Textile Recognition and Sorting for Recycling at an Automated Line Using Near Infrared Spectroscopy

In order to add value to recycled textile material and to guarantee that the input material for recycling processes is of adequate quality, it is essential to be able to accurately recognise and sort items according to their material content. Therefore, there is a need for an economically viable and effective way to recognise and sort textile materials. Automated recognition and sorting lines provide a method for ensuring better quality of the fractions being recycled and thus enhance the availability of such fractions for recycling. The aim of this study was to deepen the understanding of NIR spectroscopy technology in the recognition of textile materials by studying the effects of structural fabric properties on the recognition. The identified properties of fabrics that led non-matching recognition were coating and finishing that lead different recognition of the material depending on the side facing the NIR analyser. In addition, very thin fabrics allowed NIRS to penetrate through the fabric and resulted in the non-matching recognition. Additionally, ageing was found to cause such chemical changes, especially in the spectra of cotton, that hampered the recognition

Robottihitsaussolun pikakäyttöohje

Tämän käyttöohjeen tarkoituksena on nopeuttaa uusien robottisolun käyttäjien koulutusta ja helpottaa itsenäistä työskentelyä sekä ongelmanratkaisua ongelmatilanteissa. Robotin mukana tullutta käyttöohjetta kannattaa käyttää erikoisemmissa tilanteissa, joita ei ole sisällytetty tähän ohjeeseen. Sieltä löytyy samoja asioita kuin tästäkin ohjeesta, mutta sen käyttäminen on hidasta ja epäkäytännöllistä jokapäiväisessä työnteossa. Tähän ohjeeseen olen koonnut omiin kokemuksiin pohjautuen kaikkein yleisimmät joka päivä esiintyvät asiat sekä tärkeimmät tiedot solun käytöstä sisältäen käynnistyksen, käyttämisen, ohjelman vaihtamisen, ohjelman muuttamisen, huoltotoimenpiteet ja vikatilanteiden selvittämisen

Interaktiivinen tele-eksistenssiin ja sekoitettuun todellisuuteen perustuva liikkuvan robotin etäohjausjärjestelmä

Tämä diplomityö käsittelee tele-eksistenssiin perustuvan liikkuvan robotin etäohjaukseen soveltuvan etäohjauslaitteiston kehittämistä. Laitteistoon kuuluu silmikkonäyttö, joka on liitettynä mekaaniseen päänseurantalaitteeseen. Tämä ohjaa etäasemaan sijoitetun servo-ohjatun keinopään liikkeitä. Keinopäässä on kaksi videokameraa, joiden kuvaan miksataan tietokoneella luotu virtuaalikuva. Interaktiivista toimintaa varten laitteistoon on liitetty laser-etäisyysmittari, jonka avulla kyetään mallintamaan etäohjattavan laitteen työympäristöä. Työympäristön mallilla on monta käyttöä. Sitä voidaan käyttää rajoittamaan ohjattavan laitteen liikkeitä, tai kamerakuvan kanssa miksattuna antamaan visuaalista informaatiota huonon näkyvyyden aikana tai kamerojen ollessa hajalla. Mallia voidaan myös käyttää pohjana, kun operoidaan pitkillä aikaviiveillä, kuten veden alla tai avaruudessa. Laserin lisääminen vaati fyysisiä muutoksia laitteiston rakenteeseen ja tietoliikenteeseen liittyviä ohjelmistomuutoksia. Kun laserin lähettämää etäisyystehoa voitiin käyttää hyväksi, ohjelmoitiin funktioita tiedon keräämiseksi ja yksinkertaisten kappaleiden mallintamiseksi ja muokkaamiseksi. Virtuaaliseen kuvaan luotiin graafinen käyttöliittymä näiden funktioiden käyttämiseksi. Lopuksi laitteiston käyttökelpoisuutta tutkittiin mallintamis- ja teleoperointikokeella

NIRS identification of black textiles : Improvements for waste textiles sorting

Near infrared spectrometry (NIRS) can be harnessed to identify organic compounds by building libraries of reference spectra with validated samples. In Lahti University of Applied Sciences (LAMK), NIRS is utilized in a pilot-sized textile sorting line to identify the composition of samples. Comparing sample spectra to spectral libraries, the sample material may be identified. The libraries currently cover homogeneous wool, polyester, cotton and viscose, with more under construction. NIRS generally ignores colorants, but black textiles have proven to occasionally share spectral anomalies that make their material identification impossible with the current algorithm. The purpose of this thesis was to find improvements for the current pilot-sized textile sorting line of LAMK. The focus was on black textiles and how to potentially improve sorting capabilities of such materials. A test run with a limited supply of black textiles was set up. It seems that with the use of NIRS, it would be possible to improve the detection of black samples in the sorting line. However, further testing with more verifiable samples is required to increase identification accuracy. The result of the test is an identification method that due to its inaccuracy claims small percentile blends to be pure materials. Other means to deal with small percentile blends were studied in the thesis. With high enough resolution, a camera capable of shape recognition could potentially detect the weave of textiles, expanding sorting potential by possibly filtering high risk textile weaves out of the stream

Rinnan sädehoidon annossuunnittelu VMAT-tekniikalla: ohje röntgenhoitajaopiskelijoille

Sädehoidolla tarkoitetaan lääketieteessä osa-aluetta, jossa käytetään ionisoivaa säteilyä erilaisten sairauksien hoitamiseksi. Sädehoidon yleisin ja tunnetuin käyttökohde on syöpäsairaudet. Syöpäsairauksia hoitaessa tarkoitus on tehdä hallitsemattomasti jakautuvasta syöpäkudoksesta vaaratonta. Osana sädehoitoa tehdään annossuunnitelma, eli säteilyannoksen rajaus hoitoalueelle ja mahdollisimman vähän muille elimille. Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä. Teoriatietoa haimme kirjallisuudesta ja tieteellisistä artikkeleista. Kehittämistyön tarkoituksena oli luoda kirjallinen ohje VMAT-annossuunnitelman luomiseen Varian Eclipse-annossuunnitteluohjelmistolla. Ohjeen tavoitteena on tukea tulevia röntgenhoitajaopiskelijoita annossuunnitelman tekemisessä ja harjoittelussa. Röntgenhoitajan osaamiskompetensseihin kuuluvat sädehoidon annossuunnittelun perusteet. Annossuunnittelua harjoitellaan koulutuksen aikana opettajan johdolla koululla. VMAT-tekniikkaan pohjautuvaa ohjetta ei vielä ollut olemassa, jolloin ohje oli tarpeellinen. Kirjallinen ohje auttaa opiskelijaa ymmärtämään VMAT-annossuunnittelutekniikkaa käytännössä. Kirjallinen ohje mahdollistaa myös opiskelijoiden etenemisen omaan tahtiin, jolloin opettaja kykenee ohjaamaan opiskelijoita yksilöllisesti paremmin vapautuneen ajan ansiosta. Ohjeessa käytetään esimerkkinä rintasyöpäpotilasta ja potilaalle luodaan suunnitelma. Tiedonhankinnan jälkeen harjoittelimme annossuunnitteluohjelman käyttöä ja teimme ohjeen. Ohjeessa käydään läpi vaiheittain riskielinten piirtäminen ja annossuunnitelman tekeminen. Ohjeessa on hyödynnetty kuvakaappauksia ohjelmistosta havainnollistamisen tehostamiseksi. Ohjetta voi käyttää myös muihin sädehoitokohteisiin. Ohjeessa keskitytään VMAT-annossuunnitelman luomiseen ja VMAT-tekniikan perusperiaatteisiin, jolloin jatkokehitysideana voisi olla hyvän suunnitelman teko. Myös videomuotoon tehty ohje voisi olla hyödyllinen

Asiakastyytyväisyyskysely Vaasan Senioripalvelu Oy:n hoivapalveluiden asiakkaille

Tässä tutkimuksessa käsitellään Vaasan Senioripalvelu Oy:n hoivapalveluasiakkaiden tyytyväisyyttä. Toimeksianto suoritettiin paperisilla kyselylomakkeilla. Tavoitteena tutkimuksella on saada tietoa, jota yritys voi hyödyntää palvelun laadun kehittämisessä. Tämän opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee hoivapalveluyritystä palveluntuottajana, ikäihmisiä kotihoidon asiakkaana sekä hoitotyön etiikkaa. Tutkimusaineisto on kerätty asiakkaille kotiin toimitetuilla kyselylomakkeilla. Kyselylomakkeita toimitettiin 45 asiakkaalle. Aineistoksi kelpaavia vastauslomakkeita saatiin 20 kappaletta. Kyselylomake sisältää monivalintakysymyksiä ja kahdessa kohtaa avoimia täsmentäviä kysymyksiä. Monivalintakysymykset on analysoitu määrällisesti ja avoimet kysymykset esitetty suorilla lainauksilla. Tutkimuksesta saadut tulokset ja havainnot olivat pääsääntöisesti positiivisia. Hoitohenkilökunta oli asiakkaiden mielestä hyvin tavoitettavissa, henkilökunnan ammattitaito koettiin pääsääntöisesti hyväksi, henkilökunta koettiin joustavaksi ja päivittäisten toimintojen tukeminen oli hyvällä tasolla. Hoidon laadun keskiarvo 1-5-asteikolla oli 4,55. Avoimissa vastauksissa toistuivat myös termit ystävällinen ja asiallinen. Johtopäätöksenä voidaan pitää sitä, että henkilökunta kohtelee asiakkaita ystävällisesti, hoitoon ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä ja luottamus yritystä kohtaan on hyvä. Kehittämiskohteena voidaan pitää hoitohenkilökunnan ajan riittävyyttä. Vastanneista 40 % otti kantaa hoitohenkilökunnan ajan riittävyyteen. Kysymykseen otettiin kantaa myös avoimissa vastauksissa

Toimintarajoitteita kokevien nuorten liikunta- ja urheiluseura-aktiivisuus sekä istumisen määrä

Vammaisista henkilöistä puhutaan usein yhtenäisenä ryhmänä ikään kuin vamma olisi kaikilla samanlainen tai sen vaikutukset toimintakykyyn samankaltaiset. Vaikka erilaisten vammojen ja pitkäaikaissairauksien tiedetään rajoittavan ihmisten tekemistä eri lailla, liikunta-aktiivisuutta mittaavissa tutkimuksissa tai tilastoinneissa niitä ei ole useinkaan eroteltu. Syinä ovat voineet olla esimerkiksi pienet tutkittavien määrät tai liian yleiset mittausmenetelmät. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella vuoden 2016 ”Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa” (LIITU) -tutkimuksen aineistossa toimintarajoitteisuutta, liikunta-aktiivisuutta, liikuntaseuraan kuulumista ja istumisen määrää ja verrata niitä vammattomiin nuoriin. LIITU-tutkimuksessa 11–15-vuotiaita nuoria (n=4724) pyydettiin raportoimaan kokemansa toimintarajoitteet (nähdä, kuulla, puhua sujuvasti, liikkua tai käsitellä esineitä, hengittää tai muistaa asioita/ keskittyä). Lisäksi selvitettiin toimintarajoitteisuuden yhteyksiä liikuntakäyttäytymiseen, urheiluseurassa harrastamiseen ja istumiseen. Noin 15 prosenttia nuorista raportoi kokemansa toimintarajoitteen, joka häiritsee heidän arkeaan. Erilaisista toimintarajoitteista liikkumisen vaikeudet vaikuttavat liikunta-aktiivisuuteen eniten. Erityisesti liikkumisen vaikeuksia kokevat nuoret raportoivat tilastollisesti merkitsevästi vähemmän reipasta/rasittavaa liikuntaa, vähemmän urheiluseura-aktiivisuutta ja enemmän istumista viikonloppuisin kuin ne nuoret, joilla ei ollut toimintarajoitteita. Liikkumisen vaikeuksia koke vat pojat harrastivat myös selvästi vähemmän reipasta liikuntaa verrattuna muihin toimintarajoitteita kokeviin nuoriin. Enemmän huomiota tulisi kiinnittää olosuhteiden ja palveluiden esteettömyyteen ja saavutettavuuteen, jotta kaikilla olisi mahdollisuus liikkua omien edellytystensä sallimissa rajoissa ja osallistua urheiluseuratoimintaan.Often people with disabilities are referred to as a heterogeneous group of people, with the same ability to function. Rather than use the term ‘disability’, it would be best to use terms that describe functional limitations, because functions can restrict performance in physical activity tasks. Many studies or statistics that measure physical activity do not distinguish various types of functional limitations, such as visual, hearing or moving impairments. Therefore, the purpose of this study was to explore differences in physical activity, sports club membership, and sitting time in adolescents with and without disabilities through the Finnish School-aged Physical Activity (SPA) study (in Finnish LIITU). All adolescents aged between 11–15 years old (n=4724) were asked to report levels of functional difficulties as indicators of disability and their physical in/activity behaviours during the spring of 2016. About 15 % of adolescents had one kind of functional limitation that affects their daily activities. More specifically adolescents with moving difficulties reported significantly less days of moderate to vigorous physical activities, fewer were sports club members, and sat for more hours during the weekend than adolescents without disabilities. Moreover, boys with moving difficulties clearly fell behind their peers with other functional limitations when examining their moderate to vigorous physical activities. More effort is needed to create accessible services and space needed to allow everybody to be active within their own capabilities, and to participate in physical activities, join sports clubs, and spend less time sitting.peerReviewe

Intra-rater test-retest reliability of a modified child functioning module, self-report version

Determining disability prevalence is a growing area for population statistics, especially among young adolescents. The Washington Group on Disability Statistics is one source of reporting disabilities through functional difficulties. Yet ,young adolescents self-reporting through this measure is in its infancy. The purpose of this study was to carry out an intra-ratertest-retest reliability study on a modified set of items forself-reporting functional diffculties. Young adolescents (N=74;boys=64%; age M = 13.7, SD = 1.8) with special educational needs in Finland completed a self-reported version of the Child Functioning Module in a supervised classroom. The second administration took place two weeks later. Intraclass correlation coefficient (ICC) and Kappa (k) statistics were used to test the reliability of the items, and interpretation took place through Landis and Koch, and Cohen, respectively. The majority of items had substantial or moderate agreement, although there was only fairagreementforself-care(ICC = 0.59), concentration(ICC = 0.50), androutinechanges(ICC = 0.54). Kappa statistics of behavior control were interpreted to be large (k = 0.65), and seeing (k = 0.49), walking(k = 0.49),andspeaking(k = 0.49) difficulties were moderate. The majority of the items in the self-reported version of the Child Functioning Module can be used in a scale format, although some caution may be required on items of self-care and concentration when used as a dichotomous variable