Pientoimenpiteiden aseptiikka

Pientoimenpiteiden aseptiikka Pientoimenpiteillä tarkoitetaan yleensä ilman yleisanestesiaa ja osastohoitoa tehtäviä toimenpiteitä, joissa rikotaan ihoa tai limakalvoja tai kajotaan steriiliin ruumiinosaan. Infektioiden estämiseksi toimenpiteissä on noudatettava huolellista aseptiikkaa. Lääkäreille ja avustavalle henkilökunnalle tulisi antaa jatkuvaa täydennyskoulutusta aseptiikan periaatteista. Potilasturvallisuuden vuoksi tarvittaisiin yhtenäinen kansallinen aseptiikan ohjeistus pientoimenpiteissä.</div

ESBL-entsyymejä tuottavien enterobakteerien torjunta on syytä suunnitella uudella tavalla

Laajakirjoisia beetalaktamaasientsyymejä (ESBL) tuottavat enterobakteerit ovat kasvava kliininen ongelma. Niiden aiheuttamiin infektioihin liittyy lisääntynyttä kuolleisuutta, pidempiä hoitoaikoja ja korkeampia hoitokustannuksia. ESBL-entsyymejä tuottavien enterobakteerien epidemiologia on monimutkainen. Näitä bakteereja esiintyy sairaaloissa ja pitkäaikaishoitolaitoksissa, mutta niitä löydetään myös infektioissa, jotka ovat saaneet alkunsa terveydenhuollon ulkopuolella. ESBL:n leviämisen torjunta on erityisen tärkeää erikoissairaanhoitoa antavissa sairaaloissa ja riskiyksiköissä, joissa nämä bakteerit voivat aiheuttaa potilaille vakavia infektioita. Toisaalta epidemiologinen tilanne antaa aihetta arvioida torjuntatoimia uudella tavalla, sillä perinteiset torjuntaohjeet eivät ole suoraan sovellettavissa

Terveydenhuollon henkilöstön asenteet influenssarokotusta kohtaan

Lähtökohdat Terveydenhuollon henkilöstö on tärkeässä roolissa influenssatartuntojen ehkäisemisessä. Selvitimme henkilöstön asenteita influenssarokotusta kohtaan, jotta voisimme paremmin ymmärtää rokotuskäyttäytymistä.Menetelmät TYKS:n kyselytutkimuksissa vuosina 2010 ja 2015 selvitettiin henkilökunnan halukkuutta ja perusteita ottaa kausi-influenssarokote. Raision terveyskeskussairaalan kysely vuonna 2017 selvitti hoitohenkilökunnan asenteita kausi-influenssarokotuksiin.Tulokset TYKS:ssa tärkeimpiä syitä rokotteen ottamiseen olivat suojautuminen influenssalta ja tartunnan levittämisen estäminen. Tärkein este rokotukselle oli huoli haitoista. Raision tutkimuksessa suurin osa henkilökunnasta suhtautui rokotukseen myönteisesti, ja vastaajilla oli myös realistinen näkemys rokotteen tehosta.Päätelmät Terveydenhuollon henkilöstön rokotusmyönteisyys Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella on ajan mittaan lisääntynyt. Henkilökunta tuntee kuitenkin huolta rokotteen haittavaikutuksista ja epävarmuutta sen hyödyistä.</p

Predictive Value of C-Reactive Protein (CRP) in Identifying Fatal Outcome and Deep Infections in Staphylococcus aureus Bacteremia

Peer reviewe

Is sleep apnea a risk factor for Covid-19? findings from a retrospective cohort study

Background: In the early phase of the coronavirus disease-19 (Covid-19) pandemic, Southwest Finland remained relatively spared. By the 3rd of May 2020, a total of 28 patients have been admitted to the Turku University Hospital. We explore baseline characteristics in order to identify risk for severe disease and critical care admission.Methods: For this retrospective cohort study, data were derived from hospital records. Basic descriptive statistics were used to characterise patients, including medians, percentiles and frequencies. Differences were tested with Mann Whitney U-test and Pearson’s chi-square test.Results: Pre-existent obstructive sleep apnea (OSA) was present in 29% of patients admitted in the hospital for Covid-19. Overall, other findings on admission were comparable with those reported elsewhere. C-reactive protein and procalcitonin were higher in patients who were eventually transferred to critical care in comparison to in those who were not (median CRP 187 mg/L versus 52 mg/L, pConclusion: OSA was pre-existent in a disproportional large group of patients, which suggests that it is an important risk factor for severe Covid-19. Furthermore, we identified high CRP, PCT and possibly native oxygen saturation as useful clinical measures to identify patients at risk for critical care.</p

Performance of the Check-Direct ESBL Screen for BD MAXTM for detection of asymptomatic faecal carriage of extended-spectrum β-lactamase (ESBL)-producing Escherichia coli and Klebsiella pneumoniae

ObjectivesAccurte diagnostic methods are crucial for the detection of extended-spectrum β-lactamase-producing Enterobacterales (ESBL-E). Besides culture-based gold-standard methods, new molecular gene detection tests are reaching the market. The aim of this study was to investigate the performance of the direct quantitative PCR (qPCR)-based methods Check-Direct ESBL and CPE Screen for BD MAXTM in relation to traditional culture-based methods for detection of ESBL-E faecal carriage.MethodsFaecal samples were collected from healthy adult volunteers. Samples were cultured on chromogenic ESBL agar plates and were screened for ESBL-producing Escherichia coli and Klebsiella pneumoniae. Confirmed ESBL- and AmpC-producing isolates were further analysed using whole-genome sequencing. In addition, faecal samples were analysed using Check-Direct ESBL and CPE Screen for BD MAXTM and the results were compared with the gold-standard culture-based method.ResultsOf 176 faecal samples examined, 11 (6.3%) grew ESBL-producing E. coli or K. pneumoniae isolates. Among 173 analysed samples, Check-Direct ESBL Screen for BD MAXTM detected 22 (12.7%) ESBL-positive samples. No carbapenemase-producing isolates were detected. Two culture-positive samples remained negative with Check-Direct ESBL Screen for BD MAXTM. Culture-negative but qPCR-positive discrepancy was observed in 12 samples (6.9%). Altogether, concordant results were obtained for 158 samples (91.3%; 9 positive and 149 negative).ConclusionCheck-Direct ESBL Screen for BD MAXTM is a fast screening method for ESBL carriage. However, several discrepant results were observed, which hinders interpretation. More clinical samples should be tested in combination with culture to evaluate the true benefits of this method.</div

Environmental variability and population dynamics: do European and North American ducks play by the same rules?

Density dependence, population regulation, and variability in population size are fundamental population processes, the manifestation and interrelationships of which are affected by environmental variability. However, there are surprisingly few empirical studies that distinguish the effect of environmental variability from the effects of population processes. We took advantage of a unique system, in which populations of the same duck species or close ecological counterparts live in highly variable (north American prairies) and in stable (north European lakes) environments, to distinguish the relative contributions of environmental variability (measured as between-year fluctuations in wetland numbers) and intraspecific interactions (density dependence) in driving population dynamics. We tested whether populations living in stable environments (in northern Europe) were more strongly governed by density dependence than populations living in variable environments (in North America). We also addressed whether relative population dynamical responses to environmental variability versus density corresponded to differences in life history strategies between dabbling (relatively "fast species" and governed by environmental variability) and diving (relatively "slow species" and governed by density) ducks. As expected, the variance component of population fluctuations caused by changes in breeding environments was greater in North America than in Europe. Contrary to expectations, however, populations in more stable environments were not less variable nor clearly more strongly density dependent than populations in highly variable environments. Also, contrary to expectations, populations of diving ducks were neither more stable nor stronger density dependent than populations of dabbling ducks, and the effect of environmental variability on population dynamics was greater in diving than in dabbling ducks. In general, irrespective of continent and species life history, environmental variability contributed more to variation in species abundances than did density. Our findings underscore the need for more studies on populations of the same species in different environments to verify the generality of current explanations about population dynamics and its association with species life history.Peer reviewe

Changing epidemiology of methicillin-resistant Staphylococcus aureus in a low endemicity area- new challenges for MRSA control

The incidence of methicillin-resistant Staphylococcus aureus (MRSA) has increased sharply in Hospital District of Southwest Finland (HD). To understand reasons behind this, a retrospective, population-based study covering 10 years was conducted. All new 983 MRSA cases in HD from January 2007 to December 2016 were analysed. Several data sources were used to gather background information on the cases. MRSA cases were classified as healthcare-associated (HA-MRSA), community-associated (CA-MRSA), and livestock contact was determined (livestock-associated MRSA, LA-MRSA). Spa typing was performed to all available strains. The incidence of MRSA doubled from 12.4 to 24.9 cases/100000 persons/year. The proportion of clinical infections increased from 25 to 32% in the 5-year periods, respectively, (p </p

Matalalentoverkosto : Selvitys toteuttamisvaihtoehdoista

Matalalentoverkostossa on kyse satelliittipaikannukseen perustuvasta reittiverkostosta sekä mittarilähestymismenetelmistä, jotka mahdollistaisivat tehokkaan lentotoiminnan myös näkösääolosuhteita huonommissa sääolosuhteissa. Matalalentoverkosto koos-tuisi kahdesta toisiinsa liittyvästä kokonaisuudesta; reittiverkostosta koko valtakunnan alueella sekä lähestymismenetelmistä valituille lentopaikoille. Tarve matalalentoverkoston perustamiseen Suomeen on tullut viranomaistoimijoilta, jotka näkevät verkostolle voimakkaan yhteiskunnallisen tarpeen. Näiden lisäksi on tunnistettu yleisilmailun kiinnostus mittarilentotoimintaan valvomattomilla lentopaikoil-la. Yleistä kansainvälisesti määriteltyä konseptia matalalentoverkostosta ei ole, joten kansallisesti voidaan tiettyjen reunaehtojen puitteissa arvioida mahdollisimman tarkoi-tuksenmukainen malli. Selvityksen aikana tehtiin yleisen tason turvallisuusvaikutusten arviointi, joka pohjautuu Eurocontrolin tekemiin kahteen yleistason turvallisuustarkaste-luun koskien erikseen matalalentoreittiverkostoa ja lähestymismenetelmiä. Tässä tar-kastelussa ei ilmennyt kynnyskysymyksiä hankkeen toteutukselle. Tämä selvitys kuvaa kartoitetut toteuttamisvaihtoehdot. Selvityksen tehnyt työryhmä suosittelee perustettavaksi Suomeen ensivaiheessa viranomaiskäyttöistä, asteittain laajennettavaa matalalentoverkostoa. Reittiverkosto olisi yksinomaan helikoptereille ja lähestymismenetelmät tarpeen mukaan myös lentokoneille. Alailmatilaan odotetaan kohdistuvan tulevina vuosina useita muutoksia ja matalalentoverkosto toteutuessaan olisi näistä yksi keskeisiä