Liikennealan kansallisen kasvuohjelman väliarviointi

Liikennealan kansallisen kasvuohjelman väliarvioinnissa on tarkasteltu kasvuohjelman täytäntöönpanoa ja vaikuttavuutta perustuen pääosin kasvuohjelmassa mukana olleiden toimijoiden näkemyksiin. Lisäksi väliarvioinnin laatimisessa on hyödynnetty vuonna 2020 toteutetun selvityksen ”Liikennealan mittaristo ja tilannekuva” suosituksia väliarvioinnille. Väliarvioinnissa saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että kasvuohjelma on edistänyt yritysvetoista kehitystä, kasvua ja kansainvälistymistä. Kasvuohjelman toimenpiteet on saatu käynnistettyä, mutta toteutus on monen toimenpiteen osalta vasta alkuvaiheessa, jolloin vaikuttavuus on toistaiseksi jäänyt rajalliseksi. Syitä tähän ovat esimerkiksi väliarvioinnin tarkastelun lyhyt aikajänne, resurssien puute toimenpiteiden toteutuksen osalta sekä liikkumiseen ja liikenteeseen voimakkaasti vaikuttanut globaali pandemia. Kasvuohjelma nähdään mahdollistajana, joka tukee liikennealan kehitystä sekä tunnistettujen kärkimittarien – kasvu, vienti, TKI-toiminta ja digitalisaatio – toteutumista. Johtopäätökset ja suositukset kasvuohjelman vaikuttavuuden lisäämiseksi korostavat kasvuohjelman jatkamista ja toiminnallistamista, keskittymistä kaupallistamiseen ja vientiin, toimenpiteiden ja toimijoiden koordinaation kehittämistä, ohjausryhmän roolin operationalisoimista sekä koordinaattorin roolin tärkeyttä

The effects of peeling on finite element method-based EEG source reconstruction

Peer reviewe

Suomen kansallisen geotietoaineiston arvo

Suomen kansalliset geotietoaineistot ovat kansainvälisen vertailun perusteella erittäin hyvällä tasolla. Geotietoaineistojen saatavuuden, kattavuuden, tiedonkeruun sekä vaikutuksien kaivosinvestointien houkuttelevuuteen osalta Suomi on yksi maailman johtavista maista. Geotietoaineiston pääasiallisia käyttäjiä ovat kaivos- ja malminetsintäyhtiöt, erilaiset suunnitteluorganisaatiot, yliopistot, tutkimuslaitokset, kunnat ja kaupungit, maakunnalliset liitot ja viranomaiset. Mineraalitalouden kannalta keskeisten geotietoaineistojen kustannusarvo on noin 1 330 milj.€. Geotietoaineiston hankintaan investoitua euroa kohden on muodostunut Suomessa uutta kokonaistuotosta 2,4 euroa, arvonlisäystä 1,1 euroa ja verotuloja (nykyisen verorakenteen mukaisesti) 0,5 euroa. Kansantalouteen muodostuneiden hyötyjen kautta arvioituna kansallisen geotietoaineiston arvo on noin 5,15 miljardia euroa. Vältettyjen kustannusten perusteella kansallisen geotietoaineiston yhteiskunnallinen arvo on mediaanin mukaan arvioituna 17,9 miljoonaa ja keskiarvon mukaan 716 miljoonaa euroa vuodessa. Jatkossa geotietoaineistoa tulisi kehittää kohti uudenlaisia käyttökohteita ja -tapoja. Uusia käyttökohteita ja -tapoja tulisi kartoittaa säännöllisillä kyselyillä aineistojen käyttäjille. Kehittämällä aineistoja, pystytään saavuttamaan myös merkittäviä säästöjä muualla yhteiskunnassa vältettyjen kustannusten kautta.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Selvitys akkuklusterin osaamisen kysynnästä ja alan koulutuksen houkuttelevuudesta

Kansallisen akkustrategian (tammikuu 2021) yhtenä tavoitteena on kehittää osaamista vastaamaan alan nykyisiä ja tulevia tarpeita. Tämä selvitys kartoitti akkuarvoketjun osaamisen kysyntää yrityksissä sekä alan koulutuksen houkuttelevuutta lukiolaisten, opiskelijoiden ja alanvaihtajien keskuudessa. Yritykset tunnistivat kasvavan osaajapulan koko arvoketjussa ja ovat valmiita osallistumaan alan koulutuksen kehittämiseen. Suurin määrällinen tarve on tuotanto- ja prosessityöntekijöille. Osaamistarpeina painotettiin koko akkuarvoketjun, mukaan lukien akkuteknologian sovellusten ymmärrystä, teknistä syväosaamista, liiketoimintaosaamista, vastuullisuus- ja ympäristöasioita sekä asiakastarpeiden ja markkinoiden ymmärrystä. Akkualaa ei tunneta vielä riittävän hyvin suomalaisten nuorten ja opiskelijoiden keskuudessa, vaikka siihen suhtaudutaan positiivisesti. Akkuala vastaa hyvin nuorten työelämäodotuksia liittyen mm. työn kiinnostavuuteen ja ilmastohaasteisiin vaikuttamiseen. Toisaalta alalla tunnistetut vastuullisuushaasteet mietityttivät. Kasvava tietämys lisää sekä kiinnostusta että positiivisia mielikuvia akkualasta. Johtopäätösten yhteenvetona esitetään viisi kehitysideakokonaisuutta, jotka liittyvät riittävän laaja-alaisen osaamisen takaamiseen, ammatillisen koulutuksen ja toimialakuvan kehittämiseen sekä yhteistyön ja kansainvälisen liikkuvuuden lisäämiseen

Pressure–Poisson equation in numerical simulation of cerebral arterial circulation and its effect on the electrical conductivity of the brain

Background and Objective: This study considers dynamic modeling of the cerebral arterial circulation and reconstructing an atlas for the electrical conductivity of the brain. Electrical conductivity is a governing parameter in several electrophysiological modalities applied in neuroscience, such as electroencephalography (EEG), transcranial electrical stimulation (tES), and electrical impedance tomography (EIT). While high-resolution 7-Tesla (T) Magnetic Resonance Imaging (MRI) data allow for reconstructing the cerebral arteries with a cross-sectional diameter larger than the voxel size, electrical conductivity cannot be directly inferred from MRI data. Brain models of electrophysiology typically associate each brain tissue compartment with a constant electrical conductivity, omitting any dynamic effects of cerebral blood circulation. Incorporating those effects poses the challenge of solving a system of incompressible Navier–Stokes equations (NSEs) in a realistic multi-compartment head model. However, using a simplified circulation model is well-motivated since, on the one hand, the complete system does not always have a numerically stable solution and, on the other hand, the full set of arteries cannot be perfectly reconstructed from the MRI data, meaning that any solution will be approximative. Methods: We postulate that circulation in the distinguishable arteries can be estimated via the pressure–Poisson equation (PPE), which is coupled with Fick's law of diffusion for microcirculation. To establish a fluid exchange model between arteries and microarteries, a boundary condition derived from the Hagen–Poisseuille model is applied. The relationship between the estimated volumetric blood concentration and the electrical conductivity of the brain tissue is approximated through Archie's law for fluid flow in porous media. Results: Through the formulation of the PPE and a set of boundary conditions (BCs) based on the Hagen–Poisseuille model, we obtained an equivalent formulation of the incompressible Stokes equation (SE). Thus, allowing effective blood pressure estimation in cerebral arteries segmented from open 7T MRI data. Conclusions: As a result of this research, we developed and built a useful modeling framework that accounts for the effects of dynamic blood flow on a novel MRI-based electrical conductivity atlas. The electrical conductivity perturbation obtained in numerical experiments has an appropriate overall match with previous studies on this subject. Further research to validate these results will be necessary.Peer reviewe

Powered by actors and business models: Analysing the potential for energy community development in new regions using the case of Kökar island

An energy transition from centralised and fossil-fuelled installations towards decentralised and renewable energy has been advocated by governments, businesses and academia. In the EU it has become a regional strategy, and a desire of citizens, to enable communities to take an active role in the energy market in the hopes of transitioning to an increasingly local, renewable and participatory future energy system. These citizen-led energy communities (ECs) have multiple individual and societal benefits and are expected to have a major role in the future energy system. Prior studies on ECs have mostly focused on analysing existing ECs on regions with a favourable environment for their development. Studies on developing ECs in new regions without existing EC culture have received less attention. Therefore, this thesis analyses EC development in new regions using the case of Kökar island in Åland, Finland. It utilises a developed EC enabling framework to find a suitable EC type fitting Kökar and from these results provides recommendations for future EC development efforts. To determine a suitable EC type on Kökar, data was collected from document analysis, ten expert interviews, a survey and three focus groups and analysed in a content analysis software. As a result, an EC type with six characteristics could be proposed for Kökar, and suggestions provided to simplify and improve the efficiency of the EC enabling framework to aid future EC development work. Additionally, recommendations were provided for EC developers and policymakers to emphasise contextual factors when developing ECs, utilise and continue improving the EC enabling framework, provide development assistance to, and capitalise on the possibilities provided by, the nascent field of ECs. The changing energy environment requires future research to follow and contribute to the field’s advancement by e.g. analysing EC development frameworks and suitable organisational forms and taking an active role in producing pilot sites

Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurikomitean arviointi

Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurikomitean (TIK) arviointi vuosien 2014–2022 ajalta toteutettiin syksyllä 2022. Arvioinnissa on tarkasteltu miten TIKin tehtävät, toiminta ja rahoitus ovat vastanneet TKI-järjestelmän strategisiin kehittämistarpeisiin. Näkökulmia olivat TIKin rooli 1) tutkimusinfrastruktuurien avoimuus ja yhteiskäyttöisyys, 2) pitkäjänteisen yhteistyön ja osaamiskeskittymien kehittäminen ja 3) digitalisaation ja kestävän kehityksen murrosten edistäminen. Arvioinnin mukaan TIKin toiminta on vastannut keskeisellä tavalla tutkimusinfrastruktuurien kehittämisen tarpeisiin, selkiyttänyt kansallista tutkimusinfrastruktuurirahoitusta ja toiminta on jatkuvasti kehittynyt. Olennaisena havaintona raportissa nostetaan esiin vuosien 2014–2022 aikana muuttuneet toimintaympäristön vaatimukset ja kasvaneet rahoituksen paineet erityisesti tutkimusinfrastruktuurien digitalisaation osalta. Raportin suositus on vahvistaa tutkimusinfrastruktuuritoiminnan rahoitusta, tarve selkiyttää TIKin toimintaa toisaalta rahoituspäätöksiä tekevänä tahona ja toisaalta strategisen infrastruktuuripolitiikkaa ohjaavana elimenä, sekä tarve selkiyttää merkittävien kansallisten infrastruktuurien tiekarttaa suhteessa infrastruktuurien rahoittamiseen ja kehittämiseen.Raportissa esitetyt päätelmät ja suositukset ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä edusta opetus- ja kulttuuriministeriön kantaa