Recent Research Provides Significant New Information about Predisposing Factors, Diagnostic Practices, and Treatment of Carpal Tunnel Syndrome

This current Special Issue of JCM will highlight some of the latest studies on carpal tunnel syndrome (CTS) [...

Tuotantopanosten substituutio sekä tekninen kehitys Suonien maitotiloilla vuosina 1965-1991: Empiirinen sovellutus kirjanpitoa pitäville maitotiloille

The study presents an attempt to gain a better understanding of the input substitution and technological development on Finnish dairy farms. The dual approach of the neoclassical production and cost theory is applied. A system of derived demand and cost functions is estimated using a representative dairy farm data and panel data of bookkeeping Finnish dairy farms. The flexible translog cost function is utilized to solve the empirical research problem. The cost function study is chosen, because it makes it possible to study production of farms operating in the area of decreasing average costs. According to the results, inputs are for the most part substitutes with each other. With the existing production technology, the substitution of inputs for other inputs is inelastic. The own price elasticities are also inelastic. Technical change is purchased feed-saving and other inputs-using. The average annual rate of technical change was 1.3 percent. The new production chains resulting from technical change have made it possible to increase the size of dairy farms. Increasing the size of dairy farms should be allowed so in order to make it possible to utilize the advantages related to the economies of size.Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Suomen maataloustuotanto on muuttunut nopeasti 1960- luvun alusta lähtien. Maatalouden muutokset ovat kytkeytyneet läheisesti kansantalouden kehitykseen. Taloudellisen kasvun ja elintason kohoamisen myötä syntyneet työpaikat ovat houkutelleet työvoimaa etenkin pientiloilta. Kehityksen mukana maaseudun väestö on vähentynyt yli puolella miljoonalla henkilöllä. Samanaikaisesti maitotilojen lukumäärä on laskenut 240 000 tilasta nykyiseen alle 35 000 tilaan. Maitotilojen nopea väheneminen ei ole poistanut maidon ylituotantoa. Vaikean ylituotannon vuoksi maidontuotantoa on rajoitettu voimakkaasti, jonka seurauksena maitotilojen aktiivinen kehittäminen on jäänyt vähälle huomiolle, Tulevaisuudessa tarve maitotilojen kehittämiseen näyttää kasvavan. Tällöin tarvitaan uutta tietoa tuotantopanosten substituutiomahdollisuuksista (tuotantopanosten välisestä korvattavuudesta) sekä maitotilojen teknisestä kehityksestä. Tuotantopanosten substituutiomahdollisuuksien tunteminen ei ole oleellista pelkästään maidontuottajille, joiden mahdollisuudet vaikuttaa tuotantopanosten ja tuotteiden hintoihin ovat vähäiset, vaan se on erityisen tärkeää poliittisille päättäjille, joiden tulisi tuntea kehittämistoimenpiteiden yritystaloudelliset vaikutukset. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka maidontuottaja reagoi ja muuttaa tuotantopanosten käyttöä niiden suhteellisten hintojen muuttuessa. Maidontuottajat eivät voi siirtää suhteellisten panoshintojen muutosta tuotteillensa hintoihin, koska ne on sovittu etukäteen maataloustuloneuvotteluissa, joten sopeutuminen tuotantopanosten hintojen suhteellisiin muutoksiin tapahtuu pääosin maitotilan tuotantoteknologiaa muuttamalla, siinä mitassa kuin se vain on mahdollista. Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on selvittää tuotantopanosten kysynnän substituutio- ja oman hinnan joustojen arvot. Tuotantopanosten välisten substituutiomahdollisuuksien tutkiminen suomalaisilla maitotiloilla on ollut vähäistä. Maitotiloja kehitettäessä ja maidontuotantoa ohjattaessa tuotantopanosten keskinäisten suhteiden ja substituutiomahdollisuuksien tunteminen on oleellista. Ilman yritystaloudellista tietoa kehittämis- ja ohjaustoimenpiteet voivat olla ristiriidassa asetettujen tavoitteiden kanssa. Lisäksi tavoitteena on tutkia, kuinka tekninen kehitys on vaikuttanut yksittäisten tuotantopanosten kysyntään sekä minkä tuotantopanosten kysyntä on lisääntynyt ja minkä vähentynyt teknisen kehityksen myötä. Tutkimuksen teoreettinen kehys Tässä tutkimuksessa hyödynnetään neoklassista tuotantoja kustannusteoriaa. Tutkimus pohjautuu pitkän aikajänteen tarkasteluun, jolloin kaikki kustannukset oletetaan muuttuviksi kustannuksiksi. Tuotanto- ja kustannusteorian mukaisesti oletetaan, että maitotilalle on olemassa tuotantofunktio, joka täyttää hyvin käyttäytyvän tuotantofunktion ominaisuudet. Koska maidontuotantoa on rajoitettu maassamme vuodesta 1970 lähtien ja koska maitotilat eivät toimi täydellisen kilpailun oloissa tuotemarkkinoillaan, niiden taloudellista käyttäytymistä kuvataan tuotantokustannusten minimointiongelmana. Tutkimusongelman ratkaisemiseen käytetään duaalilähestymistapaa. Teorian mukaan oletetaan, että tuotantofunktio kuvaa tuotantopanosten ja tuotoksen välisen yhteyden, maitotilat toimivat kustannusten minimoijina ja että tuotantopanosten ja tuotteiden hinnat määräytyvät eksogeenisesti. Duaalilähestymistapa ja kustannusfunktion käyttö mahdollistavat tutkimusongelman ratkaisemisen. Aineistoja tutkimusmenetelmät Tutkimusaineistona käytetään Suomen maatalouden kannattavuustutkimukseen osallistuvilta maitotiloilta kerättyjä tietoja vuosilta 1965-1991. Tutkimusta varten kerättiin kaksi aineistoa: A-maitotilat (44 kpl), jotka ovat mukana koko tutkimusaikajänteen ja B-maitotilat (168-364 kpl), joiden määrä vaihtelee vuosittain. Energiakriisin jälkeiselle ajalle 1976-1991 estimoidaan mallit erikseen. Empiirinen havaintoaineisto koostuu maitotilojen kokonaistuotosta, kustannuksista, tuotantopanosten hinnoista sekä tuotantopanosten kustannusosuuksista. Tutkimukseen valittiin neljä aggregoitua tuotantopanosta; työ (maidontuottajaperheen ja palkkaväen työ), pääoma (koneet, kalusto, laitteet ja rakennukset), ostolannoite ja ostoväkirehu. Maitotilojen metsätalous, muu tuotantotoiminta, sivuansiotalous ja yksityistalous eivät kuuluneet tutkimuksen piiriin. Aineisto kerättiin kirjanpitotilojen tilivuoden tapahtumista, jotka on merkitty muistiin virtasuureina siten, että tuotos ja sen tuottamiseen käytetyt tuotantopanokset sattuvat samalle ajanjaksolle. Tutkimusjakson aluksi valittiin vuosi 1965, koska tällöin kirjanpitotiloilla siirryttiin kesä-heinäkuun vaihteen tilikaudesta vuoden alusta alkavaan tilikauteen. Tilivuonna 1964-1965 kaikille tiloille ei ole laadittu täydellistä tilinpäätöstä, joten tilikauden aineisto on jäänyt pieneksi. Luotettavan aineiston saanti vuotta 1965 edeltävältä aikajänteeltä ei ollut mahdollista. ”Edustava” maitotila periaatetta sovelletaan molempiin tutkimusaineistoihin. A- ja B-maitotiloja kuvaavan edustavan tilan havainnot saadaan laskemalla A- ja B-maitotila -aineistoista keskiarvot kullekin vuodelle erikseen. A-maitotila -aineisto kerätään paneeliaineistoksi, koska tietoja halutaan erityisesti yritystasolta. Tuotanto- ja kustannusteoria perustuu yksittäisten yrittäjien päätöksentekoon, joten paneeliaineiston käyttö on teoreettisesti vahvemmalla pohjalla kuin ”edustava” maitotila -aineiston käyttö. Tutkimusongelman ratkaisemiseksi kustannusfunktiosta ja kustannusosuusyhtälöistä muodostetaan yhtälösysteemi, jossa yhtälöiden välille asetetaan tuotanto- ja kustannusteorian mukaiset parametrirajoitukset. Symmetrisyysoletus testataan. Malli saadaan estimoitavaan muotoon approksimoimalla joustavamuotoisella translog-funktiolla kustannusfunktiota ja kustannusosuusyhtälöitä. Yhtälöryhmän singulaarisuus vältetään poistamalla yksi kustannusosuusyhtälö yhtälösysteemistä sekä valitsemalla estimointiproseduuri, joka estimoi parametrit siten, että estimoitujen parametrien arvot eivät riipu siitä, mikä kustannusosuusyhtälöistä pudotetaan yhtälösysteemistä. Poistetun kustannusosuusyhtälön parametrit ratkaistaan parametrirajoitusten avulla. Yhtälösysteemi estimoidaan Zellnerin iteratiivisella estimointimenetelmällä. Se sopii hyvin tutkimuksen yhtälösysteemin estimointiin, koska kustannusosuusyhtälöt muodostavat SUR-yhtälösysteemin (system of seemingly unrelated equations), jossa kustannusosuusyhtälöiden virhetermit ovat keskenään korreloituneita sekä siksi, että yhtälöiden oikealla puolella olevat muuttujat ovat eksegeettisiä. SUR-estimointitekniikkaa käytetään sekä "edustava” maitotila -aineistoon että paneeliaineistoon. Estimoiduista parametri- ja kustannusosuusarvoista ratkaistaan pääoma-, työ-, ostorehu- ja ostolannoitepanosten väliset substituutiojoustot Alienin osittaissubstituutiojouston, Morishiman osittaissubstituutiojouston ja varjosubstituutiojouston mittareilla sekä näiden tuotantopanosten ristijoustot ja oman hinnan joustot. Tutkimustulokset Tutkimustulosten mukaan maidontuotannossa tuotantopanokset ovat pääosin substituutteja keskenään. Substituutiojoustojen arvot ovat suhteellisen pieniä ja tuotantopanosten johdetun kysynnän oman hinnan joustot ovat myös itseisarvoltaan pieniä, joten vallitsevalla tuotantoteknologialla tuotantopanosten korvaaminen toisilla tuotantopanoksilla on joustamatonta. Tämä merkitsee sitä, että perinteisen maatalouspolitiikan ja ympäristöpolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa maitotilojen tuotantopanosten kysyntään tuotantopanosten hintoihin liittyvien verojen ja/tai tukien avulla ovat vähäiset. Alienin osittaissubstituutiojouston mittarilla mitattuna tuotantopanokset ovat pääosin substituutteja keskenään. Kaikissa tutkimusaineistoissa pääoma- ja ostorehupanos ovat komplementtejä (tuotantopanosten välillä täydennyssuhde). Osassa tutkimusaineistoja havaitaan komplementaarisuutta myös työ- ja ostolannoitepanoksen sekä pääoma- ja ostolannoitepanoksen välillä, Morishiman osittaissubstituutiojouston ja varjosubstituutiojouston mittareilla mitattuna tuotantopanokset ovat pääosin substituutteja keskenään. Pääoma- ja ostorehupanoksen välillä havaitaan myös komplementaarisuutta. Verrattaessa ”edustavalle” A- ja B-maitotilalle estimoituja substituutio- ja oman hinnan joustoja havaitaan, että B-maitotilojen joustot ovat keskimäärin jäykempiä kuin A-maitotilojen. B-maitotilat ovat erikoistuneet A-maitotiloja voimakkaammin maidontuotantoon, mikä selittänee joustojen eroja. Paneeliaineistosta ratkaistut joustot antavat samanlaista informaatiota kuin ”edustava” maitotila -aineistosta ratkaistut joustot muutoin paitsi ostolannoitepanokseen liittyvien joustojen osalta, jotka ovat keskimäärin huomattavasti jäykempiä kuin ”edustava” maitotila -aineistosta ratkaistut joustot. Syynä tähän näyttäisi olevan aikasarjoihin kätkeytyvä multikollineaarisuusongelma, jota voidaan korjata hankkimalla lisää aineistoa. Paneeliaineistosta saatavat tulokset ovat luotettavampia kuin edustava maitotila -aineistosta saatavat tulokset, koska paneeliaineiston käyttö lisää informaatiota tiloittaisten tuotosten, kustannusten ja kustannusosuuksien vaihtelusta. Jos ”edustava” maitotila-aineistoon liittyy multikollineaarisuusongelma, paneeliaineisto mahdollistaa aikasarja-aineistosta saatavan informaation korjaamisen. Tutkimuksessa estimoituja substituutiojoustoja verrattaessa muissa maissa estimoituihin substituutiojoustoihin havaitaan niissä huomattavaa samankaltaisuutta. Kaikissa läpikäydyissä tutkimuksissa tuotantopanosten välillä substituutiosuhde on vallitsevana. Muissa maissa estimoidut joustot ovat myös suhteellisen jäykkiä. Tekninen kehitys maitotiloilla on ollut pääoman käyttöä lisäävää. Työ-, ostorehu- ja ostolannoitepanoksen käyttöä kuvaava tekninen kehitys vaihtelee ”edustava” maitotila -aineistossa mallin spesifioinnin mukaan. Tulosten mukaan ”edustava” maitotila -aineistossa tekninen kehitys ja yrityskoko kietoutuvat toisiinsa, joten niiden vaikutusten erottaminen toisistaan on mahdotonta. Paneeliaineistosta ratkaistu tekninen kehitys on ostorehujen käyttöä säästävää ja muita tuotantopanoksia käyttävää. Suomalaisessa maidontuotannossa on pyritty rehuomavaraisuuteen, joten ostorehujen käyttöä säästävä tekninen kehitys on looginen tulos. Maidontuotannon tuotantoteknologiaa ei voida kuvata neutraalilla teknisellä kehityksellä. Vuosittainen tekninen kehitys maidontuotannossa tutkimusaikajänteellä on ollut keskimäärin 1.3 prosenttia. Tutkimustulosten mukaan maidontuotannossa on yrityskokoon liittyviä etuja. Tulosten mukaan tuotoksen nostaminen prosentilla lisää kustannuksia 0.6 prosenttia, joten yksikkökustannukset alenevat tuotantoa laajennettaessa. Tulosten mukaan maidontuotannossa olevia yrityskokoon liittyviä etuja ei ole täysin voitu hyödyntää, koska maatalouspolitiikan pääpaino on ollut ylituotannon vähentämiseen tähtäävässä ohjaamisessa, jolloin tuotannon kehittäminen on jäänyt taka-alalle. Yrityskoon kasvaessa työpanoksen kustannusosuus pienenee ja muiden tuotantopanosten kustannusosuus vastaavasti kasvaa. Maitotilojen tuotannon kehittämiselle on välttämätöntä, että niille annetaan kasvun mahdollisuus. Tämä merkitsee samalla maitotilojen lukumäärän vähenemistä. Tilakohtaiset tuotannonrajoitukset (kesannointivelvoite, tuotantokiintiö) ovat lisänneet yksikkökustannuksia, koska maitotiloilla oleva tuotantokapasiteetti on jäänyt vajaakäyttöön. Lisäksi tuotannonrajoitukset rajaavat useimmilla tiloilla yrityskoon alueelle, jossa yksikkökustannukset alenevat voimakkaasti yrityskoon kasvaessa. Mahdollisessa EU-jäsenyydessä yrityskoon kasvattaminen voi olla vaikeaa heikkenevän kannattavuuden vuoksi. Tutkimus poikkeaa keskeisesti aiemmista panoskysyntätutkimuksista, koska tutkimuksessa verrataan ”edustava” maitotila -tarkastelun tulosten ja paneeliaineiston analyysistä saatavien tulosten eroja sekä selvitetään, missä määrin paneeliaineisto varmentaa tai mahdollisesti kumoaa ”edustava” maitotila -tarkastelun tulokset. Suoritettujen estimointien perusteella paneeliaineisto tukee ja tarkentaa ”edustava” maitotila -aineistoista estimoituja tuloksia. Estimoitujen substituutioparametrien erot ovat yleensä pieniä eikä niissä ole systemaattista vääntöä. Vain ostolannoitteisiin liittyvät substituutiojoustot ovat systemaattisesti jäykempiä paneeliaineistosta ratkaistuna kuin ”edustava” maitotila -aineistosta ratkaistuna

Recent Research Provides Significant New Information about Predisposing Factors, Diagnostic Practices, and Treatment of Carpal Tunnel Syndrome

This current Special Issue of JCM will highlight some of the latest studies on carpal tunnel syndrome (CTS) [...

Co-creating understanding of the role of senses in magazine paper selection

Paperiteollisuus, erityisesti aikakauslehtipaperiteollisuus, on kohdannut useita haasteita viime aikoina. Globaali taloustilanne ja tablet tietokoneiden suosio ovat olleet sen suurimmat uhkatekijät. Samanaikaisesti viimeisimmät esimerkit julkaisijasegmentillä kertovat, miten paperi on valittu laatuun, mutta samalla myös aisteihin perustuen. Stora Enso oli valmis tarttumaan viimeksi mainittuun haasteeseen ja samalla astumaan pois teknisten spesifikaatioiden määrittämältä mukavuusalueeltaan. Insinöörikieli ei tue aikakauslehtipaperin vahvuuksia, jos paperi valitaan aistiominaisuuksien perusteella. Lisätietämystä tarvitaan, jotta asiakkaita voidaan palvella paremmin. Tämä tutkimus suuntaa kohti ainutlaatuisia tuloksia yhteisluomis- ja aistiteorioita yhdistämällä, minkä perusteella sekä paperin toimittajan että julkaisijan on mahdollista oppia uutta näinä haasteellisina aikoina. Empiirinen tieto nojaa kymmeneen, eri puolilla Eurooppaa tehtyihin teemahaastatteluihin, jotka osoittivat julkaisijoiden asenteiden olevan avoimia tutkimusaihetta kohtaan. Viisi aistiamme toimii jatkuvasti, vaikkakin alitajuisesti. Tutkimuksen empiirinen osa käsittelee tarkemmin aistien osuutta paperinvalintaprosessissa. Tekniset spesifikaatiot eivät ole yksi ja ainoa totuus, minkä vuoksi aistien vaikutuksen ymmärtäminen osana paperin valintaprosessia on tarpeen ja sen tärkeys osoitettiin. Paperin toimittaja pystyy luomaan parempaa arvoa parantamalla tietämystä asiakkaidensa odotuksista ja kriteereistä. Tämä gradututkimus edistää sekä käytännön tietämystä että ehdottaa jatkotutkimusaiheita. Julkaisijoilla ei ole käytössään tiettyä menetelmää aistiominaisuuksien arvioinnissa. Arviointi tapahtuu kokonaisvaikutelman perusteella. Teknisiä spesifikaatioita tulisi soveltaa sanallisina termeinä, kun taas aistiominaisuuksille puuttuu yhteys teknisiin mitta-arvoihin. Yhteinen kieli odottaa yhä yhteisluomista.The magazine paper industry has faced many challenges lately. Its main threats are caused by the global economical situation and expected success of tablet computers. At the same time, latest cases at publisher customer segment tell how magazine paper has been selected first of all based on quality, but on senses as well. Stora Enso was willing to face this challenge and step out of its comfort zone called technical specification. Engineering language does not support the pros of magazine paper if selection is based on sensory experience, which is why more knowledge is needed to serve customers better. This research works towards unique results of combining co-creation and sensory theories which offer a great possibility for both the paper supplier and publisher to learn from. Open attitude became obvious in the empirical work where ten publishing houses were interviewed around Europe by using theme interview method. Our five senses work continuously yet subliminally. This study has empirically elaborated the role of senses in the paper selection process. Technical specifications are not the only truth which is why a deeper understanding of the role of senses in magazine paper selection was needed and its importance was pointed out. By improving the knowledge of customers’ quality expectations and criteria, paper supplier is able to create better value. This thesis research contributes to a better knowledge to be used in practice and also proposes ideas for future research. Publishers do not have any specific process for evaluating sensory properties, it is done on overall impression. Technical specifications should be translated into verbal terms and sensory properties lack the connection to technical measurement. Common language is waiting to be co-created

Tilataideteoksen valaistuksen suunnittelu ja toteutus

Insinöörityön tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa valosysteemi tilataideteoksen osaksi. Taideteoksessa oli ryhmä luonnollisen kokoisia ihmishahmoja istumassa penkkiriveillä pimennetyssä huoneessa. Hahmojen kasvoja valaistiin yksi tai kaksi kerrallaan siten, että järjestys vaikutti satunnaiselta ja valaisuaika oli lyhyt. Valaisu sai aikaan varjoja teoksen taakse sijoitetulle valkoiselle seinälle. Työssä vertailtiin erilaisia valonlähteitä sekä kolmea eri tapaa toteuttaa valaistuksen ohjaaminen. Näistä valittiin yksi valonlähde ja yksi ohjaustapa, joilla valosysteemi toteutettiin.The objective of this final year project was to design and manufacture an illuminating system as a part of an artwork. The artwork was composed of natural sized human shapes that were sitting on benches in a darkened room. The faces of the figures were illuminated one or two at the time so it seemed casual. The illuminating time was short. The lighting caused shadows on a white wall that was placed behind the figures.In this project, different kinds of light sources were compared as well as three ways to produce the controlling unit for the lights. From these, one light source and one control method were chosen with which the illuminating system was excecuted

Camelinamunat tekevät hyvää

Camelina on erittäin hyvä monityydyttymättömien rasvahappojen ja erityisesti omega-3-rasvahappojen lähde. Se on mahdollinen raaka-aine myös kanojen ruokintaan. Tuotetut kananmunat ovat ravitsemuksellisesti ja aistinvaraiselta laadultaan hyviä. Camelinaa ei kuitenkaan vielä voida käyttää rehuna, sillä asia vaatisi EUlainsäädännön muutoksen.vo

Innovaatioista elintarvikkeiksi - tutkimuksen haasteet lähivuosina

Elintarviketalouteen vaikuttavat kehitystrendit, kuten kansainvälistyminen, teknologian kehitys ja kuluttajan muuttuvat tarpeet, ohjaavat tulevina vuosina elintarviketutkimusta ja -tuotekehitystä. Tulevaisuudessa peruselintarvikkeiden ohella yhä merkittävämmän roolin muodostavat erilaistetut elintarvikkeet, kuten luomutuotteet, funktionaaliset elintarvikkeet ja uuselintarvikkeet. Tutkimusinnovaatioiden tietä tuotteiksi ja markkinoille tulee tukea yhteisvoimin julkisen sektorin että yritysten toimesta.vo

Internet-based breast cancer patient’s pathway as an empowering patient educational tool

This three-phase study was conducted to examine the effect of the Breast Cancer Patient’s Pathway program (BCPP) on breast cancer patients’ empowering process from the viewpoint of the difference between knowledge expectations and perceptions of received knowledge, knowledge level, quality of life, anxiety and treatment-related side effects during the breast cancer treatment process. The BCPP is an Internet-based patient education tool describing a flow chart of the patient pathway during the breast treatment process, from breast cancer diagnostic tests to the follow-up after treatments. The ultimate goal of this study was to evaluate the effect of the BCPP to the breast cancer patient’s empowerment by using the patient pathway as a patient education tool. In phase I, a systematic literature review was carried out to chart the solutions and outcomes of Internet-based educational programs for breast cancer patients. In phase II, a Delphi study was conducted to evaluate the usability of web pages and adequacy of their content. In phase III, the BCPP program was piloted with 10 patients and patients were randomised to an intervention group (n=50) and control group (n=48). According to the results of this study, the Internet is an effective patient education tool for increasing knowledge, and BCPP can be used as a patient education method supporting other education methods. However, breast cancer patients’ perceptions of received knowledge were not fulfilled; their knowledge expectations exceed the perceived amount of received knowledge. Although control group patients’ knowledge expectations were met better with the knowledge they received in hospital compared to the patients in the intervention group, no statistical differences were found between the groups in terms of quality of life, anxiety and treatment-related side effects. However, anxiety decreased faster in the intervention group when looking at internal differences between the groups at different measurement times. In the intervention group the relationship between the difference between knowledge expectations and perceptions of received knowledge correlated significantly with quality of life and anxiety. Their knowledge level was also significant higher than in the control group. These results support the theory that the empowering process requires patient’s awareness of knowledge expectations and perceptions of received knowledge. There is a need to develop patient education to meet patients’ perceptions of received knowledge, including oral and written education and BCPP, to fulfil patient’s knowledge expectations and facilitate the empowering process. Further research is needed on the process of cognitive empowerment with breast cancer patients. There is a need for new patient education methods to increase breast cancer patients’ awareness of knowing.Internet-pohjainen rintasyöpäpotilaanpolku voimavaraistavan potilasohjauksen välineenä Tässä kolmivaiheisessa tutkimuksessa tarkasteltiin Rintasyöpäpotilaanpolku (RSPP) - ohjelman vaikuttavuutta rintasyöpäpotilaan tiedollisen voimavaraistumisen, tiedontason, elämänlaadun, ahdistuneisuuden ja hoitoon liittyvien sivuvaikutusten näkökulmista rintasyövän hoitoprosessin aikana. RSPP-ohjelma on Internet-pohjainen potilasohjausmenetelmä, joka perustuu vuokaavioon rintasyövän hoitoprosessista. Menetelmä kattaa hoitoprosessin rintasyövän diagnostisista testeistä aina hoitojen jälkeiseen seurantaan. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää RSPP-ohjelman vaikuttavuutta rintasyöpäpotilaan tiedollista voimavaraistumista tukevana potilasohjausvälineenä. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tehtiin systemoitu kirjallisuuskatsaus aiempien Internet pohjaisten potilasohjausohjelmien ja niiden vaikuttavuuden selvittämiseksi. Tutkimuksen toisessa vaiheessa RSPP-ohjelman käytettävyyttä ja sisältöä arvioitiin delfi-tutkimuksella. Tutkimuksen kolmannessa vaiheessa tutkimusasetelma pilotoitiin (n=10) ja rintasyöpään sairastuneet potilaat satunnaistettiin koe- ja kontrolliryhmiin (n=50 ja n=48). Tutkimustulosten mukaan Internet voi olla tehokas potilasohjausväline tiedon lisäämiseksi ja RSPP-ohjelma sopii potilasohjausvälineeksi muiden ohjausmenetelmien tueksi. Rintasyöpäpotilaiden tiedolliset odotukset eivät täyttyneet, vaan heidän tiedolliset odotuksensa ovat suuremmat kuin kokemuksensa heille välitetystä tiedosta. Vaikka kontrolliryhmän potilaat kokivat tiedollisten odotusten täyttyvän paremmin sairaalassa saamastaan tiedosta kuin koeryhmän potilaat, tilastollisesti merkittäviä eroja ryhmien välillä ei löytynyt elämänlaadun, ahdistuksen ja hoidoista johtuvien sivuvaikutusten osalta Kuitenkin ahdistus väheni nopeammin koeryhmässä tarkasteltaessa ahdistuneisuutta eri mittauskertojen välillä. Koeryhmässä tiedollinen voimavaraistuneisuus korreloi tilastollisesti merkittävästi elämänlaadun ja ahdistuksen kanssa. Koeryhmässä rintasyöpään liittyvän tiedon taso oli merkittävästi korkeampi hoidon päättymisen jälkeen kuin kontrolliryhmässä. Tulokset tukevat teoriaa voimavaraistumisen prosessista, mikä edellyttää potilaan tietoisuutta tiedollisista odotuksistaan ja niiden täyttymisestä. Potilaiden tiedollisessa ohjauksessa on kuitenkin vielä parannettavaa sekä suullisen ja kirjallisen että RSPP-ohjelman osalta, jotta potilaiden tiedolliset odotukset täyttyisivät ja mahdollistaisivat potilaan voimavaraistumisen. Lisätutkimusta tarvitaan tiedollisen voimavaraistumisen prosessista rintasyöpäpotilailla. Uusia potilasohjaus-menetelmiä tarvitaan potilaan tietoisuuden lisäämiseksi.Siirretty Doriast