Coherence for what? : Policy coherence and the interconnections between migration and development in the EU’s external policies 2015-2019

Euroopan unioni (EU) on sitoutunut kehityspoliittisen johdonmukaisuuden (PCD) periaatteeseen, joka tarkoittaa kehityspoliittisten päämäärien ottamista huomioon kaikissa kehittyviä maita todennäköisesti koskettavissa politiikoissa. Tästä huolimatta EU ei ole asettanut köyhyyden vähentämistä muiden politiikan alojen tavoitteiden edelle. Erityisesti vuosien 2015-16 pakolaiskriisin myötä vaikuttaa siltä, että kehitysyhteistyötä käytetään enenevissä määrin muuttoliikkeen hillitsemiseksi. Tämä tutkielma tarkastelee sitä, miten muuttoliike ja kehitys linkitetään EU:n ulkopolitiikassa, miten kehityspoliittisen johdonmukaisuuden käsitettä käytetään ja mitä johdonmukaisuus tarkoittaa EU:n muuttoliikettä ja kehitystä koskevassa ulkoisessa politiikassa. Tutkielma analysoi politiikkajohdonmukaisuuden käsitettä sekä muuttoliikkeen ja kehityksen välille tehtyjä yhteyksiä Euroopan muuttoliikeagendassa (2015), Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisessa globaalistrategiassa (2016) ja Uudessa eurooppalaisessa kehityspoliittisessa konsensuksessa (2017) sekä näiden asiakirjojen toteutumista seuraavissa raporteissa ja muuttoliikepoliittisissa tiedotteissa, jotka Euroopan komission julkaisi pakolaiskriisin alun ja Junckerin kauden lopun välillä 2015-2019. Asiakirja-aineistoa täydensivät asiantuntijahaastattelut, ja aineisto analysoitiin laadullisen sisältöanalyysin menetelmällä. Analyysin perusteella muuttoliike ja kehitys nähdään EU:n politiikoissa linkittyneinä ensisijaisesti muuttoliikkeen juurisyiden kautta; muuttoliikkeen juurisyiksi nähdään kehitysongelmat. Kuitenkin myös muuttoliikkeen mahdollisuus edistää kehitystä tunnistetaan. Muuttoliikkeen ja kehityksen turvallistamista koskevaan kirjallisuuteen lisäten tutkimuksessa todetaan muuttoliikkeen hillitsemisen olevan prioriteetti, jota varten kehitysyhteistyötä voidaan käyttää. Tämä on ristiriidassa kehityspoliittisen johdonmukaisuuden periaatteen kanssa. Tutkimuksessa todetaan, että periaatetta ei analysoiduissa asiakirjoissa juurikaan mainittu, mikä osoittaa ettei PCD ole EU:n ulkopolitiikassa prioriteetti. Ristiriita EU:n todettujen normatiivisten periaatteiden ja kehitysavun instrumentalisaation välillä voidaan nähdä normatiivisena epäjohdonmukaisuutena ja nk. järjestäytyneenä tekopyhyytenä (organized hypocrisy), joka asettaa kyseenalaiseksi EU:n uskottavuuden globaalina toimijana ja normatiivisena valtana. Vaikkei PCD-käsitettä tutkimuksen mukaan enää juuri käytetä, ‘johdonmukaisuus’ sen sijaan esitetään asiakirjoissa edistettävänä ominaisuutena. Analyysin perusteella johdonmukaisuus liittää tehokkuuden, yhtenäisyyden ja uskottavuuden ominaisuuksia EU:n holistiseen, integroituun lähestymistapaan, jossa politiikkoja, instrumentteja ja toimijoita koordinoidaan toimimaan EU:n yleisten intressien eteen, tosin nämä EU:n intressit vaihtelevat ja sopeutuvat maakohtaisesta kontekstista riippuen. Tulosten perusteella ‘johdonmukaisuus’ voidaan ymmärtää merkkinä holistisesta lähestymistavasta, jota käytetään oikeuttamaan kehitysyhteistyön käyttäminen EU:n yleisten ulkopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi.Despite a stated commitment to the principle of policy coherence for development (PCD), which means taking development policy objectives into account in all policies likely to impact developing countries, the European Union (EU) has shown limited success in prioritising poverty reduction over other policy sectors’ objectives. Especially since the migration crisis in 2015-16, development cooperation appears to be increasingly used for migration management. This thesis examines how migration and development are linked in EU external policy, how the concept of PCD has been considered, and what coherence means, in the context of EU external policies on migration and development. The thesis analyses the concept of policy coherence and the interconnections between migration and development in the European Agenda on Migration (2015), the Global Strategy for the European Union’s Foreign and Security Policy (2016), and the New European Consensus on Development (2017) and their implementation reports and further communications about migration policy issued by the European Commission between the beginning of the refugee crisis in 2015 and the end of the Juncker administration in late 2019. The document data is triangulated with semi-structured expert interviews, and the data is analysed using qualitative content analysis. Based on the analysis, EU policy considers migration and development linked mainly through the root causes of migration being development problems, although there is also a recognition that migration can contribute to development. Adding to the literature on the securitisation of migration and development, the study finds that migration management is considered a priority for which development cooperation can be used as leverage. This conflicts with the principle of PCD, which the study finds to be largely absent from the policy documents, indicating it is not a priority for EU external policy. The conflict between the EU’s stated normative principles and the instrumentalisation of aid can be considered normative incoherence and organized hypocrisy, which can undermine the EU’s credibility as a global actor and supposedly normative power. Although PCD is not found to be prominent anymore, ‘coherence’ is used across the documents as something to be enhanced. Based on the analysis, ‘coherence’ ascribes effectiveness, unity and credibility to the EU’s holistic, integrated approach coordinating policies, instruments and actors in pursuit of the EU’s overall interests, although these are adapted to each country context. The study suggests coherence may be understood as emblematic of a holistic approach used to legitimise the instrumentalisation of development cooperation for the EU’s overall external policy objectives

Äärelliset tilamallit lukupuheen tunnistamisessa ja tarkastamisessa

An automatic speech recognition system has to combine acoustic and linguistic information. Therefore the search space spans multiple layers. Finite state models and weighted finite state transducers in particular can efficiently represent this search space by modeling each layer as a transducer and combining them using generic weighted finite state transducer algorithms. When recognising a text prompt being read aloud, the prompt gives a good estimate of what is going to be said. However human reading naturally produces some deviations from the text, called miscues. The purpose of this thesis is to create a system which accurately recognises recordings of reading. A miscue tolerant finite state language model is implemented and compared against two traditional approaches, an N-gram model and forced alignment. The recognition result will ultimately be used to validate the recording as fit for further automatic processing in a spoken foreign language exam, which Project DigiTala is designing for the Finnish matriculation examination. The computerization of the matriculation examination in Finland makes the use of such automatic tools possible. This thesis first introduces the context for the task of recognising and validating reading. Then it explores three methodologies needed to solve the task: automatic speech recognition, finite state models, and the modeling of reading. Next it recounts the implementation of the miscue tolerant finite state language models and the two baseline methods. After that it describes experiments which show that the miscue tolerant finite state language models solve the task of this thesis significantly better than the baseline methods. Finally the thesis concludes with a discussion of the results and future work.Automaattinen puheentunnistusjärjestelmä yhdistää akustista ja kielellistä tietoa, joten sen hakuavaruus on monitasoinen. Tämän hakuavaruuden voi esittää tehokkaasti äärellisillä tilamalleilla. Erityisesti painotetut äärelliset tilamuuttajat voivat esittää jokaista hakuavaruuden tasoa ja nämä muuttajat voidaan yhdistää yleisillä muuttaja-algoritmeilla. Kun tunnistetaan ääneen lukemista syötteestä, syöte rajaa hakuavaruutta hyvin. Ihmiset kuitenkin poikkeavat tekstistä hieman. Kutsun näitä lukupoikkeamiksi, koska ne ovat luonnollinen osa taitavaakin lukemista, eivätkä siis suoranaisesti lukuvirheitä. Tämän diplomityön tavoite on luoda järjestelmä, joka tunnistaa lukupuheäänitteitä tarkasti. Tätä varten toteutetaan lukupoikkeamia sietävä äärellisen tilan kielimalli, jota verrataan kahteen perinteiseen menetelmään, N-gram malleihin ja pakotettuun kohdistukseen. Lukupuheen tunnistustulosta käytetään, kun tarkastetaan, sopiiko äänite seuraaviin automaattisiin käsittelyvaiheisiin puhutussa vieraan kielen kokeessa. DigiTalaprojekti muotoilee puhuttua osiota vieraan kielen ylioppilaskokeisiin. Ylioppilaskokeiden sähköistäminen mahdollistaa tällaisten automaattisten menetelmien käytön. Kokeet sekä englanninkielisellä simuloidulla aineistolla että ruotsinkielisellä tosimaailman aineistolla osoittavat, että lukupoikkeamia sietävä äärellisen tilan kielimalli ratkaisee diplomityön ongelmanasettelun. Vaikealla tosimaailman aineistolla saadaan 3.77 ± 0.47 prosentuaalinen sanavirhemäärä

Kun synnyttäjä toivoo keisarileikkausta

•Keisarileikkausten määrä on viime vuosikymmeninä lisääntynyt, maailmalla huomattavasti enemmän kuin Suomessa. •Suomessa merkittävin syy keisarileikkaustoiveeseen on synnytyspelko. •Leikkaustoiveeseen tulee suhtautua vakavasti ja tarjota mahdollisuus keskusteluun. •Keisarileikkaukseen ei koskaan tulisi päätyä ilman synnytyspelon asianmukaista hoitoa ja päätöksenteon tukea. •Hyvällä synnytyspelon hoidolla suurin osa keisarileikkaustoiveista väistyy, mutta ketään ei tule kuitenkaan painostaa eikä pakottaa synnyttämään alateitse. •Suunniteltuun keisarileikkaukseen liittyy vastasyntyneen hengitysvaikeuksien suurentunut riski. •Joka neljännessä keisarileikkauksessa äidille tulee jokin komplikaatio.Peer reviewe

Fear of childbirth

Every 10th pregnant women suffers from severe fear of childbirth. It causes anxiety and physical symptoms during pregnancy, and may interfere with mother-infant bonding. Caesarean sections on maternal request are rising worldwide. The major indication is fear of childbirth. There is no clinical guideline regarding how to help these women. This present study was designed to investigate the background factors of fear of childbirth; to assess the methods to screen fear of childbirth; analyse the effect of group psycho-education on delivery mode, delivery experience, costs and postnatal psycho-social well-being; and also to evaluate the psychiatric morbidity of women with fear of childbirth. We tested the fear of childbirth questionnaire in the Finnish population and simultaneously gathered the obstetrical background information of 1,348 pregnant women. We used the Fear of Childbirth VAS for the first time in measuring fear of childbirth. With a cut-off of Fear of Childbirth VAS over 5.0, the sensitivity is 98%, and the specificity is 67% for severe fear of childbirth. Nulliparous women have more fear of childbirth than parous women. Women who were more afraid of childbirth preferred caesarean section as delivery mode. Women who had have previously delivered by caesarean section or had vacuum-assisted delivery, were more fearful. The Fear of Childbirth VAS is a simple method for screening fear of childbirth. In a register-based study, we analysed specialised care with psychiatric diagnoses and psychotropic medication of 2,500 women with fear of childbirth and 5,000 control women. The prevalence of mental health problems was higher (54%) among women with fear of childbirth than among control women (34%). The most common mental disorders were anxiety disorders and depression. Mental health problems should be acknowledged in maternity care. In randomised study, nulliparous women were screened for fear of childbirth, and 371 women with severe fear of childbirth were included in our study. These women were randomised into an intervention group and convetional care. The intervention consisted of six times of group psycho-education with mindfulness relaxation exercises led by a psychologist during pregnancy and one session postnatal. Women in the intervention group had more often normal vaginal delivery (63% vs. 48%) than women in the control group. The childbirth experience was less frightening for women in the intervention group, regardless of the delivery mode. Group psycho-education improved maternal adjustment and reduced the risk of postnatal depressive symptoms. The costs of group psycho-education were saved in delivery costs, and thus this treatment causes no additional expenses to conventional care. By providing nulliparous women with group psycho-education, more resources can be appointed to parous women with fear of childbirth in special maternity care.Vaikea synnytyspelko on yleinen ongelma kuormittaen joka 10. raskautta. Synnytyspelko ilmenee ahdistuneisuutena ja fyysisinä vaivoina raskauden aikana, sekä aiheuttaa usein vaikeuksia varhaisen vuorovaikutuksen muodostamisessa. Keisarileikkaukset äidin toiveesta ovat lisääntyneet huomattavasti. Toimivaa synnytyspelon hoitomallia on kaivattu sekä Suomessa että maailmalla. Tutkimuksen päätavoitteena oli luoda toimiva malli synnytystä pelkäävien naisten seulontaan ja hoitoon. Tätä varten selvitettiin synnytyspelon taustatekijöitä, sekä synnytyspelon ja mielenterveyden ongelmien välisiä yhteyksiä ja tutkittiin ryhmähoidon vaikuttavuutta synnytystapaan, synnytyksen jälkeiseen hyvinvointiin sekä kustannuksiin. Synnytyspelon seulontakaavake testattiin kotimaisessa 1,348 raskaana olevan naisen aineistossa. Lisäksi pelkoa arvioitiin VAS-mittarilla samassa yhteydessä raskauden aikana. Voimakasta synnytyspelkoa esiintyi yhtä paljon molemmissa ryhmissä (7,5%). Synnytystavaksi keisarileikkausta toivovat odottajat pelkäsivät synnytystä enemmän kuin alatiesynnytykseen suuntautuneet odottajat. Aiempi imukuppisynnytys tai päivystyskeisarileikkaus lisäsi synnytykseen liittyvää pelkoa uudelleensynnyttäjillä. Synnytyspelko VAS löysi seulontarajalla VAS yli 5 vaikeasta synnytyspelosta kärsivät naiset 98% herkkyydellä ja 67% tarkkuudella. Synnytyspelko VAS on hyvä ja yksinkertainen tapa seuloa synnytyspelkoa. Rekisteritutkimuksessa tutkittiin synnytyspelon ja mielenterveysongelmien välisiä yhteyksiä 2,500 synnytyspelon vuoksi hoidetulta naiselta sekä 5,000 kontrollinaiselta ilman pelko-diagnoosia synnyttäneeltä naiselta. Psyykkinen sairastavuus oli lähes kaksinkertainen synnytyspelkoisilla kontrollinaisiin verrattuna (54% vrt. 34%). Yleisimpiä häiriöitä olivat ahdistuneisuus ja masennus. Mielenterveyden häiriöt tulisi huomioida äitiyshuollossa. Satunnaistetussa tutkimuksessa synnytyspelkoa seulottiin 4,575 ensisynnyttäjältä. 371 (8.1%) vaikeasta synnytyspelosta kärsivää odottajaa satunnaistettiin ryhmä- tai perinteiseen hoitoon. Psykologin ohjaama ryhmähoito sisälsi psykoterapeuttisia keskusteluita ja rentoutusharjoituksia. Kuuden hengen ryhmä kokoontui 6 kertaa raskauden aikana ja kerran synnytyksen jälkeen. Ryhmähoitoon satunnaistetut synnyttivät useammin normaalisti alateitse kuin kontrollinaiset (63% vs. 48%). Ryhmähoitoon osallistuneet kokivat synnytyksen synnytystavasta riippumatta positiivisempana ja vähemmän pelottavana kuin kontrollinaiset. Ryhmähoito vaikutti positiivisesti äitiyteen sopeutumiseen ja vähensi synnytyksen jälkeisiä masennusoireita. Kustannusanalyysissä havaittiin, että ryhmähoidosta aiheutuneet kustannukset säästettiin synnytyskustannuksissa. Ohjaamalla ensisynnyttäjät ensisijaisesti ryhmähoitoon, voidaan suunnata äitiyspoliklinikan resursseja synnytyspelkoisille uudelleensynnyttäjille

Henkilöstön motivaatio tekijät organisaatiomuutoksessa

VAASAN YLIOPISTO Johtamisen yksikkö Tekijä: Eeva Rouhe Pro gradu -tutkielma: Henkilöstön motivaatio tekijät organisaatiomuutoksessa Tutkinto: Hallintotieteiden maisteri Oppiaine: Sosiaali- ja terveyshallintotiede Työn ohjaaja: Juha Lindell Valmistumisvuosi: 2020 Sivumäärä: 69 TIIVISTELMÄ: Organisaatioissa nähdään nykyään jatkuvasti muutoksia. Teknologian kehittyminen, globalisaatio ja demografiset muutokset aiheuttavat murrosta ja muutosta organisaatioissa. Jotta organisaatiot selviytyvät muutoksista, tulee niiden mukautua ympäristöönsä. Muutosten avulla organisaatiot pystyvät kehittymään, menestymään ja uusiutumaan. Muutos voi aiheuttaa muutosvastarintaa henkilöstössä. Muutosvastarintaa voidaan vähentää tukemalla työntekijöitä, koulutuksella, tiedotuksella sekä osallistamisella Jatkuvien muutosten takia on ajankohtaista tutkia, mitkä tekijät motivoivat henkilöstöä organisaatiomuutoksessa. Tutkielman tarkoituksena on selvittää mitkä tekijät motivoivat henkilöstöä muutoksessa sekä mitkä tekijät työyhteisössä ja organisaatiossa motivoivat henkilöstöä muutoksessa. Tutkielman teoriaosuus koostuu tutkielman keskeisistä käsitteistä: motivaatio, motivaatioteoriat ja organisaatiomuutos. Organisaatiomuutoksen seurauksena työtä tehdään erilaisella, uudella tavalla. Organisaatiomuutoksia voidaan jaotella erityyppeihin. Tässä tutkielmassa puhutaan suunnitellusta merkittävästä muutoksesta. Muutoksessa tarvitaan motivaatiota. Motivaation avulla henkilöstö innostuu ja kiinnostuu asioista. Motivaation avulla saavutetaan myös tavoitteita. Motivaatioteorioiden kautta voidaan ymmärtää ihmisten ja organisaatioiden pyrkimyksiä sekä mahdollisuuksia yhdistää ne. Tämä tutkielma on laadullinen tutkimus. Tutkielman kohdeorganisaationa toimii Espoossa sijaitseva Ison omenan terveysasema, missä toteutettiin suunniteltu merkittävä muutos tammikuussa 2019. Kohdeorganisaatiossa muuttuivat työympäristö, aukioloajat sekä terveysasemalle tuli uutta henkilökuntaa. Lisäksi terveysasemalla otettiin käyttöön uusia toimintatapoja. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla syyskuussa 2019. Haastateltaviksi valittiin henkilöstöä, jotka olivat olleet mukana organisaatiomuutoksessa. Teemahaastattelun teemat ja haastattelukysymykset muodostettiin tutkielman teoriaosuudesta. Aineisto analysoitiin käyttämällä teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Analyysissä käytettiin deduktiivistä päättelyä kuvaamalla aineistosta noussut motivaatio tekijä ja mistä se haastateltavien mielestä koostui. Teoriasta nostetut motivaatio tekijät ohjasivat tutkielman analyysia. Henkilöstön motivaatio tekijöiksi muutoksessa nousivat tässä tutkielmassa muutos ja uuden oppiminen, yhdessä suunnittelu ja kehittäminen, merkityksellinen työ, tutut asiat työssä sekä vaikuttamisen mahdollisuudet työhön. Uusi muuttunut työ nähtiin innostavana asiana. Tärkeänä tekijänä nähtiin se, että työntekijä pääsee osallistumaan ja kehittämään työtä. Toisaalta kaikkea ei ole hyvä muuttaa yhdellä kertaa, sillä työssä tuttujen asioiden koettiin helpottavan sopeutumista muutokseen. Työ koettiin merkityksellisenä ja tärkeänä. Myös työyhteisö, palaute ja työympäristö nousivat tässä tutkielmassa motivaatio tekijöiksi muutoksessa. Kannustava ja toisiaan tukeva työyhteisö nähtiin tärkeänä tekijänä muutoksessa. Palautteiden koettiin toimivan jaksamisen apuna ja kannustavan työntekijöitä. Kohdeorganisaation uusi sijainti ja tilat nähtiin motivoivana tekijänä. Lisäksi organisaation ja työntekijän yhdenmukaiset arvot ja tavoitteet motivoivat muutoksessa. Tavoitteiden koettiin ohjaavan työtä. Myös tiedon saanti nousi tässä tutkielmassa motivaatio tekijäksi muutoksessa. Tulosten perusteella voidaan todeta, että muutos itsessään voi olla muutostilanteessa motivaatio tekijä. Kaikkea ei ole hyvä muuttaa kerralla, koska myös työssä tutut asiat motivoivat muutoksessa. Organisaation muutostilanteessa työntekijän on tärkeää päästä osallistumaan muutokseen ja sitä kautta päästä vaikuttamaan omaan työhön. ____________________________________________________________________________________ AVAINSANAT: motivaatio, motivaatioteoriat, organisaatiomuuto

The MeMAD Submission to the IWSLT 2018 Speech Translation Task

This paper describes the MeMAD project entry to the IWSLT Speech Translation Shared Task, addressing the translation of English audio into German text. Between the pipeline and end-to-end model tracks, we participated only in the former, with three contrastive systems. We tried also the latter, but were not able to finish our end-to-end model in time. All of our systems start by transcribing the audio into text through an automatic speech recognition model trained on the TED-LIUM English Speech Recognition Corpus. Afterwards, we feed the transcripts into English-German text-based neural machine translation (NMT) models. Our systems employ three different translation models trained on separate training sets compiled from the English-German part of the TED Speech Translation Corpus and the OpenSubtitles2018 section of the OPUS collection. In this paper, we also describe the experiments leading up to our final systems. Our experiments indicate that using OpenSubtitles2018 in training significantly improves translation performance. We also experimented with various pre- and postprocessing routines for the NMT module, but we did not have much success with these. Our best-scoring system attains a BLEU score of 16.45 on the test set for this year’s task

Morfessor-enriched features and multilingual training for canonical morphological segmentation

In our submission to the SIGMORPHON 2022 Shared Task on Morpheme Segmentation, we study whether an unsupervised morphological segmentation method, Morfessor, can help in a supervised setting. Previous research has shown the effectiveness of the approach in semisupervised settings with small amounts of labeled data. The current tasks vary in data size: the amount of word-level annotated training data is much larger, but the amount of sentencelevel annotated training data remains small. Our approach is to pre-segment the input data for a neural sequence-to-sequence model with the unsupervised method. As the unsupervised method can be trained with raw text data, we use Wikipedia to increase the amount of training data. In addition, we train multilingual models for the sentence-level task. The results for the Morfessor-enriched features are mixed, showing benefit for all three sentencelevel tasks but only some of the word-level tasks. The multilingual training yields considerable improvements over the monolingual sentence-level models, but it negates the effect of the enriched features.Peer reviewe

Self-supervised end-to-end ASR for low resource L2 Swedish

Publisher Copyright: Copyright © 2021 ISCA.Unlike traditional (hybrid) Automatic Speech Recognition (ASR), end-to-end ASR systems simplify the training procedure by directly mapping acoustic features to sequences of graphemes or characters, thereby eliminating the need for specialized acoustic, language, or pronunciation models. However, one drawback of end-to-end ASR systems is that they require more training data than conventional ASR systems to achieve similar word error rate (WER). This makes it difficult to develop ASR systems for tasks where transcribed target data is limited such as developing ASR for Second Language (L2) speakers of Swedish. Nonetheless, recent advancements in selfsupervised acoustic learning, manifested in wav2vec models [1, 2, 3], leverage the available untranscribed speech data to provide compact acoustic representation that can achieve low WER when incorporated in end-to-end systems. To this end, we experiment with several monolingual and cross-lingual selfsupervised acoustic models to develop end-to-end ASR system for L2 Swedish. Even though our test is very small, it indicates that these systems are competitive in performance with traditional ASR pipeline. Our best model seems to reduce the WER by 7% relative to our traditional ASR baseline trained on the same target data.Peer reviewe

Koronarajoitukset ahdistivat erityisesti ensisynnyttäjiä

Synnytyssairaaloiden koronarajoitusten inhimilliset seuraukset on tärkeää huomioida nyt ja tulevaisuudessa