Policy för arbetsmiljö och välbefinnande i arbetet till år 2030 : Säkra och sunda arbetsförhållanden samt arbetsförmåga för alla

Policyn för arbetsmiljö och välbefinnande i arbetet till år 2030 preciserar social- och hälsovårdsministeriets strategi och styr verksamheten vid ministeriet och inom dess förvaltningsområde för att arbetet ska vara sunt och säkert på alla arbetsplatser oberoende av hur arbetet utförs. Arbetslivet, arbetets innehåll, arbetssätten och arbetsformerna samt arbetskraften förändras. Hurdant arbetslivet är och hur människor mår i arbetslivet inverkar inte bara på individernas välbefinnande utan också på organisationernas produktivitet och konkurrenskraft samt samhällets sociala hållbarhet. Säkerhetsledning och hälsofrämjande ledarskap har en betydande roll i utvecklandet av arbetsmiljön, minskandet av arbetsoförmåga och främjandet av hälsa och välbefinnande. På varje arbetsplats genomför arbetsgivaren, personalen och företagshälsovården i samarbete åtgärder som främjar arbetsförmågan och återgång till arbetet. Särskild vikt bör fästas vid möjligheterna för personer med partiell arbetsförmåga att fortsätta arbeta eller få arbete. Policyn innehåller tre fokusområden: • Framtida utmaningar för arbetarskyddet och säkerheten och välbefinnandet i arbetet • Trygga och sunda arbetsförhållanden • Främjande av funktions- och arbetsförmåga samt anställbarhet För att målen ska nås behövs brett samarbete. Denna policy, som har beretts tillsammans med inrättningar inom förvaltningsområdet, arbetsmarknadsorganisationer och andra samarbetspartner, är ett exempel på sådant samarbete

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2030 : Turvallisia ja terveellisiä työoloja sekä työkykyä kaikille

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2030 täsmentävät sosiaali- ja terveysministeriön strategiaa ja ohjaavat ministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa, jotta työ olisi terveellistä ja turvallista kaikilla työpaikoilla työnteon muodosta riippumatta. Työelämä, työn sisältö, työn tekemisen tavat ja muodot sekä työvoima muuttuvat. Se, millaista työelämä on ja miten työelämässä voidaan, vaikuttaa yksilöiden hyvinvoinnin lisäksi organisaatioiden tuottavuuteen ja kilpailukykyyn sekä yhteiskunnan sosiaaliseen kestävyyteen. Turvallisuusjohtamisella sekä työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtamisella on merkittävä rooli työympäristön kehittämisessä, työkyvyttömyyden vähentämisessä sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Jokaisella työpaikalla työnantaja, henkilöstö ja työterveyshuolto toteuttavat työkykyä ja työhön paluuta edistäviä toimenpiteitä yhteistyössä. Osatyökykyisten henkilöiden työssä pysymiseen ja työllistymiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Linjauksissa on kolme painopistettä: • Työsuojelua, työturvallisuutta ja työhyvinvointia koskevat tulevaisuuden haasteet • Turvalliset ja terveelliset työolot • Toiminta- ja työkyvyn sekä työllistymiskyvyn edistäminen Tavoitteiden toteutumiseksi tarvitaan laajaa yhteistyötä. Nämä linjaukset, joita on valmisteltu yhdessä hallinnonalan laitosten, työmarkkinajärjestöjen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa, ovat esimerkki tällaisesta yhteistyöstä

Policy for the work environment and wellbeing at work until 2030 : Safe and healthy working conditions and workability for everyone

The policy for the work environment and wellbeing at work until 2030 specifies the strategy of the Ministry of Social Affairs and Health, and guides the activities of the ministry and its administrative branch to ensure healthy and safe work at all workplaces regardless of the form of employment. Working life, the contents of work, the ways and modes of working as well as Finland’s workforce are undergoing a transformation. What working life is like and how those involved in it are doing affect the welfare of individuals, the productivity and competitiveness of organisations, and the social sustainability of society. The safety management as well as workability and wellbeing at work plays a key role in developing the work environment, reducing disability as well as promoting health and wellbeing. At every workplace, the employer, staff and occupational health care will collaborate in taking measures that promote workability and return to work. Particular attention must be paid to supporting persons with partial workability in remaining at work and finding employment. The policy has three focus areas: • Future challenges concerning occupational safety and health, and wellbeing at work • Safe and healthy working conditions • Promoting functional capacity, workability, and employability Extensive cooperation is required to achieve these goals. This policy, prepared in collaboration with the institutions in the administrative branch, labour market organisations and other partners, is an example of such cooperation

Työterveyshuollon terveystarkastusten lausunnot : Työryhmän raportti

Sosiaali- ja terveysministeriön työterveyshuollon neuvottelukunnan kehittämisjaosto asetti marraskuussa 2019 kolmikantaisen työryhmän antamaan terveystarkastusten lausuntoihin liittyen selventäviä ohjeita. Ohjeistuksen tarkoitus on selkeyttää ja yhdenmukaistaa lausuntokäytäntöjä. Terveystarkastukset ovat osa työterveyshuollon ennalta ehkäisevää ja työterveyttä edistävää toimintaa. Niiden tavoitteena on toisaalta työntekijöiden suojelu työstä johtuvilta terveysriskeiltä, mutta myös työntekijän omien voimavarojen ja terveyden edistäminen työkyvyn ylläpitämiseksi. Terveystarkastuksia tehdään myös työkyvyn arviointia ja tukemista vaativissa tilanteissa. Tavoitteelliset terveystarkastukset ovat tärkeä arjen työterveysyhteistyön rakenne työurien tukemiseksi. Jos terveystarkastus tehdään työn aiheuttaman erityisen sairastumisen vaaran vuoksi tai työstä aiheutuvien, terveydentilaan kohdistuvien vaatimusten vuoksi, näistä annetaan aina sopivuuslausunto. Jos kyse on vapaaehtoisista, terveyden ja työkyvyn arvioimiseksi ja edistämiseksi tehtävistä terveystarkastuksista, työterveyshuolto sopii työnantajan kanssa, laaditaanko näistä terveystarkastuksista lausuntoja. Tarkastuksessa ei arvioida työntekijän sopivuutta työhönsä, vaan sen hetken työkykyä suhteessa työhön. Sovittu käytäntö kirjataan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Julkaisu päivitetty 18.3.202

Lääkärin lakisääteinen ilmoitus ammattitautiepäilystä työsuojeluviranomaiselle : Ennalta ehkäisevä keino vajaakäytöllä?

publishedVersionNon peer reviewe

High alveolar nitric oxide is associated with steeper lung function decline in foundry workers

Occupational dust exposure induces inflammatory responses that often precede the onset of clinical disease. Inflammation in the peripheral part of the lung can be demonstrated by measuring the alveolar NO concentration (CANO) in exhaled breath. The aim of the study was to assess whether cumulative dust exposure affects the change in CANO during follow-up and whether baseline CANO can predict an impairment in lung function during follow-up in foundry workers. We examined 74 dust-exposed and 42 nonexposed foundry workers and measured CANO and lung function at baseline and after 7 years of follow-up. An increase in CANO during the follow-up period was positively associated with cumulative dust exposure in foundry work (p= 0.035). Furthermore, a higher baseline CANO was associated with an accelerated decline in the forced vital capacity (FVC) during the follow-up period (absolute decrease in FVCp= 0.021, relative decrease in FVCp= 0.017). Higher cumulative dust exposure in foundry work is associated with a greater increase in CANO during follow-up, suggesting ongoing pulmonary inflammation in these subjects. Importantly, a high baseline CANO is associated with an accelerated decline in lung function, suggesting that CANO measurements might serve as a screening tool for high-risk workers.acceptedVersionPeer reviewe

Miksi ammattitaudit vähenevät?: Mitkä asiat selittävät alueelliset erot ammattitautien määrissä Suomessa ja kokonaismäärän muutokset?

Ammattitaudit kertovat työoloista ja siksi niiden lukumäärien muutokset ovat kiinnostavia. Rekisteriin ilmoitettujen tapausmäärien vaihteluiden syyt osoittautuivat kiinnostaviksi ja moninaisiksi. Suurimpia vaikuttajia olivat kuitenkin yhteiskunnan ja yritysten panostukset työolojen kehittämiseen ja työterveyshuoltoon. Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt kertyvät Työperäisten sairauksien rekisteriin varsin kattavasti. Raportissa on ehdotuksia rekisterin kehittämiseksi avoimempaan ja analyyttisempään suuntaan, jotta työsuojelu- ja työterveystyö tehostuisivat entisestään

Työn muokkauksen keinot, kun mielenterveyden häiriö vaikuttaa työkykyyn

Mielenterveyden häiriöistä johtuvat työkyvyttömyysjaksot ovat työikäisillä yleisiä. Opas esittelee työn muokkauksen keinoja, joilla voidaan helpottaa työhön paluuta tai tukea liiallisesti kuormittunutta työntekijää. Sopivaksi mitoitettu työ voi tukea toipumista. Aloite työn muokkaamiseen voi tulla työntekijältä, työnantajalta tai työterveyshuollolta. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia esimerkiksi työaikojen järjestelyistä, työtehtävien räätälöinnistä, työtilojen muutoksista tai toisen työntekijän antamasta tuesta. Työn muokkausta voidaan käyttää esimerkiksi *varhaisen tuen keinona, kun havaitaan ensimmäisiä merkkejä työntekijän työkyvyn heikkenemisestä, sen uhasta tai ylikuormittumisesta *työntekijän palatessa työhön sairausloman jälkeen *työntekijän siirtyessä osasairauspäivärahalle tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle *kun työ vaihtuu kokonaan entisen työn käytyä terveydellisistä syistä mahdottomaksi *kun työntekijä aloittaa työkokeilun, työhönvalmennuksen tai työharjoittelun osana ammatillista kuntoutusta