data collection. Despite the interest in the species, wolf behaviour is challenging to observe visually in the nature. To discuss how methodology could be improved to better study wolves in the wild, I looked at which methods have been used to study the behaviour of both wild wolves, and other terrestrial mammals. For this I conducted a systematic literature review on visual observation methods for wolves and other terrestrial mammals between the years 2001–2020. I found that while binoculars and spotting scopes have remained the main visual observation method for wolf research, other terrestrial mammals are increasingly behaviourally monitored with camera traps and unmanned aerial vehicles (UAVs). Adapting these modern methods for wild wolf research could further our knowledge of their behaviour. Developing ways to better observe the behaviour of wild animals in their natural environment may help us further understand their role in the environments they often share with humans. It can offer valuable information to aid conservation and management efforts, help minimize human-wildlife conflicts and economical losses, add to our understanding of evolution of social behaviour and ecological interactions, and offer possible ways to add ecological validity to experimental studies on canines. As technological advances provide us with more possibilities for observation, we can learn more about ourselves, and the canines living among us

Aqueous modification of chitosan with itaconic acid to produce strong oxygen barrier film

In this study, the chemical modification of chitosan using itaconic acid as a natural-based unsaturated dicarboxylic acid was investigated. In an aqueous environment, the amine group of chitosan reacts with itaconic acid to produce a chitosan derivative with pyrrolidone-4-carboxylic acid group. On the basis of the elemental analysis, 15 of the amine groups of chitosan reacted, thus creating modified chitosan with amine and carboxylic acid functionalities. Due to the presence of amine and carboxylic acid groups, the surface charge properties of the chitosan were notably altered after itaconic acid modification. In an aqueous solution, the modified chitosan exhibited zwitterionic properties, being cationic at low pH and turning anionic when the pH was increased over 6.5, whereas the original chitosan remained cationic until pH 9. Furthermore, it was demostrated that the modified chitosan was suitable for the preparation of a self-standing film with similarly high transparency but notably higher mechanical strength and oxygen barrier properties compared to a film made from the original chitosan. In addition, the thermal stability of the modified chitosan film was higher than that of the original chitosan film, and the modified chitosan exhibited flame-retardant properties

”Toivoisi, että pääpaino olisi siinä opetuksessa ja opettamisessa, mutta tuntuu, että sen osuus koko ajan vähenee ja kaiken muun osuus kasvaa”:luokanopettajien kokemuksia työtehtävistä ja työn hallinnasta

Tiivistelmä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan luokanopettajien työtä ja työn hallintaa. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan suomalaisopettajien kokemus omasta työmäärästä on kasvanut ja työtahti koetaan yhä intensiivisemmäksi vaatimusten ja töiden kasaantuessa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millaisiin opetuksen ulkopuolisiin työtehtäviin opettajilta kuluu tänä päivänä paljon aikaa ja millä keinoin opettajat hallitsevat työtään. Tutkimuksen tarkoituksena oli ymmärtää sekä tehdä näkyväksi opettajien työtä ja työmäärää tänä päivänä. Lisäksi tavoitteena oli tuoda esiin keinoja, joita opettajat käyttävät oman työnsä hallintaan. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena tuoden opettajien subjektiivisia kokemuksia esiin. Tutkimuksen aineisto koostuu viiden luokanopettajan teemahaastatteluista, jotka analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin mukaisesti. Tutkimuksessa ilmeni, että opettajilta kuluu tänä päivänä paljon aikaa kolmiportaiseen tukeen liittyviin tehtäviin, viestintään ja yhteydenpitoon sekä oheistöihin. Oheistöitä lukuun ottamatta opettajat kokivat näiden olevan tärkeitä ja työhön kuuluvia tehtäviä, mutta heillä meni niiden hoitamiseen paljon ajallisia resursseja. Erityisesti hallinnolliset asiakirjat, moniammatillinen yhteistyö sekä tuen tarpeisiin vastaaminen työllistivät opettajia enenevässä määrin. Myös viestinnän ja yhteydenpidon koettiin vievän tänä päivänä paljon aikaa monikanavaisen viestinnän sekä kodin ja koulun yhteistyön painottumisen myötä. Opettajien kokemuksista voitiin päätellä, että työläisiin ja aikaa vieviin tehtäviin toivottiin sekä lisäresursseja että selkeämpiä ja yksinkertaisempia toimintatapoja, jotka toisivat helpotusta opettajille ja koko työyhteisölle. Yksinkertaistamalla byrokraattisia ja ylhäältä päin ohjattuja työtehtäviä opettajat voisivat keskittyä paremmin oman perustyönsä tekemiseen. Lisäksi tutkimus osoitti, että opettajilla oli käytössään monipuolisesti erilaisia työn hallinnan keinoja. Työtä hallittiin työn organisoimisen keinoin, opettajan yksilöllisin keinoin sekä osana työyhteisön toimintaa. Yksilölliset työn hallinnan keinot nousivat tärkeään rooliin erityisesti kokeneempien opettajien keskuudessa. Opettajien kokemus omasta toimijuudesta ja mahdollisuudesta vaikuttaa omaan työhön näyttäytyi työn hallinnan kannalta keskeisenä tekijänä. Työyhteisön toiminnan osalta yhteisopettajuus koettiin erityisen merkittävänä työtaakkaa helpottavana keinona sekä konkreettisen työnjaon että sosiaalisen tuen myötä. Työn organisoimisen keinot puolestaan näyttäytyivät yleisimmin käytettyinä työn hallinnan keinoina, joista työn priorisoimisen ja ennakoinnin merkitys korostui erityisesti kiireisinä aikoina. Tämä tutkimus toi esiin uudenlaisia näkökulmia siitä, miten yksilöllisiä ja työkokemuksen myötä kehittyviä opettajien työn hallinnan keinot voivat olla

Oppimisen tukeminen avoimissa oppimisympäristöissä

Tiivistelmä. Tämä tutkielma käsittelee oppimisen tukemista avoimissa oppimisympäristöissä. Tavoitteena on tutkia ja selvittää, millaisia nykyaikaiset avoimet oppimisympäristöt ovat ja miten ne tukevat oppilaiden oppimista peruskoulun kontekstissa. Tutkimus on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tarkoituksena on antaa aiheesta ajankohtaista tutkimustietoa laajan aineiston pohjalta. Oppimisympäristöjen kehittämisen taustalla vaikuttavat vallitsevat oppimiskäsitykset sekä niihin liittyvät didaktiset ja pedagogiset lähestymistavat. Oppimisympäristöjen suunnittelussa ja kehittämisessä tulee huomioida, mihin opetus- ja oppimiskäsitykseen ympäristön toiminta perustuu. Nykyisen Perusopetuksen opetussuunnitelman (2016) oppimiskäsitys painottaa itseohjautuvuuden ja yhteisöllisen tiedon rakentamisen edistämistä, mikä pohjautuu sosiokonstruktiiviseen oppimiskäsitykseen. Itseohjautuva ja yhteisöllinen oppiminen korostuvat myös uusissa avoimissa oppimisympäristöissä. Itseohjautuvuutta tuetaan antamalla oppilaalle vapautta ja vastuuta omasta oppimisestaan, mikä myös mahdollistaa yksilöllisten oppimisprosessien rakentumisen. Muunneltavien ja joustavien tilojen ansiosta avoimissa oppimisympäristöissä on mahdollista toteuttaa yhteisöllistä työskentelyä huomioiden oppilaiden yksilölliset tarpeet. Avoimien tilojen visuaalinen näkyvyys edistää yhteisöllistä ja vuorovaikutuksellista työskentelyä. Yhteisöllisessä oppimisessa oppilaat muokkaavat toistensa ajattelua ja voivat löytää uusia näkökulmia jaetun tiedon avulla. Avoimet oppimisympäristöt ovat laajentaneet oppimisympäristöajattelua. Ympäröivä yhteiskunta ja teknologia mahdollistavat oppimisympäristöjen laajentumisen, jolloin oppimisen mahdollisuus voidaan nähdä kaikkialla. Oppimisen ja todellisen elämän välille syntyvä yhteys nostaa informaalien oppimistilanteiden merkitystä oppimisessa. Oppimisympäristön sitominen oppilaiden omaan kokemusmaailmaan tukee jatkuvaa, elinikäistä oppimista

Effect of natural weathering on water absorption and pore size distribution in thermally modified wood determined by nuclear magnetic resonance

Funder: Teollisuusneuvos Heikki Väänänen's FundFunder: International Thermowood AssociationFunder: Quantum Institute, University of OuluAbstractThermally modified wood (TMW) is widely used in outdoor applications due to its advanced properties towards weathering stresses. Although the structure changes of TMW from weather factors have been reported, investigation of the quantitative analysis of water states and cell wall structure of TMW after weathering is limited. In this work, the amount of bound water, fiber saturation point (FSP), cell wall pores, and free water distribution of thermally modified Scots pine, Norway spruce, and European ash were measured before and after a 2-year natural weathering via NMR relaxometry, cryoporometry, and magnetic resonance imaging. The results show that weathering increased T2 relaxation time of lumens, indicating the degradation of tracheids and vessels, especially in TMW compared to unmodified wood. The amounts of bound water, FSP value, and cell wall pores were increased after weathering; however, an increase in thermal modification intensity resulted in lower FSP and limited the increase in number of pores. In summary, TMW showed better performance than unmodified wood after weathering.</jats:p

Effect of natural weathering on water absorption and pore size distribution in thermally modified wood determined by nuclear magnetic resonance

Funder: Teollisuusneuvos Heikki Väänänen's FundFunder: International Thermowood AssociationFunder: Quantum Institute, University of OuluAbstractThermally modified wood (TMW) is widely used in outdoor applications due to its advanced properties towards weathering stresses. Although the structure changes of TMW from weather factors have been reported, investigation of the quantitative analysis of water states and cell wall structure of TMW after weathering is limited. In this work, the amount of bound water, fiber saturation point (FSP), cell wall pores, and free water distribution of thermally modified Scots pine, Norway spruce, and European ash were measured before and after a 2-year natural weathering via NMR relaxometry, cryoporometry, and magnetic resonance imaging. The results show that weathering increased T2 relaxation time of lumens, indicating the degradation of tracheids and vessels, especially in TMW compared to unmodified wood. The amounts of bound water, FSP value, and cell wall pores were increased after weathering; however, an increase in thermal modification intensity resulted in lower FSP and limited the increase in number of pores. In summary, TMW showed better performance than unmodified wood after weathering.</jats:p

JNK1 controls adult hippocampal neurogenesis and imposes cell-autonomous control of anxiety behaviour from the neurogenic niche

Promoting adult hippocampal neurogenesis is expected to induce neuroplastic changes that improve mood and alleviate anxiety. However, the underlying mechanisms remain largely unknown and the hypothesis itself is controversial. Here we show that mice lacking Jnk1, or c-Jun N-terminal kinase (JNK) inhibitor-treated mice, display increased neurogenesis in adult hippocampus characterized by enhanced cell proliferation and survival, and increased maturation in the ventral region. Correspondingly, anxiety behaviour is reduced in a battery of tests, except when neurogenesis is prevented by AraC treatment. Using engineered retroviruses, we show that exclusive inhibition of JNK in adult-born granule cells alleviates anxiety and reduces depressive-like behaviour. These data validate the neurogenesis hypothesis of anxiety. Moreover, they establish a causal role for JNK in the hippocampal neurogenic niche and anxiety behaviour, and advocate targeting of JNK as an avenue for novel therapies against affective disorders.Peer reviewe

Enterprise Education Competitions: A Theoretically Flawed Intervention?

The demand for including enterprise in the education system, at all levels and for all pupils is now a global phenomenon. Within this context, the use of competitions and competitive learning activities is presented as a popular and effective vehicle for learning. The purpose of this chapter is to illustrate how a realist method of enquiry – which utilises theory as the unit of analysis – can shed new light on the assumed and unintended outcomes of enterprise education competitions. The case developed here is that there are inherent flaws in assuming that competitions will ‘work’ in the ways set out in policy and guidance. Some of the most prevalent stated outcomes – that competitions will motivate and reward young people, that they will enable the development of entrepreneurial skills, and that learners will be inspired by their peers – are challenged by theory from psychology and education. The issue at stake is that the expansion of enterprise education policy into primary and secondary education increases the likelihood that more learners will be sheep dipped in competitions, and competitive activities, without a clear recognition of the potential unintended effects. In this chapter, we employ a realist-informed approach to critically evaluate the theoretical basis that underpins the use of competitions and competitive learning activities in school-based enterprise education. We believe that our findings and subsequent recommendations will provide those who promote and practice the use of competitions with a richer, more sophisticated picture of the potential flaws within such activities.Peer reviewedFinal Published versio

Oppilaitten eettinen toimijuus videotutkimuksessa

The rapid development of various recording technologies in recent years has created appealing opportunities for researchers to document and study science, technology, engineering, and mathematics (STEM) learning in ways which previously were either impossible, high-priced, or impractical. The potential access that low-cost and ever-smaller recorders provide us has been wisely tempered with cautions that researchers critically reflect on whether the benefits of the research outweigh the invasion of participants’ privacy, especially in research with children. These cautions rightfully place the burden of ethical deliberation on the researcher. However, by so doing they also direct attention away from the ethical work done by study participants and overshadow their agency in relation to the research. In effect, the cautions join and reinforce dominant narratives of participant, especially children’s, vulnerability in research and the researcher as the main ethical actor during the research process. This study seeks to balance such narratives by drawing attention to how children demonstrate their awareness of the audience of nearby recorders to each other and, through such actions, also create spaces for private, out-of-view interaction they do not wish to be recorded. With demonstrative vignettes from a yearlong ethnographic study of children’s learning in an alternative STEM learning infrastructure, the study argues that such moments highlight children’s ethical agency in research.The rapid development of various recording technologies in recent years has created appealing opportunities for researchers to document and study science, technology, engineering, and mathematics (STEM) learning in ways which previously were either impossible, high-priced, or impractical. The potential access that low-cost and ever-smaller recorders provide us has been wisely tempered with cautions that researchers critically reflect on whether the benefits of the research outweigh the invasion of participants’ privacy, especially in research with children. These cautions rightfully place the burden of ethical deliberation on the researcher. However, by so doing they also direct attention away from the ethical work done by study participants and overshadow their agency in relation to the research. In effect, the cautions join and reinforce dominant narratives of participants’, especially children’s, vulnerability in research and the researcher as the main ethical actor during the research process. This study seeks to balance such narratives by drawing attention to how children demonstrate their awareness of the audience of nearby recorders to each other and, through such actions, also create spaces for private, out-of-view interaction they do not wish to be recorded. With demonstrative vignettes from a yearlong ethnographic study of children’s learning in an alternative STEM learning infrastructure, the study argues that such moments highlight children’s ethical agency in research.Peer reviewe