Challenges to the development of an entrepreneurial university ecosystem : The case of a Finnish university campus

The purpose of this study is to add to the literature on entrepreneurial university ecosystems by highlighting the ways in which academics engage or decouple in entrepreneurship processes and thereby in the emerging entrepreneurial ecosystem. The study extends our understanding of the emergence of an entrepreneurial university ecosystem by providing an in-depth analysis of a Finnish university campus, investigating how individuals' perceptions respond to societal and institutional demands for the fostering of entrepreneurship. The findings suggest that education and research are regarded as the highly institutionalized logics of universities, and these logics tend to be maintained since more rewards are associated with them than are associated with the logic of entrepreneurial actions. These competing logics lead to conflicting interests and cause intentional and unintentional decoupling in the adaptation and implementation of entrepreneurial actions in universities.Peer reviewe

Global University Entrepreneurial Spirit Students' survey - National report 2016 Finland

Student entrepreneurship is booming and along with the boom, also interest for student entrepreneurship has awakened. The Global University Entrepreneurship Student Spirit Survey GUESSS focuses on student entrepreneurship. This is now the fourth time when Finland is participating the GUESSS survey. The first one took place year 2006, and later on studies were carried out in 2008 and 2011. This GUESSS report highlights the state of the art of student entrepreneurship in Finland in 2016. </p

Entrepreneurship Education in a Classroom – What’s about Entrepreneurship there?

The aim of our paper is to present practices Finnish teachers take as entrepreneurship and enterprise educators. The empirical study builds on a survey including responses from 167 teachers working in basic and secondary schools. The survey was conducted as a web-based questionnaire and the quantitative data was analyzed by SPSS software. We present what are the average amounts of using different methods and practices, also variances and frequencies will be presented. By explorative factor analysis we find some interesting groups of entrepreneurship / enterprise actions that will also be presented

Koolijuhtide valmisolek kaasata üldhariduskoolide ettevõtlusõppesse kooliväliseid huvirühmi

The purpose of this article is to examine the principals’ networking activities&nbsp;in entrepreneurship education. In this study, we are interested in the principals’&nbsp;actions, when they aim at developing entrepreneurship education in their schools.&nbsp;More precisely, the focus is on how principals utilize external stakeholders in the&nbsp;school context. Our motivation for conducting this study is based on the assumption&nbsp;that while there are external stakeholders supporting entrepreneurship education,&nbsp;principals and their schools are not fully utilizing them. We suggest that&nbsp;the use of external stakeholders may be related to the personal characteristics of&nbsp;the principals, and therefore we examine if or how the background characteristicsof the principals explain their use of external stakeholders. Furthermore, we&nbsp;aim at understanding how principals’ participation in entrepreneurship education&nbsp;related training explains the level of use of external stakeholders. As a method,&nbsp;analysis of variance and a linear regression analysis are used. The sample consists&nbsp;of 173 Finnish principals working in general education2. This article contributes&nbsp;to entrepreneurship education literature by analysis of external network resources&nbsp;in entrepreneurship education. We also pinpoint the role of the principal in this&nbsp;process. The article also provides empirical evidence on the importance of principals’&nbsp;training for utilizing external stakeholders in entrepreneurship education.&nbsp

Opettajan yritysyhteistyöaktiivisuuden ja organisaation tuen merkitys yrittäjyyden opettamisessa

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää 1) miten opettajan oma yritysyhteistyöaktiivisuus ja 2) opettajan kokema organisaation tuki vaikuttavat yrittäjyydessä käytettävien opetusmenetelmien käyttöön. Lisäksi tavoitteena on selvittää, millainen merkitys opettajan aiemmalla yrittäjyystaustalla on. Tutkimuksen aineisto perustuu Opettajan yrittäjyysmittaristo -työkalulla kerättyyn dataan. Opettajan yrittäjyysmittaristo on verkkopohjainen itsearviointijärjestelmä, jonka avulla opettaja voi itsearvioida sekä kehittää toimintaansa yrittäjyyden edistäjänä. Itsearviointityökalu sisältää 72 kysymystä liittyen yrittäjyyden edistämisen eri osa-alueisiin. Dataa on kerätty tietokantaan vuosina 2014-2016. Tulokset osoittavat, että sekä yritysyhteistyöaktiivisuudella että opettajan kokemalla organisationaalisella tuella on vaikutusta siihen, kuinka aktiivisesti ja monipuolisesti opettaja hyödyntää erilaisia opetusmenetelmiä yrittäjyyden opettamisessa. Näistä vielä suurempi merkitys on opettajan omalla yritysyhteistyöaktiivisuudella. Tulokset osoittavat myös, että sekä yritysyhteistyöaktiivisuuden että opettajan kokeman organisaation tuen vaikutus opetusmenetelmien käyttöön on vielä suurempi niiden opettajien kohdalla, joilla itsellään on aiempaa kokemusta omasta yrittäjyydestä. Avainsanat: ammattikorkeakoulu, opettaja, yrittäjyyden edistäminen, yrittäjyys, mittaristo, yritysyhteisty

Building a Measurement Tool for Entrepreneurship Education - a Participatory Development Approach

The aim of this paper is to illustrate and model the construction of a Measurement Tool for Entrepreneurship Education where the tool itself is targeted toward Finnish teachers working in primary and secondary education. This study represents participatory action research (Argyris 1993) as the research context has been facilitated and provided by the researchers, and where the study objects initiate, respond, and develop their activities, thereby reforming the context further. The presented case is an illustration of the building of a Measurement Tool for Entrepreneurship Education, prepared in an ESF-funded project. In this study we present multi-method, multi-investigator, multiple data, and multiple theory triangulation (Denzin 1988) settings. From the data, the phases of the measurement tool construction were identified. Our aim is to present the process in order to link the theory and practice of entrepreneurship education. Here, a broad and multilayered definition of entrepreneurship education is utilized, and by making these aspects explicit the tool itself has a role not only as a teacher’s self-evaluation kit but also as a steering system for developing schools and regions on a larger scale

Ihmettelyä yrittäjyyskasvatuksen mittariston äärellä

Tiivistelmä Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla (Ely/ESR) -hankkeessa käytetään yrittäjyyskasvatuksen nykytilanteen hahmottamiseksi ja tulevien toimenpiteiden ja koulutusten suunnittelun pohjana Lappeenrannan teknillisen yliopiston kehittämää Yrittäjyyskasvatuksen mittaristoa. Tässä opettajan itsearviointityökalussa yrittäjyyttä käsitellään laaja-alaisesti. Eri teemoja ovat yritysyhteistyö, yrittäjyys opetuksessa, yrittäjänä toimimista tukevat pedagogiset ratkaisut ja niiden arviointi, yrittäjämäisten valmiuksien ohjaaminen sekä minä itse yrittäjyyden edistäjänä työyhteisössäni Hankkeen käyttöön saadaan mittariston tuloksia halutuilla kriteereillä alueellisesti kouluasteittain. Tässä esityksessä keskitytään Pohjois-Pohjanmaan tuloksiin vertaillen yrittäjyyden näkymistä ammatillisen toisen asteen opetuksessa kaupungissa (=Oulu) ja maaseutumaisilla harvaan asutuilla alueilla (= muu Pohjois-Pohjanmaa). Alustavat mittaristosta saadut tulokset ovat herättäneet kysymyksiä joihin tarvitaan lisäselvitystä. Pohjois-Pohjanmaalla ammatillisen toisen asteen mittaristoon vastasi 68 (5 %) henkilöä 1 335 opettajasta, joka on vastaava osuus kuin koko Suomessa, 678 (5 %) 13 682 opettajasta (Tilastokeskus 2013). Vastausten edustavuutta alueesta voidaan pitää kohtuullisena. Tarkasteltaessa mittaristosta saatuja tietoja teemassa Yrittäjyys opetuksessa, näyttävät muun Pohjois-Pohjanmaan tulokset positiivisilta kaupunkialueeseen verrattuna. Yrittäjyys opetuksessa -teemaan sisältyy neljä kysymystä: Montako kertaa opettaja on 1) mahdollistanut oppijoiden yritys- tai työelämälähtöisen projektin, 2) teettänyt liikeideatehtävän, 3) mahdollistanut että oppijat ovat ideoineet markkinointi- tai muuta materiaalia yritykselle ja 4) mahdollistanut oppijoiden harjoitusyrityksen tai oman yrityksen kehittämisen. Näiden kysymysten vastauksia tarkasteltaessa havaittiin eroja kaupunkialueen ja maaseutumaisen alueen vastausten välillä. Suurinta poikkeama oli kysymyksessä: Montako kertaa opettaja on mahdollistanut harjoitusyrityksen tai oman yrityksen kehittämisen viimeisen puolen vuoden aikana. Vastausten keskiarvo osoitti, että maaseutumaisilla alueilla tämä on toteutunut keskimäärin 2 kertaa useammin kuin kaupungissa. Vastausten ero herättää mielenkiintoisia kysymyksiä. Onko mahdollisesti niin, että kaupunkialueen isommissa yksiköissä yritysyhteistyö on määritelty vain joidenkin opettajien tehtäväksi tai löytyykö selittävä tekijä vastaajien ikäjakaumasta tai vastaajan oppiaineryhmästä, jossa vastaaja opettaa. Onko kaupunkialueen vastaajissa mahdollisesti enemmän henkilöitä, joilla ei ole opetustehtäviä? Tämä rajalliseen vastaajien määrään perustuva esiselvitys on herättänyt lisää kysymyksiä ja jatkotutkimuksen aiheita. Jatkossa olisi aiheellista selvittää onko Pohjois-Pohjanmaan vastaajien muilla taustatekijöillä vaikutusta vastauksiin. Jatkossa tämän tutkimuksen tuloksia olisi hyvä verrata muun samansuuntaisen kaupunki-maaseutu -rakenteen omaavan alueen tuloksiin. Maaseutumaisen harvaan asutun alueen ja kaupunkimaisen alueen toimintaympäristöjen erilaisuus vaikuttaa myös ammatillisen koulutuksen yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen, jonka vuoksi eroja lienee löydettävissä