14 research outputs found

    A synthesis of evidence for cancer-specific screening interventions: A Preventive Medicine Golden Jubilee Review

    Get PDF
    Syövän seulonnan tavoitteena on vähentää syövän ilmaantuvuutta ja kuolleisuutta havaitsemalla syöpä tai sen esiaste jo ennen oireiden ilmaantumista, jolloin se voidaan hoitaa aiemmassa vaiheessa lievemmillä seurauksilla. Jotta seulontatesti voidaan ottaa käyttöön, sen toimivuudesta on oltava riittävästi näyttöön perustuvaa tietoa. Useat eri organisaatiot ja asiantuntijaryhmät ympäri maailmaa arvioivat tätä tietoa ja muodostavat sen pohjalta seulontasuosituksia. Arviointikriteerit kuitenkin vaihtelevat eri organisaatioiden suhteen, mikä voi aiheuttaa ristiriitaisuutta suosituksissa, ja ristiriitaisuus puolestaan aiheuttaa ongelmia ja haasteita terveydenhuollon henkilökunnalle ja päättäjille seulonta- ja/tai hoitopäätöksien teossa. Tavoitteenamme oli muodostaa yhteenveto viiden johtavan kansainvälisen organisaation tämänhetkisistä seulontasuosituksista. Valitsimme viisi johtavaa organisaatiota Pohjois-Amerikasta ja Euroopasta, jotka kaikki tarjoavat suosituksia syöpäseulonnoista: Ameriikasta National Cancer Institute’s Physician Data Query (PDQ) ja Preventive Services Task Force (USPSTF), Kanadasta Canadian Task Force on Preventive Health Care (CTFPHC), Euroopasta Cochrane Database of Systematic Reviews (CDSR) ja Englannista UK National Screening Committee for the National Health Service (UK NSC). Nämä kaikki organisaatiot kokoustavat säännöllisesti ja arvioivat uusia tutkimustuloksia ja päivittävät näiden perusteella suosituksia perustuen saatuun tutkimusnäytön laatuun ja määrään. Suurin osa organisaatioiden suosituksista olivat yhteneväisiä, lukuun ottamatta vaihtelua, jota nähtiin erityisesti seulontojen aloitus- ja lopetusikä ehdotuksissa sekä seulontaväleissä. Yhteneväiset ja vahvat seulontasuositukset olivat kaikilla suolistosyövälle ulosteen veritestillä (FOBT/FIT); kohdunkaulansyövälle joko HPV ja/tai Papa-testillä tai niiden yhdistelmällä; ja rintasyövälle mammografialla. Useita seulontatestejä tai menetelmiä, jotka olivat tutkimuksissa osoittautuneet tehottomiksi tai joiden käyttö voisi aiheuttaa haittaa ei suositeltu lainkaan käytettäväksi. Useaan syöpään ei valitettavasti edelleenkään ole sopivaa seulontamenetelmää löytynyt ja seulontaa ei näin ollen voida tarjota. Seulonta suositukset vaativat jatkuvaa päivittämistä. Uusia lupaavia seulontatestejä on parhaillaan useampia kehitteillä ja tutkimuksen alla, ja tulevaisuudessa seulonnan piiriin kuuluvien syöpien määrä kasvaa ja yhä useampi syöpä on näin ollen mahdollista hoitaa ajoissa.The goal of cancer screening guidelines is to inform health practitioners to practice evidence-based cancer prevention. Cancer screening aims to detect treatable precancerous lesions or early-stage disease to enable actions aimed at decreasing morbidity and mortality. Continuous assessment of the available evidence for or against screening interventions by various organizations often results in conflicting recommendations and create challenges for providers and policymakers. Here we have summarized the current cancer screening recommendations by five leading organizations in North America and Europe: the National Cancer Institute's Physician Data Query (PDQ), the U.S. Preventive Services Task Force (USPSTF), the Canadian Task Force on Preventive Health Care (CTFPHC), the Cochrane Database of Systematic Reviews (CDSR), and the UK National Screening Committee for the National Health Service (UK NSC). All organizations assess evidence based on strength, quality, and quantity, and recommendations are similar although with differences with respect to screening start and stop ages. Recommendations are consistent for colorectal cancer screening with fecal occult blood test or fecal immunochemical test, cervical cancer screening with Pap-test, HPV-test, or co-testing, and breast cancer screening with mammography. However, guidelines vary with respect to age to start and end screening and testing frequency. Tests that have proven to be inefficient or whose use is capable of causing harm are routinely recommended against. Continuous review of screening guidelines is necessary to evaluate the many promising screening tests currently under investigation

    Pohjavesialueet – opas määrittämiseen, luokitukseen ja suojelusuunnitelmien laadintaan

    Get PDF
    Oppaan tarkoitus on toimia käytännön ohjeistuksena ELY-keskuksille pohjavesialueiden määrittämisessä ja luokituksessa. Lisäksi tarjotaan ohjeistusta pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laadinnassa kunnille ja suojelusuunnitelmien laatijoille. Oppaan keskeinen tavoite on selkeyttää ja yhdenmukaistaa lainsäädännön toimeenpanoa. Osassa I tarkastellaan pohjavesialueen luokituksen perusteita, pohjavesialueen ja muodostumisalueen rajan määrittämistä ja näihin liittyviä selvityksiä. Korostetusti esiin nostetaan pohjavesistä riippuvaisten maa- ja pintavesiekosysteemien huomioiminen. Lisäksi tarkastellaan pohjavesialueen määrittämisen valmistelussa esitettäviä tietoja ja kuulemisessa noudatettavia menettelyjä sekä tietojärjestelmään merkittäviä pohjavesialuetta koskevia tietoja. Osassa II tarkastellaan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman laatimiskäytäntöjä, suojelusuunnitelman sisältövaatimuksia sekä suunnitelmasta tiedottamista. Lisäksi on tarkasteltu vedenottamon suoja-aluemenettelyä. Pohjavesialueiden rajaamista, luokittelua ja suojelusuunnitelmia koskevat säännökset lisättiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annettuun lakiin vuonna 2015 ja valtioneuvoston asetukseen vuonna 2016. Lakimuutosten tavoitteena on yhä selkeämmin panna täytäntöön EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin velvoitteet pohjavesimuodostumien yksilöinnistä ja ominaispiirteiden tarkastelusta. Lakimuutosten myötä kaikkien pohjavesialueiden rajat määritellään ja pohjavesialueet luokitellaan 1-, 2- ja E-luokan luokituskriteerien mukaisesti. Tässä yhteydessä tarkastellaan uudelleen kaikki aiempaan hallinnon sisäiseen ohjeistukseen pohjautuen inventoidut pohjavesialueet. Lisäksi tunnistetaan ne pohjavesialueet, joiden pohjavedestä muun lainsäädännön nojalla suojeltu maa- tai pintavesiekosysteemi on suoraan riippuvainen

    A synthesis of evidence for cancer-specific screening interventions : A Preventive Medicine Golden Jubilee Review

    Get PDF
    The goal of cancer screening guidelines is to inform health practitioners to practice evidence-based cancer prevention. Cancer screening aims to detect treatable precancerous lesions or early-stage disease to enable actions aimed at decreasing morbidity and mortality. Continuous assessment of the available evidence for or against screening interventions by various organizations often results in conflicting recommendations and create challenges for providers and policymakers. Here we have summarized the current cancer screening recommendations by five leading organizations in North America and Europe: the National Cancer Institute's Physician Data Query (PDQ), the U.S. Preventive Services Task Force (USPSTF), the Canadian Task Force on Preventive Health Care (CTFPHC), the Cochrane Database of Systematic Reviews (CDSR), and the UK National Screening Committee for the National Health Service (UK NSC). All organizations assess evidence based on strength, quality, and quantity, and recommendations are similar although with differences with respect to screening start and stop ages. Recommendations are consistent for colorectal cancer screening with fecal occult blood test or fecal immunochemical test, cervical cancer screening with Pap-test, HPV-test, or co-testing, and breast cancer screening with mammography. However, guidelines vary with respect to age to start and end screening and testing frequency. Tests that have proven to be inefficient or whose use is capable of causing harm are routinely recommended against. Continuous review of screening guidelines is necessary to evaluate the many promising screening tests currently under investigation.publishedVersionPeer reviewe

    Sadutus varhaiskasvatuksessa –Tapaustutkimus Auran kunnan päivähoidon sadutuksen käytöstä

    No full text
    Tutkimuksessa tarkastellaan sadutuksen käyttöä varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen kohteena on Auran varhaiskasvatuksen henkilökunta, jotka vastasivat lomakekyselyyn, jossa painotettiin avoimia kysymyksiä. Kyselyyn osallistui 26 varhaiskasvattajaa, joista kahdelle tehtiin kyselylomakkeen lisäksi teemahaastattelu. Tutkimuksen tarkoitus on tarkastella miten yleistä sadutusmenetelmän käyttö on varhaiskasvatuksessa, millaiseksi sadutuksen merkitys koetaan ja miten lapset ottavat sadutuksen vastaan kasvattajan näkökulmasta katsottuna. Lisäksi tutkitaan ovatko kasvattajat saaneet sadutukseen koulutusta ja millaisena sadutuksen tulevaisuus nähdään Auran varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen toivotaan tuottavan myös sellaisia tuloksia, joita voidaan hyödyntää sadutuksen käytössä käytännön työssä varhaiskasvatuksessa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena lomakekyselyn ja teemahaastattelujen avulla. Kerätty aineisto analysoitiin teemahaastattelut litteroimalla ja sisällönanalyysillä. Tutkimuksen mukaan sadutusmenetelmä Auran varhaiskasvatuksessa on tuttu menetelmä. Kasvattajat käyttävät sadutusta työssään enemmän tai vähemmän aktiivisesti. Sadutus nähdään erittäin myönteisessä valossa varhaiskasvatuksessa ja siitä koetaan olevan myönteisiä kokemuksia ja runsaasti hyötyä lasten kasvatuksessa. Kolmasosa vastaajista ei ole kokenut mitään negatiivisia tuntemuksia sadutusmenetelmää käyttäessään. 62,5 % varhaiskasvattajista kokee, että sadutuksessa ei ole haittapuolia. Loput vastaajista kokevat yleisimmäksi haitaksi sadutukseen tarvittavan runsaan ajan sekä mahdollisten pettymysten ja ahdistuksen tunteiden esille nousemisen epäonnistuneen sadutuksen tuloksena. Kasvattajien mielestä lapset reagoivan sadutusmenetelmään iloisesti, innokkaasti ja avoimesti. Pääsääntöisesti sadut päätyvät lapsen omaan kasvunkansioon ja sitä kautta aikanaan koteihin. Auran varhaiskasvattajista puolet eivät ole saaneet minkäänlaista koulutusta sadutukseen. Suurin osa on oppinut saduttamaan työnsä ja työkaveriensa innoittamana. 21 kasvattajaa eli kaikki vastanneista aikovat käyttää sadutusta jatkossakin Auran varhaiskasvatuksessa. Sadutuksen hyödyllisyyttä ja arvostusta mitattaessa kasvattajien antamien kouluasteikollisten (4-10) arvosanojen keskiarvoksi tuli 8,5, joka kouluasteikolla on hyvä. Tutkimuksen tulokset tukevat yleisesti sitä tulkintaa, että sadutus koetaan päiväkotihenkilöstön piirissä hyödylliseksi menetelmäksi, jota käytetään laajasti hyödyksi, tosin kielteisiä kokemuksiakin löytyy sen intensiivisyyden ja runsaan sosiaalisen vuorovaikutuksen käytön vuoksi. Tämän tutkimuksen tulokset eivät kuitenkaan ole yleistettävissä laajemmin, vaan tältä osin vaadittaisiin lisätutkimuksia.Siirretty Doriast

    Thermophilic anaerobic digestion of pulp and paper industry primary sludge

    No full text
    vo

    Diabeteshoitotyön ammatillinen osaaminen kehittyy verkostoituen

    No full text
    Diabeteshoitaja-nimike voidaan myöntää sairaanhoitajalle, terveydenhoitajalle tai kätilölle, joka täyttää Diabeteshoitajat ry:n määrittelemät kriteerit. Yksi näistä kriteereistä on suorittaa 10–30 opintopistettä amk-tasoista jatkokoulutusta. Tätä koulutustarvetta vastaamaan perustettiin keväällä 2018 neljän ammattikorkeakoulun (Tamk, Oamk, Samk ja Savonia) yhteistyöverkosto. Yhteisen suunnittelun tuloksena päätettiin tuottaa sarja viiden opintopisteen laajuisia diabeteshoitotyön täydennyskoulutusmoduuleita. Suunnitellut moduulit tarjosivat mahdollisuuden rakentaa omien tarpeiden mukaisen opintopolun, joissa oli mahdollista suorittaa joko yksittäinen 5 op moduuli tai opiskella jopa 30 op laajuinen kokonaisuus. Moduulien aihealueet syntyivät työelämätahojen ehdotuksista vastaamaan heidän tarpeitaan, kuten esimerkiksi diabeteksen hoito ja omahoito, teknologia ja digitaaliset palvelut diabeteksen hoidossa sekä diabeteksen hoidon laadun kehittäminen. Moduulien opetus- ja opiskelumateriaalien työstäminen toteutettiin parityöskentelynä vastuualueittain ja kaikki materiaali jaettiin yhteisessä verkkoympäristössä. Verkostoyhteistyön erityisiä vahvuuksia ovat olleet sen osallistujien monipuolinen osaaminen niin diabeteshoitotyössä kuin pedagogisessa asiantuntijuudessakin. Koulutusten työstäminen yhdessä on mahdollistanut monipuoliset ja laaja-alaiset sisällöt sekä opetusmenetelmät
    corecore