Pihatossa on miellyttävää työskennellä

Tilojen koko on kasvanut viime vuosina nopeasti. Samalla on muuttunut viljelijän työympäristö ja koko maataloustyön luonne. Entä yleistyvätkö ammattitaudit ja tapaturmat tilakoon kasvaessa? Kuopion aluetyöterveyslaitoksella tutkittiin vuosina 2002 ja 2003 työympäristöä sekä työn fyysistä ja henkistä kuormittavuutta isoissa pihatoissa. Mukana oli 20 keskisuurta tai suurta maitotilaa Keski-Pohjanmaalta ja Pohjois-Savosta. Karjaa tiloilla oli keskimäärin yli 50 lypsävää.vo

Pihattojen työturvallisuus

Pihatot päihittävät vanhat parsinavetat miellyttävyydessä ja turvallisuudessa. Tärkeää on silti pitää pihatto hyvässä järjestyksessä. Siellä on myös muistettava noudattaa liikennesääntöjä.vo

Osallistuminen järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan

Järjestäytynyt rikollisuus on jatkuvasti lisännyt vaikuttavuuttaan niin kansainvälisellä kuin kansallisellakin tasolla ja se luetaan jo yhdeksi EU:n suurimmista turvallisuusuhista. Suomessakin järjestäytyneiden rikollisryhmien määrä on 2000-luvulla kaksinkertaistunut. Täällä toimii rikollisorganisaatioita, joilla on vahva liityntä kansainvälisiin kattojärjestöihinsä, jotka ovat maailman suurimpia rikollisjärjestöjä. Järjestäytyneiden rikollisryhmien tyypillisimmät laittomuudet liittyvät huumausainekauppaan, veropetoksiin, omaisuusrikoksiin sekä ase- ja ihmiskauppaan. Maisteritutkielmani keskittyy tutkimaan sitä, miten järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumisesta säädetään Suomen rikoslaissa ja kuinka onnistunutta lainsäädäntö on. Erityisesti tarkastelen aihetta niin kutsuttujen liivijengien osalta. Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen voi tulla arvioiduksi rikoslain perusteella kolmella eri tavalla: rangaistuksen koventamisperusteena (rikoslain 6 luvun 2 momentin 2 kohta), omana kriminalisoituna tunnusmerkistönään (rikoslain 17 luvun 1 a §) tai tiettyjen rikosten kvalifioimisperusteena. Työssäni tarkastelen sitä, kuinka tämä järjestäytynyttä rikollisuutta koskeva lainsäädäntö on Suomessa kehittynyt ja miten kansainväliset sopimusvelvoitteet ovat siihen vaikuttaneet. Käyn läpi järjestäytyneitä rikollisryhmiä koskevaa oikeuskäytäntöä ja pyrin sitä kautta tarkastelemaan nykylainsäädännön ongelmakohtia, joista yksi selkeimpiä on rikoslain 17 luvun 1 a §:n osallistumiskriminalisoinnin huomattavan vähäinen soveltaminen tuomioistuimissa. Lisäksi tutkin mahdollisuutta kriminalisoida järjestäytyneen rikollisryhmän jäsenyys ja voisiko järjestäytyneisiin rikollisryhmiin liittyviä yhdistyksiä lakkauttaa yhdistyslain 43 §:n nojalla hyvän tavan vastaisina. Jäsenyyskriminalisointia tarkastelen erityisesti suhteessa kriminalisointiperiaatteisiin. Tutkielmani lopputulos on, että nykyinen ilmiötä käsittelevä lainsäädäntö ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Jäsenyyskriminalisointi ei todennäköisesti olisi kuitenkaan kovin vaikuttava keino puuttua järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Todennäköisempänä vaihtoehtona on pidettävä jengien kieltämistä yhdistyslain perusteella. Kaikista toimivimpana ja luultavasti rikoslain 17 luvun 1 a §:n soveltamista eniten lisäävänä keinona pitäisin kuitenkin päärikosedellytyksen poistamista. Sääntelyn kehittäminen on kaikkinensa erittäin tärkeää, koska järjestäytyneen rikollisuuden odotetaan tulevaisuudessa vain jatkavan laajentumistaan ja sen piirissä tehtävien rikosten odotetaan muuttuvan entistä vakavammiksi

Rehabilitation from schizophrenia

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.The main idea of my study is to present in the form of research one chance to speak of schizophrenia - it's mental care and rehabilitation of it. In my study I examine schizophrenia as a process of rehabilitation in many points of view. Firs of all I have included to my research my own experience of this illness and my rehabilitation of it. Secondly I have interviewed those employees how have participated to my rehabilitation process from which arises the second point of view to the work. The third point of view has been formed from the customer relationship, co-operation and community and the meaning of working habits. The fourt point of view enlightens the meaning of self-help and community effect on that is how the other people who are going through a rehabilitation process have helped me. I think that examine schizophrenia from many points of views is important becauce schizophrenia is complicated mental disorder. My aim was to find reasons which in my life had an effect on and led me to this process of rehabilitation. I'm going through how persons in mental care and rehabilitation have helped me and what kind of succesful mental care rehabilitation relationships have been in my life. My study begins as a story tellin form of my own experiences. I have analysed these stories in theory for example conversations of social work, mental care and rehabilitation by exploiting my own experience. The recearch materials I have collected in three ways: first of all by reading the research works writen before and the discussions of therapy. Secondly I have gone through my own experiences of rehabilitation and mental care as a source in form of diaries. And as a third method I interviewed the employees who took part in my rehabilitation and therapy, out of which I gathered the empiric materials of my research work based on the theme interviews. The meaning of customer relationship and interaction came up from my own experiences, the interviews of the employees and from discussions in theory. I myself consider mental care and rehabilitation work as fycical, psychic and social phenomen. Also the employees thought their mental work as a total effect, and they felt thinking the future of the customers, their aims at back to normal life and avoidin marginalization. One of my most important source of my study is a book of Martin Buber named "I and You". Otherwise I have concertrated to compare my own experiences of social work, mental care and the rehabilitation and the discussion of them

Taiteilija vai työläinen? : Sinfoniaorkesterin rivimuusikoiden identiteettien rakentuminen haastattelupuheessa

Tarkastelen tutkielmassani orkesterimuusikoiden identiteettien rakentumista haastattelupuheessa. Orkesterimuusikko on esittäväksi taiteilijaksi luokiteltu taidealan ammattilainen, joka työskentelee hallinnollisesti ja taiteellisesti johdetussa, rakenteeltaan hierarkkisessa taideinstituutiossa eli orkesterissa. Kiinnostukseni kohdistuu erityisesti siihen, minkälaisena orkesterin hierarkiassa alimmalla tasolla työskentelevän rivimuusikon suhde taiteilijuuteen näyttäytyy orkesterikontekstissa. Tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi, joka on sosiaalitieteiden kielellisten lähestymistapojen kattokäsite. Konstruktionistisen ajattelutavan mukaan kieli sekä heijastaa että tuottaa todellisuutta vuorovaikutuksen sosiaalisissa prosesseissa. Tutkielman teoreettismetodologisena lähestymistapa on konstruktionismin piiriin kuuluva diskursiivinen psykologia, jossa kielenkäyttö käsitetään vahvasti toiminnallisena ja kielelliset käsitteet ymmärretään keskinäisen toiminnan resursseina. Diskursiivisen psykologian näkökulmasta identiteetti käsitetään diskursiivisena aikaansaannoksena eikä luonnollisena faktana. Näin ollen sekä kiinnostukseni että analyyttinen huomioni kohdistuu orkesterimuusikoiden identiteettejä rakentavaan puheeseen ja dialogiin, enkä siis pyri määrittelemään sitä, onko orkesterin rivimuusikko taiteilija vai ei. Taiteilijuudella tarkoitan työssäni sekä tähän sosiaaliseen kategoriaan yleisesti liitettyjä piirteitä ja ominaisuuksia että niitä orkesterimuusikkouteen liittyviä asioita, joita aineistossani merkityksellistetään taiteilijuudeksi ja taiteen tekemiseksi. Tutkielmani pääkysymys on ”kuinka orkesterin rivimuusikot neuvottelevat identiteetistään?” Pääkysymystäni tarkennan kysymyksillä: 1. Minkälaisia tulkintarepertuaareja ja subjektipositioita identiteettineuvotteluissa esiintyy? 2. Kuinka tulkintarepertuaareja ja muita diskursiivisia resursseja käytetään orkesterin rivimuusikon identiteetin rakentamisessa? 3. Minkälaiseksi orkesterin rivimuusikon identiteetti rakentuu? Tutkielmaa varten haastattelin kolmen pääkaupunkiseudun sinfoniaorkesterin rivimuusikkona toimivia viulisteja. Paikansin haastattelupuheesta neljä tulkintarepertuaaria, jotka nimesin seuraavasti: yhteisöllisyyden tulkintarepertuaari, yksilökeskeisyyden tulkintarepertuaari, omakohtaisuuden tulkintarepertuaari ja suorittavan työn tulkintarepertuaari. Yhteisöllisyyden repertuaarissa orkesterin rivimuusikko positioitui osaksi kokonaisuutta. Yksilökeskeisyyden repertuaarissa orkesterimuusikon subjektipositioksi muodostui erottautumaan pyrkivä individualisti. Omakohtaisuuden tulkintarepertuaarissa orkesterin rivimuusikko positioitui omakohtaiseksi ja luovaksi itsen ilmaisijaksi sekä musiikin ymmärtäjäksi ja tulkitsijaksi. Suorittavan työn repertuaarissa orkesterin rivimuusikko positioitui koneen osaksi ja suorittavan työn tekijäksi ja orkesterimuusikkous merkityksellistettiin selkeästi työnteoksi. Kiteytin tulkintarepertuaareissa tarjoutuneet subjektipositiot kahdeksi polarisoituneeksi identiteetiksi: taiteilijuudeksi ja työläisyydeksi. Orkesterimuusikon identiteetti ei näyttäytynyt ongelmattomana, ja siitä neuvotteleminen vaati paljon diskursiivista työtä. Analyysi paljastikin orkesterityöhön liittyvän ”ideologisen dilemman”, joka syntyi vapauden ja sen puutteen välille. Diskursiivinen psykologia osoittautui soveltuvaksi lähestymistavaksi sekä orkesterimuusikkouden että taiteilijuuden tarkasteluun. Tutkielmani perusteella sekä jatkotutkimuksessa että orkesterien toimintatavoissa tulisi erityisesti huomioida orkesterin rakenteellinen hierarkia ja sen vaikutus. Lisäksi sellaisia vapaita taideyhteisöjä, joissa orkesterimuusikot voivat toteuttaa itseään omaehtoisesti, olisi tuettava taloudellisesti. Myös koulutuksessa olisi syytä pohtia ”taiteilijuutta” ja sen merkitystä opiskelijoiden tulevaisuuden ammateissa

Skitsofreniasta kuntoutuminen

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimukseni keskeisenä tarkoituksena on pyrkiä esittämään tutkimuksen muodossa yksi puheenvuoro skitsofreniasta, sen hoidosta ja siitä kuntoutumisesta. Tutkimuksessani tarkastelen skitsofreniasta kuntoutumisen prosessia useista näkökulmista. Ensinnäkin mukana ovat omat kokemukseni skitsofreniasta ja siitä kuntoutumisesta. Toiseksi olen haastatellut kuntoutuksessani mukana olleita työntekijöitä, josta nousee tutkimuksen toinen näkökulma. Kolmas näkökulma on muodostunut asiakasuhteen, yhteistyön ja työskentelytapojen merkityksestä. Neljäs näkökulma taas valottaa vertaistuen ja yhteisöllisyyden vaikutusta eli sitä miten toiset kuntoutujat ovat auttaneet minua tässä prosessissa. Mielestäni skitsofrenian tarkastelu useista näkökulmista on perusteltua, sillä se on lunonteeltaan monimutkainen ja vaikeaselkoinen sairaus. Tarkoitukseni on ollut löytää tekijöitä, jotka ovat kohdallani vaikuttaneet ja vieneet minua tähän tervehtymisen prosessiin. Käyn läpi sitä, mitkä hoidossa ja kuntoutuksessa on auttanut minua ja millaisisa onnistuneet hoito- ja kuntoutussuhteet ovat kohdallani olleet. Tutkimus lähteekin liikkeelle kertomusmuodossa omista kokemusistani. Näitä kertomuksia olen jäsentänyt teoreettisesti esimerkiksi sosiaalityön, hoitotyön ja kuntoutuksen keskustelujen kautta. Olen siis pyrkinyt tulkitsemaan aikaisempaa tietoa skitsofreniasta ja siitä kuntoutumisesta omien kokemusteni antia hyödyntäen. Tutkimusaineiston olen kerännyt kolmella tavalla: ensinnäkin lukemalla aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia sekä terapeuttisuudesta käytävää keskustelua. Toiseksi olen käynyt läpi omia hoito- ja kuntoutuskokemuksiani käyttämällä lähteenä esimerkiksi omia päiväkirjamerkintöjäni. Ja kolmanneksi haastattelin hodossani ja kuntoutuksessani mukana olleita työntekijöitä, mistä keräsin tutkimuksen empiirisen aineiston teemahaastatteluilla. Asiakassuhteen ja vuorovaikutuksen merkitys tuli esiin omista kokemuksistani, työntekijöiden haastatteluista sekä teoreettisista keskusteluista. Itse näen hoito- ja kuntoutustyön fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena ilmiönä. Myös työntekijät hahmottivat työnsä kokonaisvaltaiseksi, ja he kokivat tärkeäksi asiakkaiden tulevaisuuden miettimisen, heidän suuntautumisensa takaisin arkeen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. Eräs tutkimukseni tärkeimmistä lähteistä on Martin Buberin teos Minä ja Sinä. Muuten olen keskittynyt vertailemaan omia kokemuksiani sosiaalistyöstä, hoitotyöstä ja kuntoutuksesta käytäviin keskusteluihin

Varaudu vahingon varalta

Maatilojen koko on kasvanut viime vuosina nopeasti. Myös tuotantotekniikka on kehittynyt, ja samalla maataloustuotannosta on tullut haavoittuvaa. Maataloudessa tulevia tapahtumia ei koskaan pystytä täysin ennustamaan. Niihin kannattaa silti varautua ennakolta.vo

Vertaistoiminnan muodot ja merkitys päihde- ja mielenterveysjärjestöissä

Artikkelissa tarkastellaan vertaistoimintaa päihde- ja mielenterveysjärjestöissä. Tutkimusaineisto koostuu kahdesta kyselystä. Ensimmäisessä kartoitettiin paikallisten päihde- ja mielenterveysyhdistysten (n=187) ja valtakunnallisten järjestöjen (n=28) johtajien käsityksiä vertaisuuden merkityksestä niiden toiminnassa sekä niissä tuotettavia vertaistoiminnan muotoja. Täydentävää aineistoa kerättiin järjestöjen työntekijöille (n=61) ja vertaisille (n=75) kohdistetulla kyselyllä, jossa tarkasteltiin vertaistoiminnan merkitystä, siihen liittyviä tehtäviä, vertaisten roolia ja asemaa sekä heihin kohdistuvia tukitoimenpiteitä ja tuen tarvetta.Vertaistoiminnalla oli keskeinen merkitys päihde- ja mielenterveysjärjestökentällä. Sen painoarvo kuitenkin vaihteli. Vertaistoiminnan merkitys oli suurempi ja siihen liittyviä toimintamuotoja oli enemmän suurilla toiminta-alueilla toimivissa yhdistyksissä. Sen painoarvo korostui etenkin ennen vuotta 1986 perustetuissa yhdistyksissä.Vertaisten rooli ja tehtävät hahmottuivat hieman eri tavoin työntekijöiden ja vertaisten itsensä näkökulmasta.Työntekijät korostivat vertaisten roolia järjestöjen asiakastyössä ja konkreettisessa auttamis- ja tukitoiminnassa, kun taas vertaiset itse näkivät roolinsa laajemmin myös järjestön ulkosuhteissa ja yhteiskunnallisina vaikuttajina. Aineiston vertaisista kolmannes oli kokenut uupumusta tai väsymystä toimiessaan vertaisena. Järjestöissä on tärkeää taata sekä vertaisten oman orientaation huomioiminen toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä että tarvittavat resurssit vertaisten tukemiseen. AbstractThe forms and importance of peer support in substance abuse and mental health organizations The study examines peer support in substance abuse and mental health organizations. The study is based on two sets of data. Information on the importance and forms of peer support provided was collected by a questionnaire sent to local (n=187) and national (n=28) non-governmental organizations in the fields of substance abuse and mental health, addressed to the CEO or chairman of the board. Supplementary data on the roles and tasks of peers as well as their need for support in their own work was collected by a questionnaire sent to the personnel (n=61) and peers (n=75) in these organizations. Peer support had a central role in both substance abuse and mental health organizations but it differed in different kinds of organizations. Peer support had a stronger emphasis and was more common in organizations operating in larger cities. Also, organizations founded especially before year 1986 had a stronger element of peer support in them compared to younger organizations. The peers’ roles and tasks were perceived somewhat differently by the personnel and the peers themselves. The personnel emphasized the peers’ role in the organization’s customer work and practical help and support related tasks, whereas the peers themselves perceived their role more broadly, including in the organizations’ external relations and in advocacy work. Every third of the peers who answered the questionnaire had experienced fatigue or exhaustion in their work as a peer. The results highlight the need to consider the peer workers’ own orientation and expectations in planning peer support in substance and mental health organizations, as well as the need to provide sufficient resources for supporting the peers’ well-being and coping skills in their work. Keywords: peer, peer support, NGO, substance abuse organizations, mental health organization