When Fluxus Came to West Wales: A re-search in 12 actions – or, does a network have a margin?

 This is the author accepted manuscript. The final version is available from Taylor & Francis via the DOI in this recordIn November of 1968, Brian Lane, a little-known London artist with extensive contacts to the international neo-avant-garde, came to the small Welsh seaside town of Aberystwyth to stage a three-day programme of experimental art. Among the events was Lane’s Fluxconcert by and for Fluxus, featuring now classic Fluxus scores by artists including George Maciunas, George Brecht, Ben Vautier, Robert Watts and Mieko Shiomi. The article recounts the various efforts the researcher undertook to find out more about Aberystwyth’s Fluxus past, culminating in a reenactment of the original concert exactly forty years later

Den gravida kvinnans syn på privata mödrarådgivningstjänster

Undersökningen var ett beställningsarbete av den privata mödrarådgivningsbyrån Perhe-Arte. Syftet med undersökningen var att utreda kundernas önskemål om de privata mödrarådgivningstjänsterna, för att få en helhetsbild av tjänsternas nuläge och utvecklingsmöjligheterna. Våra frågeställningar var: ”Varför har kunderna valt att söka sig till den privata sektorn?”, ”Vad förväntar sig kunderna av privata mödrarådgivningstjänster?” och ”Är det något kunderna ytterligare önskar skulle ingå i de privata mödrarådgivningstjänsterna?. Katie Erikssons teori om vårdande fungerade som teoretisk referensram. Materialet insamlades med hjälp av en semistrukturerad webbenkät. Respondenterna var kunder hos företaget Perhe-Arte. Svaren från enkäten analyserades genom deskriptiv statistik och induktiv innehållsanalys. I resultatet kom det fram att respondenterna hittat Perhe-Artes tjänster via sociala medier eller genom rekommendationer från bekanta. Respondenterna var mycket nöjda med Perhe-Arte och gav tjänsterna höga vitsord. Valet av privata tjänster påverkades av prissättningen, behovet av tilläggsundersökningar, rekommendationer av tjänsterna, samt flexibilitet, kvalitet och individualitet i vården. Viktiga faktorer i vården var yrkeskunskap, expertis, flexibilitet, lugn takt, individualitet och vänlighet samt att kunden blev hörd. Utvecklingsförslag som kom upp var förbättrad tillgänglighet av tjänsterna, samarbete med kommunala sektorn, servicesedlar, tydligare nätsidor och information om barnmorskans yrkeskunskap.Tutkimus oli tilaustyö yksityiseltä äitiysneuvola Perhe-Artelta. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää asiakkaiden toivomukset yksityisiltä neuvolapalveluilta ja saada kokonaisvaltainen kuva yrityksen tämänhetkisistä palveluista, sekä selvittää mahdolliset kehittämiskohteet. Tutkimuskysymykset olivat: ”Miksi asiakkaat ovat hakeutuneet yksityiselle sektorille?”, ”Mitä asiakkaat odottavat yksityisiltä äitiysneuvolapalveluilta?” ja ”Mitä asiakkaat kaipaisivat lisää yksityisiin neuvolapalveluihin?”. Teoreettisena viitekehyksenä käytimme Katie Erikssonin hoitoteoriaa hoitamisen olemuksesta. Tutkimusmateriaali kerättiin semistrukturoidun internetkyselyn avulla ja kyselyyn osallistuneet olivat Perhe-Arten asiakkaita. Kyselyn vastaukset analysoitiin deskriptiivisen tilastoinnin, sekä induktiivisen sisäl-lönanalyysin avulla. Tutkimustulokset osoittivat, että asiakkaat olivat löytäneet Perhe-Arten palvelut sosiaalisen median tai tuttavien suositusten kautta. Asiakkaat olivat tyytyväisiä Perhe-Arteen ja antoivat palveluille korkeat arvosanat. Yksityisten palveluiden valintaan oli vaikuttanut hintataso, lisätutkimusten tarve, palveluiden suosittelut, joustavuus, palveluiden laatu ja yksilöllisyys. Tärkeitä tekijöitä hoidossa olivat ammattitaito, asiantuntevuus, joustavuus, yksilöllisyys, ystävällisyys, rauhallinen tahti ja se että asiakas koki tulleensa kuulluksi. Asiakkaiden toivomia kehityskohteita olivat muun muassa palveluiden parempi saatavuus, yhteistyö kunnallisen sektorin kanssa, palvelusetelit, selkeämmät verkkosivut sekä tietoa kätilön ammattitaidosta.This thesis was commissioned by the private maternity clinic Perhe-Arte. The aim of the study was to find out customers’ whishes about the services in order to get an overview of the existing services and improvement possibilities. Our research questions were: “Why have the customers chosen services at the private sector?”, “Which expectations do customers have about private maternity services?” and “Is there anything additional customers would like to add to the private maternity services?”. Katie Eriksson’s theory of nursing was used as theoretical reference. The material for the study was gathered using a semi-structured web-questionnaire. The respondents were customers of the company. The answers from the questionnaire were analyzed using two different methods, descriptive statistics and inductive content analysis. The results revealed that customers had found these services via social media or through recommendations from friends. The customers were very satisfied with Perhe-Arte and gave the services very high ratings. The choice of private services was influenced by pricing, the need for additional examinations, recommendations of services, as well as flexibility, quality and individuality in care. Important factors in care were competence, expertise, flexibility, calmness, individuality, friendliness and that the customer was heard. Improvement proposals that came up were better availability of services, cooperation with the public sector, service vouchers, clearer web pages and information of the midwife's professional knowledge

Training for performance art and live art

This is the author accepted manuscript. The final version is available from Taylor & Francis via the DOI in this recordRadical remoteness?: training for performance art and live art in the age of social distancin

Notes from Lockdown

This is the author accepted manuscript. The final version is available from the publisher via the DOI in this recor

Ereignis und Evidenz: Zur Geschichtsschreibung der Performancekunst

Dieser Beitrag stellt ein aktuelles Forschungsprojekt vor, dass versucht, sich der Geschichtsschreibung der Performance Art mithilfe performativer Ansätze zu nähern, vor allem denen der Oral History. Im Mittelpunkt steht dabei die Frage, auf welche Art und Weise solche Ansätze geschichtliche Zeugnisse produzieren und in Szene setzen. Selbst eine solche performative Aneignung von Performance-Geschichte bleibt dabei immer auf die Artefakte des Archivs angewiesen und erzeugt im Gegenzug wiederum Artefakte, die ins Archiv eingehen

Bergslagenista Karjalaan : Ruotsalaisten vuorimiesten siirtolaisuus Pitkärantaan 1879 - 1904

Pitkärannan kaivokselle Laatokan Karjalaan saapui vuonna 1880 24 ruotsalaista vuorimiestä perheineen käynnistääkseen sen uudella teholla, tekemään siitä modernin ja johtamaan sen toimintaa. Heidät oli rekrytoinut sinne pietarilainen kansainvälisten liikemiesten omistama pankki suomalaisen vuoriteollisuuden asiantuntijan Hjalmar Furuhjelmin avulla. Pankki oli hankkinut lupaavalla malmialueella sijainneen kaivoksen omistukseensa muutamaa vuotta aikaisemmin. Ruotsalaisten saapumisesta käynnistyi 25 vuotta jatkunut ketjusiirtolaisuus Ruotsin vuoriteollisuuden keskusalueelta Bergslagenista Pitkärantaan, mikä oli pituutensa ja toimintansa vuoksi merkittävä. Vaikka Pitkäranta sijaitsi periferiassa, oli se hyvin kansainvälinen paikka, jossa oli myös muutamia muunmaalaisia työntekijöitä. Pitkäranta eli ruotsalaisten johdossa teollisen kultakautensa. Sieltä louhittiin pääasiassa kuparia, mutta loppuaikoina toiminta keskittyi rautamalmiin, jota rikastettiin. Kaivoksen yhteydessä toimi eri aikoina myös muuta teollisuutta kuten pullotehdas. Monet Pitkärannan ruotsalaisista olivat siirtolaisina perheensä kanssa. Naimattomista muutamat solmivat avioliiton suomalaisen kanssa ja kaksi kaivoksen saksalaisen johtajan O. G. Trüstedtin tyttärien kanssa. Ruotsalaiset siirtolaiset olivat Pitkärannassa johtavassa asemassa niin tehtäviensä pohjalta kuin sosiaalisestikin. Pitkärannan ruotsalaiset eivät pääsaantöisesti integroituneet Suomeen, vaan säilyttivät ruotsalaisen identiteettinsä ja palasivat jossain vaiheessa takaisin Ruotsiin - jopa sellaiset, jotka olivat Suomessa yli kymmenen vuotta. Vain muutama ruotsalainen vuorimies jäi Suomeen. Ruotsalaiset loivat Pitkärannassa ollessaan tiiviin suhdeverkon, johon kuului keskeisesti myös Trüstedtien perhe. Verkosto toimi tiiviisti muutama vuosi Pitkärannan jälkeen perustetun Outokummun kaivoksen alkutaipaleen aikana. Pitkärannan ruotsalaiset liittyivät vielä Petsamon nikkelinkin löytymiseen. Pitkärannan ruotsalaisuus kuului kolmeen historialliseen kontekstiin. Taustalla oli vuosisatoja Ruotsista Suomeen jatkunut vuoriammattilaisten siirtolaisuus, joka ei ollut loppunut, vaikka maiden valtiollinen side oli päättynyt vuonna 1809. Tästä syytä rekrytoijien kannalta Ruotsi oli luonnollinen kohde. Rekrytoidut taas elivät Ruotsin suurinta siirtolaisuusaaltoa, jolloin suuret siirtolaisvirrat suuntautuivat Pohjois-Amerikkaan ja siirtolaisuus kosketti lähes jokaista ruotsalaista. Kolmas taustalla vaikuttanut historiallinen kehitys oli Pietarin nopea kasvu ja kansainvälistyminen sekä sen imussa tapahtunut vaikutusalueiden ja koko Suomen teollistuminen. Pitkärannan kaivos oli Pietarin kansainvälisten liikemiesten omistama ja sen tuotanto palveli täysin Pietaria, jonka laajaan vaikutusalueeseen Pitkäranta kuului hyvin voimakkaasti. Monessa mielessä ruotsalaisten vuorimiesten siirtolaisuus Pitkärantaan olikin enemmän siirtolaisuutta Pietarin vaikutusalueelle kuin Suomeen. Pitkärannan side Suomeen oli lähinnä vain sen fyysinen sijainti, muuten sitä täytyy arvioida kiinteästi osana Pietarin vaiheita. Pitkäranta oli Amerikan siirtolaisuuteen ja vähän myöhemmin alkaneeseen Norrbotteniin muuttoon verrattuna vain pieni sivujuonne ruotsalaisessa 1800-luvun lopun siirtolaisuudessa. Suomeen ja Venäjälle tapahtuneen ruotsalaissiirtolaisuuden joukossa se oli kuitenkin aikanaan merkittävä, monimuotoinen ja kauaskantoinen tapahtuma