Lasten päivystyshoitotyössä käytössä olevat eri triage-järjestelmät ja niiden luotettavuus : kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli edistää lasten päivystyshoitotyön kiireellisyyden arviointia. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla lasten hoitotyön päivystyspoliklinikoiden käytössä olevia eri triage-järjestelmiä ja niiden luotettavuutta. Opinnäytteen tuotoksena luotiin kuvaileva kirjallisuuskatsaus lasten päivystyshoitotyössä käytössä olevista triage-järjestelmistä ja niiden luotettavuudesta. Opinnäytetyön tilaaja oli HUSin Jorvin sairaalan lasten päivystyspoliklinikka. Opinnäytetyö toteutettiin osana Laurea-ammattikorkeakoulun Ohjaus hoitotyössä-hanketta. HUSin Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikössä oli käynnissä triage-kehittämishanke, jota varten tarvittiin ajankohtaista tutkimustietoa siitä, mitä triage-järjestelmiä oli havaittu lasten päivystyshoidossa luotettaviksi. Maailman laajuisesti on ollut käytössä useita eri triage-järjestelmiä ja vain osasta oli tehty luotettavuuden arviointia lasten arvioinnista. Lasten hoitotyön päivystyspoliklinikalla hoidetaan äkillisesti vakavasti sairastuneita alle 16-vuotiaita potilaita, jotka tarvitsevat kiireellistä hoitoa. Triage-luokittelun avulla arvioidaan potilaan tila tämän oireiden, vammamekanismin, esitietojen ja löydösten perusteella ja samalla määritellään potilaan pisin mahdollinen odotusaika lääkärille. Tämä kirjallisuuskatsaus rakentui tutkimuskysymysten määrittämisestä, hakulausekkeiden testaamisesta ja aineiston hausta, valittuihin aineistoihin tutustumisesta, niiden listauksesta ja analysoinnista ja tulosten esittämisestä. Opinnäytetyöhön käytetty aineisto kerättiin kolmesta tietokannasta (PubMed, ProQuest, CINALH) sekä manuaalista hakua käyttäen. Lopulliseen tarkasteluun valittiin 13 artikkelia. Eri puolilla maailmaa lasten päivystyshoitotyössä hoidon tarpeen arviontiin käytetään runsaasti erilaisia menetelmiä, tähän opinnäytetyöhön niistä valikoitui mukaan neljä länsimaissa laajasti käytössä olevaa triage-järjestelmää, joiden luotettavuutta on tutkittu. Mukaan otettiin myös yksi suomessa ja kaksi muissa pohjoismaissa käytössä olevaa hoidon tarpeen arviointiin käytettäviä järjestelmää, joiden luotettavuutta on arvioitu tutkimuksissa. Tässä kirjallisuus katsauksessa todettiin ESIv4-triage-järjestelmä usean tutkimuksen perusteella luotettavaksi ja päteväksi. MTS- ja PedCTAS-järjestelmien luotettavuudesta löytyi näyttöä, mutta järjestelmät vaativat vielä kehittämistä pätevyyden suhteen. ATS-järjestelmä on näissä tutkimuksissa osoittanut vain kohtuullista luotettavuutta. Muiden järjestelmien osalta tutkimusnäyttöä on vielä niukasti. Suurin osa tutkimuksista on tehty niissä maissa missä järjestelmä on kehitetty. Lisätutkimus on vielä tarpeen, jotta voidaan selvittää triage-järjestelmien luotettavuus ja pätevyys lapsipotilaille suomalaisessa päivystyshoitotyön ympäristöissä

NRF3 Decreases during Melanoma Carcinogenesis and Is an Independent Prognostic Marker in Melanoma

The prognostic significance of the major redox regulator, nuclear factor erythroid-2-related factor 2 (NRF2), is recognized in many cancers, but the role of NRF3 is not studied. Analysis from the Gene Expression Omnibus datasets showed that NRF3 mRNA levels increased from benign to dysplastic naevi (p = 0.04). We characterized the immunohistochemical expression of NRF3 in 81 naevi, 67 primary skin melanomas, and 51 lymph node metastases. The immunohistochemical expression of cytoplasmic NRF3 decreased from benign to dysplastic naevi (p < 0.001) and further to primary melanomas (p < 0.001). High cytoplasmic NRF3 protein expression in pigment cells of the primary melanomas associated with worse melanoma-specific survival in multivariate analysis, specifically in the subgroup of patients with the lymph node metastases at the time of diagnosis (hazard ratio 3.179; 95% confidence interval 1.065-9.493; p = 0.038). Intriguingly, we did not observe associations between NRF3 and the traditional prognostic factors such as Breslow thickness, ulceration, or stage. Together, this data represents the primary description about the role of NRF3 in pigment tumours that is worthy of further explorations.Peer reviewe

Effects of angiotensin II blockade on cardiomyocyte regeneration after myocardial infarction in rats

Peer reviewe

Video-EEG epilepsian diagnostiikassa - milloin ja miksi?

Aivosähkötoimintaa mittaava EEG on epilepsian spesifinen tutkimus. Video-EEG:llä (V-EEG) tarkoitetaan EEG:n ja videokuvan samanaikaista tallennusta. Valtaosa epilepsiapotilaista joudutaan diagnosoimaan ilman V-EEG:tä, varsinkin jos kohtauksia on esiintynyt vain muutama. Kohtausten toistuessa tavoite on päästä kohtauksenaikaiseen V-EEG-rekisteröintiin. V-EEG:n käyttöaiheista tärkein on epilepsian diagnostiikka ja erotusdiagnostiikka. V-EEG:llä pystytään erottamaan epileptiset kohtaukset esimerkiksi sydänperäisistä kohtauksista, liikehäiriöistä ja toiminnallisista kohtauksista. Keskeisiä kliinisiä käyttöaiheita ovat epilepsioiden tarkempi luokittelu, hoitovasteen arviointi ja epilepsialeikkausta edeltävä kohtauspesäkkeen paikannus. V-EEG voidaan rekisteröidä kaikenikäisiltä. Tutkimuksen kesto vaihtelee kliinisen tarpeen mukaan muutamista tunneista useaan vuorokauteen. V-EEG:stä hyötyvät kaikki tutkimukseen ohjatut potilaat, vaikka vain osa etenee esimerkiksi epilepsian kirurgiseen hoitoon. English summary: Video-EEG in epilepsy diagnostics - when and why? Video-EEG (V-EEG) refers to the recording of video picture simultaneously with EEG. A major part of epilepsy patients have to be diagnosed without V-EEG. For a patient having recurrent seizures, the aim is to accomplish V-EEG recording during a seizure. Of the indications of V-EEG, the most important one is diagnosis and differential diagnosis of epilepsy. V-EEG is able to differentiate epileptic seizures from cardiogenic seizures, motor disorders or functional seizures, for example. Essential clinical indications include a more exact classification of epilepsies, evaluation of therapeutic response, and localization of the seizure focus prior to epilepsy surgery

Inhibition of let-7c Regulates Cardiac Regeneration after Cryoinjury in Adult Zebrafish

The let-7c family of micro-RNAs (miRNAs) is expressed during embryonic development and plays an important role in cell differentiation. We have investigated the role of let-7c in heart regeneration after injury in adult zebrafish. let-7c antagomir or scramble injections were given at one day after cryoinjury (1 dpi). Tissue samples were collected at 7 dpi, 14 dpi and 28 dpi and cardiac function was assessed before cryoinjury, 1 dpi, 7 dpi, 14 dpi and 28 dpi. Inhibition of let-7c increased the rate of fibrinolysis, increased the number of proliferating cell nuclear antigen (PCNA) positive cardiomyocytes at 7 dpi and increased the expression of the epicardial marker raldh2 at 7 dpi. Additionally, cardiac function measured with echocardiography recovered slightly more rapidly after inhibition of let-7c. These results reveal a beneficial role of let-7c inhibition in adult zebrafish heart regeneration

Hippocampal position and orientation as prognostic biomarkers for posttraumatic epileptogenesis: an experimental study in a rat lateral fluid percussion model

Objective This study was undertaken to identify prognostic biomarkers for posttraumatic epileptogenesis derived from parameters related to the hippocampal position and orientation. Methods Data were derived from two preclinical magnetic resonance imaging (MRI) follow-up studies: EPITARGET (156 rats) and Epilepsy Bioinformatics Study for Antiepileptogenic Therapy (EpiBioS4Rx; University of Eastern Finland cohort, 43 rats). Epileptogenesis was induced with lateral fluid percussion-induced traumatic brain injury (TBI) in adult male Sprague Dawley rats. In the EPITARGET cohort, T2*-weighted MRI was performed at 2, 7, and 21 days and in the EpiBioS4Rx cohort at 2, 9, and 30 days and 5 months post-TBI. Both hippocampi were segmented using convolutional neural networks. The extracted segmentation mask was used for a geometric construction, extracting 39 parameters that described the position and orientation of the left and right hippocampus. In each cohort, we assessed the parameters as prognostic biomarkers for posttraumatic epilepsy (PTE) both individually, using repeated measures analysis of variance, and in combination, using random forest classifiers. Results The extracted parameters were highly effective in discriminating between sham-operated and TBI rats in both the EPITARGET and EpiBioS4Rx cohorts at all timepoints (t; balanced accuracy &gt; .9). The most discriminating parameter was the inclination of the hippocampus ipsilateral to the lesion at t = 2 days and the volumes at t &gt;= 7 days after TBI. Furthermore, in the EpiBioS4Rx cohort, we could effectively discriminate epileptogenic from nonepileptogenic animals with a longer MRI follow-up, at t = 150 days (area under the curve = .78, balanced accuracy = .80, p = .0050), based on the orientation of both hippocampi. We found that the ipsilateral hippocampus rotated outward on the horizontal plane, whereas the contralateral hippocampus rotated away from the vertical direction. Significance We demonstrate that assessment of TBI-induced hippocampal deformation by clinically translatable MRI methodologies detects subjects with prior TBI as well as those at high risk of PTE, paving the way toward subject stratification for antiepileptogenesis studies

Alterations of Cardiac Protein Kinases in Cyclic Nucleotide-Dependent Signaling Pathways in Human Ischemic Heart Failure

ObjectivesImpaired protein kinase signaling is a hallmark of ischemic heart disease (IHD). Inadequate understanding of the pathological mechanisms limits the development of therapeutic approaches. We aimed to identify the key cardiac kinases and signaling pathways in patients with IHD with an effort to discover potential therapeutic strategies.MethodsCardiac kinase activity in IHD left ventricle (LV) and the related signaling pathways were investigated by kinomics, transcriptomics, proteomics, and integrated multi-omics approach.ResultsProtein kinase A (PKA) and protein kinase G (PKG) ranked on top in the activity shift among the cardiac kinases. In the IHD LVs, PKA activity decreased markedly compared with that of controls (62% reduction, p = 0.0034), whereas PKG activity remained stable, although the amount of PKG protein increased remarkably (65%, p = 0.003). mRNA levels of adenylate cyclases (ADCY 1, 3, 5, 9) and cAMP-hydrolysing phosphodiesterases (PDE4A, PDE4D) decreased significantly, although no statistically significant alterations were observed in that of PKGs (PRKG1 and PRKG2) and guanylate cyclases (GUCYs). The gene expression of natriuretic peptide CNP decreased remarkably, whereas those of BNP, ANP, and neprilysin increased significantly in the IHD LVs. Proteomics analysis revealed a significant reduction in protein levels of “Energy metabolism” and “Muscle contraction” in the patients. Multi-omics integration highlighted intracellular signaling by second messengers as the top enriched Reactome pathway.ConclusionThe deficiency in cAMP/PKA signaling pathway is strongly implicated in the pathogenesis of IHD. Natriuretic peptide CNP could be a potential therapeutic target for the modulation of cGMP/PKG signaling.Peer reviewe

Tankyrase Inhibition Attenuates Cardiac Dilatation and Dysfunction in Ischemic Heart Failure

Hyperactive poly(ADP-ribose) polymerases (PARP) promote ischemic heart failure (IHF) after myocardial infarction (MI). However, the role of tankyrases (TNKSs), members of the PARP family, in pathogenesis of IHF remains unknown. We investigated the expression and activation of TNKSs in myocardium of IHF patients and MI rats. We explored the cardioprotective effect of TNKS inhibition in an isoproterenol-induced zebrafish HF model. In IHF patients, we observed elevated TNKS2 and DICER and concomitant upregulation of miR-34a-5p and miR-21-5p in non-infarcted myocardium. In a rat MI model, we found augmented TNKS2 and DICER in the border and infarct areas at the early stage of post-MI. We also observed consistently increased TNKS1 in the border and infarct areas and destabilized AXIN in the infarct area from 4 weeks onward, which in turn triggered Wnt/β-catenin signaling. In an isoproterenol-induced HF zebrafish model, inhibition of TNKS activity with XAV939, a TNKSs-specific inhibitor, protected against ventricular dilatation and cardiac dysfunction and abrogated overactivation of Wnt/β-catenin signaling and dysregulation of miR-34a-5p induced by isoproterenol. Our study unravels a potential role of TNKSs in the pathogenesis of IHF by regulating Wnt/β-catenin signaling and possibly modulating miRNAs and highlights the pharmacotherapeutic potential of TNKS inhibition for prevention of IHF