Liikennejärjestelmän ja maankäytön suunnittelun vuorovaikutus : esimerkkitapauksina Tampereen kehä II ja Vuoreksen alue

320073

Kitchen concerns at the boundary between markets and consumption:agencing practice change in times of scarcity (Husmodern, Sweden 1938–1958)

This paper investigates practice dynamics in kitchens situated at the boundary between markets and consumption. The kitchen is conceptualized as a market-consumption junction, a space where multiple concerned actors in markets and consumption come to shape, and get shaped by, the practices in the kitchen. Drawing upon archival research of the Swedish household magazine Husmodern (1938–1958), this study traces two matters of concern in and around the kitchen: the scarcity of resources in food markets and the lack of time to prepare food for consumption. Findings reveal how thrifty and convenient practices became enacted, and their transformative implications for consumption, demand, and market action. The mechanisms involved in disrupting and reconnecting the dynamic elements of practices (meaning, competence, and objects) are explained through the notions of concerning, agencing, and overflows, which recursively work to redraw the boundaries between markets and consumption to establish novel practice

Nuorten aikuisten toimintakyvyn väestöryhmittäiset erot

Toimintakyvyn tutkimuksessa tarkastellaan usein ikääntyneiden toimintakykyä, mutta jo nuorilla aikuisilla on havaittavissa toimintakyvyn rajoitteita ja väestöryhmien välisiä eroja toimintakyvyssä. Tutkimuksessa selvitettiin nuorten aikuisten toimintakykyä eri ulottuvuuksilla, toimintakyvyn rajoitteiden kasautumista sekä näiden väestöryhmittäisiä eroja. Aineistona oli Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) 20–34-vuotiaat vastaajat vuosilta 2012 ja 2013 (8070 vastaajaa, vastausprosentti 37). Menetelminä käytettiin ristiintaulukointia, logistista regressioanalyysia, luottamusvälejä ja ikävakiointia. Nuorilla miehillä oli naisia parempi liikkumiskyky. Psyykkisen toimintakyvyn rajoitteet olivat molemmilla sukupuolilla toimintakyvyn ulottuvuuksien rajoitteista yleisimpiä. Sosiaalisen toimintakyvyn rajoitteet olivat miehillä naisia yleisempiä. Työkyvyssä ja päivittäisistä toimista suoriutumisessa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja miesten ja naisten välillä. Seitsemällä prosentilla vastaajista oli rajoitteita vähintään kolmella viidestä toimintakyvyn ulottuvuudesta. Sekä yksittäisten toimintakyvyn ulottuvuuksien rajoitteet että rajoitteiden kasautuminen olivat yhteydessä vähäiseen koulutukseen ja toimeentulovaikeuksiin. Avioliitossa olevilla rajoitteiden kasautuminen oli muita vähäisempää. Naisilla työllisillä, kotiäideillä ja opiskelijoilla oli toimintakyvyn rajoitteiden kasautumista harvemmin kuin työttömillä ja työvoiman ulkopuolisilla. Vaikka nuorten aikuisten toimintakykyongelmat ovat vielä suhteellisen harvinaisia, on väestöryhmien välillä havaittavissa merkittäviä eroja toimintakyvyssä ja toimintakykyrajoitteiden kasautumista tietyille väestöryhmille. Tulevien vuosien terveys- ja hyvinvointierojen vähentämiseksi nuorten aikuisten toimintakykyerojen kaventamiseen tulisi kiinnittää huomiota. Abstract Socio-demographic differences in functional ability among young adults in Finland Studies concerning functional ability often focus on ageing employees and senior citizens. Nevertheless, limitations in functional ability exist also among young adults and studies has shown that occurrence of limitations might be associated with socio-demographic characteristics. The aim of this study is to examine 1) whether there are limitations in different dimensions of functional ability among young adults in Finland; 2) whether the limitations on several dimensions cumulate on same persons; and 3) whether there are differences between socio-demographic groups regarding functional ability. Data of Regional Health and Wellbeing Study (ATH) 2012-2013 include 8,070 young adults aged 20-34. The response rate was 37%. Analysis methods included cross tabulation, logistic regression analysis and confidence intervals. Age standardization and sample weights were applied. Physical functional ability was better among men than among women. Among both men and women, limitations in psychological functional ability were most common out of all functional dimensions. Limitations in social functional ability were more common among men than women. There were no differences between men and women in ability to work or capacity to perform daily chores. Seven percent of all respondents had limitations on at least three out of five dimensions of functional ability. Both the occurrence and the accumulation of limitations in functional abilities were associated with lower level of education and financial problems. Married respondents were less likely to have accumulations of limitations. Among women, employees, students and housewives had less accumulation of limitations than unemployed women or women outside the labour force. Although limitations of functional ability are relatively rare among young adults, the results show that there are significant differences in both occurrence and accumulation of limitations between socio-demographic groups. It is essential to identify the most vulnerable socio-demographic groups among young adults in order to prevent widening gaps in health and wellbeing in future

Lapsijoogalla tarkkaavaisuutta?:lapsijoogaohjaajien käsityksiä lapsijoogasta tarkkaavaisuuden kehittymisen tukena

Tarkkaavaisuus on jokapäiväisessä elämässä tarvittava taito. Sen olemassaoloon kiinnitetään kuitenkin usein huomiota vasta silloin, kun siinä esiintyy ongelmia. Lasten parissa työskentelevien havainnot sekä tutkimukset viittaavat siihen, että lasten tarkkaavaisuuden häiriöt ovat lisääntyneen merkittävästi. Tarkkaavaisuushäiriö onkin yleisin lasten ja nuorten neuropsykiatrisista häiriöistä. Yksiselitteisen kuntoutuskeinon puuttumisen ja tarkkaavaisuushäiriön hoidossa toisinaan käytetyn lääkehoidon mahdollisten sivuvaikutusten vuoksi vaihtoehtoiset kuntoutusmenetelmät ovat herättäneet kiinnostusta. Vaihtoehtoisista hoitomenetelmistä jooga on kerännyt suurta suosiota. Joogassa tavoitteena on edistää ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä pyrkiä kehon ja mielen yhdistämiseen keskittymistä ja rauhoittumista korostaen. Lapsijooga sisältää samat tavoitteet kuin aikuistenkin jooga. Joogan vaikutuksista on melko paljon kvantitatiivista tutkimusta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää kvalitatiivisen tutkimuksen keinoin, miten lapsijoogaohjajat näkevät lapsijoogan soveltuvan tarkkaavaisuuden häiriöiden hoitoon ja kuntoutukseen. Tutkimus on luonteeltaan fenomenografinen, eli siinä tarkastellaan ohjaajien käsityksiä aiheesta. Tutkimukseen haastateltiin kahta lapsijoogaohjaajaa. Lisäksi kerättiin ohjaajien haastatteluja täydentävää aineistoa havainnoimalla lapsijoogaryhmää sekä haastattelemalla joogaan osallistuneita lapsia. Myös lasten vanhempien ja lastentarhanopettajien käsityksiä kerättiin heille teetetyillä kyselyillä. Ohjaajien haastattelut analysoitiin fenomenografisen analyysin avulla. Lasten haastattelut, havainnot sekä kyselyiden vastaukset käytiin läpi etsien samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia ohjaajien käsitysten tueksi. Tutkimuksen tulosten mukaan lapsijoogassa vaikuttaisi olevan potentiaalia lasten tarkkaavaisuuden häiriöiden kuntoutukseen. Lapsijoogaohjaajien käsitysten mukaan joogan periaatteet tukevat lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia, johon myös tarkkaavaisuuteen liittyvät taidot kuuluvat. Lapsijooga voi olla merkityksellistä myös lapsen kannalta katsottuna, sillä se voi antaa muun muassa keinoja oman tarkkaavaisuuden hallintaan. Lapsijoogan hyödyntämisessä tarkkaavaisuudessa tukea tarvitsevien lasten parissa on myös omat erityiset haasteensa, joihin on hyvä varautua. Käytännössä tarkkaavaisuustaidoissa tukea tarvitseville suunnattu jooga ei välttämättä vaadi erityisiä toimenpiteitä. Tiettyjä tekijöitä voisi kuitenkin olla hyvä ottaa huomioon, jos ryhmään on tulossa myös tarkkaavaisuushäiriöisiä. Lapsijoogaohjaajan rooli menetelmän onnistumisen kannalta on merkittävä ja ohjaajalta vaaditaankin riittävää asiantuntemusta. Tutkimuksessa mukana olleen lapsijoogaryhmän osalta kokemus oli kannustava, sillä osanottajat pitivät kokemusta myönteisenä ja kiinnostavana