Metadatan laatu julkaisuarkistoissa

Julkaisuarkistot ovat tieteen avoimuuden kannalta olennaisia järjestelmiä, joiden kautta organisaatiossa tuotettuja aineistoja voidaan tarjota vapaasti saataville. Metadatan - aineistoa kuvailevan tiedon - avulla julkaisuarkistojen aineistoja haetaan ja hallinnoidaan. Metadata mahdollistaa myös järjestelmien yhteentoimivuuden ja aineistojen uudelleenkäytön. Julkaisuarkistojen toimivuus ja hyödyllisyys on siis osaltaan riippuvaista metadatasta. Tutkielmassa selvitetään, millaista on suomalaisten julkaisuarkistojen opinnäytetöiden metadatan laatu. Metadatan laatu on moniulotteista ja siihen vaikuttaa useampi tekijä. Laadukas metadata on muun muassa johdonmukaista, tarkkaa ja antaa kuvailemastaan kohteesta tietoa kattavasti. Laatua mitataan täydellisyyden ja painotetun täydellisyyden näkökulmasta. Mielenkiinnon kohteena on se, kuinka kattavasti kuvailukenttiä on metadatatietueissa käytetty. Analyysimenetelmänä tutkielmassa käytetään kuvaileva tilastoanalyysia, ja tutkimusote on kvantitatiivinen. Laatua mitataan automaattisin menetelmin, jolloin tutkimukseen kohteeksi voidaan ottaa kaikki opinnäytetöiden metadata. Tutkimusaineisto koostuu 14 julkaisuarkiston 209407 metadatatietueesta. Tarkoituksena ei ole etsiä syitä metadatan laadun hyvään tai huonoon tasoon, vaan kuvata metadatan laatua tietyllä hetkellä kussakin julkaisuarkistossa. Tutkielmassa myös testataan, onko metadatan laadulla yhteyttä metadatatietueen tallennusvuoteen tai kuvailemansa opinnäytetyön tasoon. Tulokset osoittavat, että julkaisuarkistojen opinnäytetöiden metadatan laatu vaihtelee hyvin paljon paitsi julkaisuarkistojen sisällä myös eri arkistojen välillä. Kuvailukenttien käytössä on siis paljon hajontaa, mikä viittaisi siihen, että metadatan käyttöä ohjaavaa standardia ei ole noudatettu johdonmukaisesti. Tuloksien perusteella vaikuttaisi siltä, että metadatan laatu on yhteydessä siihen, minkä tasoista opinnäytetyötä se kuvailee

Lillin erilainen päivä : Potilasohje EEG-tutkimukseen tulevalle leikki-ikäiselle lapselle

Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoitus oli laatia leikki-ikäisen lapsen tarpeita palveleva potilasohje kliinisen neurofysiologian palveluryhmälle. Tavoitteena oli poistaa lapsen pelkoja tutkimuksesta, auttaa vanhempaa valmistamaan lastaan tulevaan tutkimukseen ja auttaa hoitajia saamaan mahdollisimman laadukas EEG-rekisteröinti. Toimeksiantajana oli Kuopion yliopistollisen sairaalan Kuvantamiskeskus, kliinisen neurofysiologian palveluryhmä. Edellinen Kuvantamiskeskuksen käytössä ollut potilasohje oli laadittu vuonna 2003. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi satukirjatyylinen Lillin erilainen päivä – Potilasohje EEG-tutkimukseen tulevalle leikki-ikäiselle lapselle. Opinnäytetyöprosessi alkoi keväällä 2011 aiheen rajauksella ja lähdeaineiston etsinnällä. Raportti kirjoitettiin vuoden 2012 aikana ja potilasohje laadittiin syksyllä 2012. Tuotoksena syntynyt potilasohje laadittiin kirjallisuuteen perustuen ja aikaisempia potilasohjeita apuna käyttäen. Potilasohjeen suunnittelussa saatiin apua toimeksiantajalta. Tuotos sisältää kertomuksen muodossa pääkohdat EEG-tutkimuksesta. Siinä kuvataan leikki-ikäisen lapsen saapuminen sairaalaan, tutkimushuoneessa lapselle tehtävät valmistelut ennen rekisteröintiä, eri aktivaatiot ja tutkimuksen lopetus. Potilasohjeen toimivuutta ei pystytty arvioimaan käyttäjäryhmällä opinnäytetyöprosessin aikana. Jatkossa voitaisiin tutkia, onko potilasohje helpottanut leikki-ikäisten lasten valmistamista EEG-tutkimukseen haastattelemalla leikki-ikäisten lasten vanhempia ja hoitajia. Toimeksiantajalle toimitettiin sähköinen versio potilasohjeesta, jolloin Kuvantamiskeskus voi tarvittaessa päivittää ohjetta ja tehdä siihen muutoksia.The purpose of this thesis was to plan a functional patient instruction guide to a preschooler for a laboratory of neurophysiology. The target was to remove child’s fears, help parents to prepare their child for an electroencephalography and help nurses to get as high-quality film as possible. The client was Medical Imaging Centre of the Kuopio University Hospital, the service group of Clinical Neurophysiology. Their last patient instruction guide was updated in 2003. The product of this thesis was storybook-style Lilli’s different day – patient instruction guide for a preschooler in electroencephalography. The thesis process started in spring 2011 with outlining of the topic and searching of literature. The report was prepared in 2012 and the patient instruction guide was made in autumn 2012. The guide is based on literature and previous patient instruction guides. The client helped in planning the guide. The patient instruction guide contains an outline story of the electroencephalography. The story includes Lilli’s arriving at hospital, Lilli’s preparing for the examination, used activators and the end of the examination. Functionality of the patient instruction guide couldn’t be estimated with the user group in the thesis process. In the future it could be asked if the guide has helped in preparing a preschooler. The electronic version of the patient instruction guide was given to the client, so he can update the guide or make changes if required.Työn tuotoksena laadittiin Lillin erilainen päivä - Potilasohje EEG-tutkimukseen tulevalle leikki-ikäiselle lapselle

Bridge over troubled water:managing compatibility and conflict among thought collectives in sustainability science

Sustainability transformations call forth new forms and systems of knowledge across society. However, few tools and processes exist for promoting dialogue among different interests and normative stances in knowledge co-creation. In this article, we build on the notion of thought collectives to argue that understanding and moderating normative tensions are necessary if sustainability science is to provide successful solutions. Drawing on an analysis of the normative tensions between rival high-tech and low-tech thought collectives in the mobility and food production sectors, we discuss three strategic approaches: applying common evaluative frameworks, building contextual convergence and embracing complexity. We argue that these strategies indicate a need to distinguish different kinds of reflexivity in managing tensions among thought collectives. As a practical conclusion, we establish sets of reflexive questions to help sustainability scientists deploy the knowledge management strategies discussed.Peer reviewe