Identification of Small Molecule Compounds for Pharmacological Chaperone Therapy of Aspartylglucosaminuria

Aspartylglucosaminuria (AGU) is a lysosomal storage disorder that is caused by genetic deficiency of the enzyme aspartylglucosaminidase (AGA) which is involved in glycoprotein degradation. AGU is a progressive disorder that results in severe mental retardation in early adulthood. No curative therapy is currently available for AGU. We have here characterized the consequences of a novel AGU mutation that results in Thr122Lys exchange in AGA, and compared this mutant form to one carrying the worldwide most common AGU mutation, AGU-Fin. We show that T122K mutated AGA is expressed in normal amounts and localized in lysosomes, but exhibits low AGA activity due to impaired processing of the precursor molecule into subunits. Coexpression of T122K with wildtype AGA results in processing of the precursor into subunits, implicating that the mutation causes a local misfolding that prevents the precursor from becoming processed. Similar data were obtained for the AGU-Fin mutant polypeptide. We have here also identified small chemical compounds that function as chemical or pharmacological chaperones for the mutant AGA. Treatment of patient fibroblasts with these compounds results in increased AGA activity and processing, implicating that these substances may be suitable for chaperone mediated therapy for AGU

Terveydentila- ja toimintakykymittareiden hyödyntäminen lääkehoidon toteutuksessa iäkkäiden kotihoidossa

publishedVersionPeer reviewe

Terveydentila- ja toimintakykymittareiden hyödyntäminen lääkehoidon toteutuksessa iäkkäiden kotihoidossa

Johdanto: Iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden terveydentilaa ja toimintakykyä arvioidaan säännöllisestierilaisin mittarein. Tässä tutkimuksessa tutkittiin, mitä terveydentila- ja toimintakykymittareita on käytössä ja miten saatua tietoa hyödynnetään lääkehoidon toteutuksessa kotihoidossa ja miten sitä voisi tehostaa.Aineisto ja menetelmät: Tutkimus toteutettiin kahden Etelä-Suomessa sijaitsevan keskisuuren kaupungin kotihoidossa vuonna 2017. Kotihoidon lääkäreiden (n = 6) ja hoitajien (n = 115) käytäntöjä tutkittiin sähköisellä kyselyllä ja kotihoidon johdon (n = 5) käytänteitä puhelinhaastattelulla. Sähköinen kyselylomake lähetettiin 362 hoitajalle (vastausprosentti 32 %), tutkimuskaupunkien kotihoidossa työskentelevien lääkäreiden kokonaismäärä ei ollut tiedossa.Tulokset: Lääkärit hyödynsivät vaihtelevasti terveydentilamittareita iäkkäiden kotihoidon asiakkaidenlääkehoidon vaikutuksen arvioimiseen. Lääkäreiden vastausten perusteella lääkehoidon vaikuttavuuden seurannassa apuna käytettiin säännöllisesti munuaistoimintaa arvioivaa GFR(Glomerular Filtration Rate) -mittausta (kaikki vastaajat, n = 6), verenpaineen (6/6) ja verensokerin mittausta (5/6) sekä lääkkeen vaikutusta veren hyytymiseen mittaavaa INR (International Normalized Ratio) -määritystä (5/6). Hoitajista (n = 115) 79 % teki toimintakykyä mittaavia RAI- (Resident Assessment Instrument) tai RAVA (Rajala-Vaissi) -arviointeja, joiden tuloksia lääkärit eivät ilmoituksensa mukaan hyödyntäneet. Muita hoitajien yleisesti tekemiämittauksia olivat verenpaineen (96 % vastanneista hoitajista) ja verensokerin mittaus (91 %)sekä INR-mittaus (89 %). Kotihoidon johdossa kaikkien viiden haastateltavan mukaan RAIarviointeja hyödynnettiin asetettaessa tavoitteita asiakkaan hoito- ja kuntoutussuunnitelmille ja asiakkaan toimintakyvyn seurantaan. RAI- ja RAVA-arviointien tuloksia käytetään kotihoidon johdossa päätöksenteon tukena ja perusteluissa muun muassa ohjaamaan hoitopaikanvalintaa ja palvelurakenteen muodostumista.Johtopäätökset: Kotihoidossa tehdään runsaasti erilaisia terveydentilaa ja toimintakykyä arvioivia mittauksia, joiden hyödyntämistä lääkehoidon suunnittelussa ja vaikutusten seurannassa voisi tehostaa. Lääkärit seuraavat tiettyjä terveydentilamittareita, mutta eivät hyödynnä toimintakykymittausten tuloksia, vaan luottavat niiden osalta hoitajilta saamaansa tietoon ja tulkintaan. Toimintayksiköissä toteutettavat mittaukset, tulosten tulkinta ja hyödyntäminen kannattaisi suunnitella ja sopia moniammatillisesti, jolloin mittaukset toisivat luotettavaa tietoa lääkärille myös lääkehoidon päätöksenteon tueksi. Lisäksi mittauksia voisi hyödyntää osana farmasian ammattilaisten tekemiä lääkehoidon arviointeja. </p

Terveydentila- ja toimintakykymittareiden hyödyntäminen lääkehoidon toteutuksessa iäkkäiden kotihoidossa

English summaryPeer reviewe

Transient Dimers of Allergens

Peer reviewe

34. Rakennuttajakoulutuksen tutkielmat

Julkaisu koostuu kolmestatoista 34. rakennuttajakoulutuksen tutkielmasta: (1) Markus Aaltonen: Suunnitelmien yhteensovittaminen tietomallia hyödyntävässä rakennushankkeessa (2) Tapani Heiskanen: Turvallisuuskoordinaattorin tehtävät (3) Tero Kanervo: Suunnittelun ohjaus allianssiurakassa (4) Seppo Lappalainen: Turvallisuuskoordinaattorin tehtävät - Rakennuttajakonsultti turvallisuuskoordinaattorina (5) Jyrki Latvala: Tietomallinnuksen hyödyntäminen työmaatoiminnassa (6) Juha Lehtonen: Arkkitehtitoimiston rakennuttamispalvelu - Palvelun kehittäminen erilliseksi liiketoiminnaksi (7) Reijo Markkanen: Rakennuttajan sivu-urakoiden alistamismenettelyn mahdollisuuksia ja kehitysehdotuksia rakennusprojektin hallinnassa (8) Janne Pietarinen: Laadunvarmistusmittaukset tietomallipohjaisessa väylärakentamisessa (9) Petri Pirttilahti: Turvallisuuskoordinaattorin työturvallisuustehtävät ja -vastuut (10) Anni Rouvinen: Asiakaslähtöinen hankekehitys ja suunnittelu (11) Pekka Saarnio: Rakennuttajan määrälaskenta: Vaatimukset LVIA -töiden määrälaskenta-asiakirjoille (12) Pekka Salla: Rakennuttajan kustannusarvioiden laadinta (13) Satu Salonsaari: Turvallisuuskoordinaattorin tehtävät kohteessa Fazer Suklaa O

Antigenic Differences between AS03 Adjuvanted Influenza A (H1N1) Pandemic Vaccines : Implications for Pandemrix-Associated Narcolepsy Risk

Peer reviewe

Vesiensuojeluteknisten rakenteiden vaikutus Joensuun Jukajärveen laskevan Kissapuron tilaan

Kissapuron kunnostuksen tarve on lähtöisin tarpeesta vähentää Joensuun Jukajärveen päätyvää kiintoaine- ja raskasmetallimäärää sekä parantaa vesistön pH-arvoa. Kissapuron valuma-alueelle on rakennettu kunnostustarkoituksessa laskeutusaltaita sekä itse puroon pohjapatoja laajennettuine allastuksineen. Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa pohjapatorakenteiden toimivuudesta vesistöissä, joita on tarve ennallistaa. Kissapuron nykytilaa selvitettiin vesi- ja pohjaeläinnäytteiden sekä kasvillisuuskartoituksen avulla. Näytteiden analysointi tapahtui laboratorioissa. Aineiston käsittelyssä hyödynnettiin alan kirjallisuutta ja asiantuntijoita. Tutkimustietoa kerättiin syksystä 2016 toukokuuhun 2017 saakka mahdollisimman kattavan aineiston luomiseksi. Yksittäisiä näytteenottoja on tehty myös aikaisemmin. Tutkimusten perusteella Kissapuron ongelmana on veden matala pH-arvo yhdistettynä korkeisiin rauta- ja alumiinipitoisuuksiin. Kiintoainepitoisuus on laboratoriotulosten perusteella kohtuullisella tasolla. Pohjaeläimistö on lajistoltaan yksipuolista. Shannon-Wiener diversiteetti-indeksi saa korkeimmillaan arvon 1,98, joka tarkoittaa matalaa monimuotoisuutta. Jatkotoimenpiteinä ehdotetaan erityisesti Kissapuron ylä- ja alajuoksun rautapitoisuuksien ja pH-arvon seurantaa sekä kattavaa pohjaeläimistön monimuotoisuuden seurantaa.The acidity and significant amounts of solid matter and heavy metals are the main rea-sons for restoration plans of the brook Kissapuro which outflows to the lake Jukajärvi. Sedimentation pools and submerged weirs with expanded pools have been built to catchment area and in Kissapuro itself. The purpose of this study was to investigate functionality of submerged weirs in water bodies in a need of restoration. The present stage of the brook Kissapuro was investigated by taking water and benthic fauna samples and carrying out a vegetation survey. The samples were analyzed in laboratories. Literature and experts from this field of study were utilized to handle the data. The samples were collected from the autumn of 2016 to the spring of 2017 for the aim of representative data. Separate samplings have also been made earlier. It was concluded that the main issue of the brook Kissapuro is low pH level combined with high concentrations of iron and aluminium. According to laboratory results, the concentration of suspended solids is moderate. The diversity of benthic fauna is low - Shannon-Wiener diversity index had a value of 1.98 at its peak. Monitoring of iron and pH levels of upstream and downstream of Kissapuro are the main suggestions for the future actions. Also the adequate monitoring of diversity of benthic fauna is recommended

Peeking inside the cloud

Pilvilaskenta on uusi laskentamalli, joka on ollut suuren kiinnostuksen kohteena. Kaikesta saamastaan huomiosta huolimatta pilvilaskennan tarkasta määrityksestä on olemassa epäselvyyttä. Tässä tutkielmassa käymme läpi erilaisia alan asiantuntijoiden ja tutkijoiden antamia määritelmiä pilvilaskennasta ja pyrimme näiden pohjalta löytämään sen pääominaisuudet. Huomaamme, että pilvilaskenta on pohjimmiltaan SaaS:in ja utility computing:in yhdistelmä ja sen ominaispiirteet ovat sen rajattomat abstraktit resurssit (jotka ovat käytettävissä milloin tahansa, missä tahansa) ja sen välitön ja automaattinen skaalautuvuus. Vertaamme myös pilvilaskentaa muihin laskentamalleihin, jotka tavalla tai toisella liittyvät siihen. Tarkoituksena on löytää niiden yhtäläisyyksiä ja eroja. Päädymme johtopäätökseen, että pilvilaskenta ”ansaitsee” olla oma laskentamallinsa.Cloud computing is a relatively new computing paradigm that has received a lot of hype. Despite all the focus on clouds, there remains confusion about the exact nature of cloud computing. In this paper we take a look at various definition of cloud computing and look for the core features and characteristic of it. We find that cloud computing is at its core a combination of Software as a Service (SaaS) and utility computing, and its main characteristics are the infinite abstracted resources available on-demand and the instant and automatic scalability it offers. A comparison is made between cloud computing and various other related computing paradigms to find similarities and differences between them. We conclude that cloud computing does stand out on its own as a new computing paradigm