Toimenpiteiden alueellinen vaihtelu korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoisalalla

Lähtö­kohdat Useilla eri­koi­sa­loilla se­kä sai­rauksien lääkkeel­linen hoi­to et­tä toimen­pi­teiden taa­juudet vaihte­levat tervey­den­huollon yksi­köissä. Tä­mä ei välttä­mättä ku­vaa sai­rauksien epä­ta­saista jakau­tu­mista, vaan epäyh­te­näisiä ­hoi­to­pe­rus­teita. Täs­sä tutki­muk­sessa selvi­tettiin kor­va-, ne­nä- ja kurkku­tautien eri­koi­salan taval­listen toimen­pi­teiden mää­rien muu­toksia 2000-lu­vulla ja ver­tailtiin sairaan­hoi­to­piirien suorit­teita väes­töön suhteu­tet­tuna. Sa­malla ar­vioitiin Ter­veyden ja hyvin­voinnin lai­toksen hoitoil­moi­tus­re­kis­terin (Hilmo) luotet­ta­vuutta toimen­pi­de­jak­sojen kuvaa­jana. Mene­telmät Hilmo-re­kis­te­ristä ke­rättiin sairaan­hoi­to­pii­reittäin ai­kuisia kos­kevat tie­dot nielu­ri­sojen pois­ton, ne­nän väli­seinän oi­kaisun ja ne­nän sivuon­te­loiden tähys­tys­leik­kauksen suori­te­mää­ristä vuo­silta 2002–12. Näi­tä luku­määriä ­ver­rattiin sairaa­loiden anes­tesia- ja leikkaus­toi­minnan vertai­sar­vioin­ti­tie­to­kannan (BM-OR) se­kä Hel­singin ja Uu­denmaan sairaan­hoi­to­piirin (HUS) leikkaus­salien toimin­na­noh­jaus­jär­jes­telmän (OPERA) tie­toihin. Tu­lokset Ai­kuisten nielu­ri­sa­leik­kaukset ovat vähen­tyneet 2000-lu­vulla va­jaat 20 % ja ne­nän väli­seinän oikai­su­leik­kaukset run­saat 30 %. Sivuon­te­loiden tähys­tys­ki­rurgian koko­nais­määrä on säi­lynyt en­nallaan. Leikkaus­hoidon toden­nä­köisyys vaih­teli sairaan­hoi­to­pii­reittäin. Konser­va­tii­vi­simman ja aktii­vi­simman sairaan­hoi­to­piirin vä­linen ero oli aikuis­po­tilaan nielu­ri­sa­leik­kauk­sessa yli kaksin­ker­tainen, sivuon­te­loiden tähys­tys­ki­rur­giassa nelin­ker­tainen ja ne­nän väli­seinän oikai­su­leik­kauk­sessa yli kymmen­ker­tainen. Hil­mo- ja BM-OR-tie­to­kan­tojen vä­linen korre­laatio vuo­sina 2010–12 oli erittäin hy­vä. Pää­telmät Aikui­sille suori­tetut ne­nän väli­seinän oi­kaisu, nielu­ri­sa­leikkaus ja sivuon­te­loiden tähys­tys­ki­rurgia edus­tavat toimen­pi­teitä, joi­ta teh­dään kai­kissa eri­kois­sai­raan­hoidon yksi­köissä. Kun­kin toimen­piteen yleisyys vaih­teli sairaan­hoi­to­pii­ristä toi­seen ja väes­töön suhteu­tettu ero saat­toi ol­la monin­ker­tainen. Toden­nä­köi­sesti hoi­toon oh­jaus, mieli­piteet ja re­surssit määrit­te­levät leikkau­sai­heita ole­tettua enemmän.Peer reviewe

Vocal fold augmentation under local anaesthesia using autologous fascia

Peer reviewe

Voice rest and sick leave after phonosurgical procedures : surveys among European laryngologists and phoniatricians

PurposeAfter surgery of vocal folds, almost every patient will need some voice rest. It is common to recommend total silence for some days, followed by less restricted voice use for variable periods. By now, we do not know how voice rest affects the healing process or the current practise in Europe.MethodsMembers of the European Laryngological Society (2012) and the Union of European Phoniatrics (2018) were sent a web-based questionnaire which included two patient cases with a short history and a still picture. The respondents were asked about the postoperative recommendation of absolute voice rest and sick leave.ResultsOver 90% of the respondents would recommend absolute voice rest after removing a polyp or after mucosal repair of Reinke's oedema. For both cases, the mean length of recommended absolute voice rest among UEP members was 4days (range 0-10days) and among ELS members was 5days (range 0-14days). The recommended sick leave ranged from 0 to 35days. The mean figures suggested by ELS members for the receptionist with Reinke's oedema were 12days and for the teacher with a polyp 13days. On average, UEP members recommended 14days of sick leave for both cases.ConclusionThe present scientific evidence is scant, but does not support for prolonged (over 3days) absolute voice rest after simple phonosurgery. So far, there are no studies that could show absolute voice rest to be superior over relative voice rest. According to the present survey, there is considerable variation in recommending voice rest and sick leave after the removal of benign mucosal lesions. Many European laryngologists suggest voice rest that is longer and stricter than the present scientific literature supports.Peer reviewe

Lapsen rinosinuiitti

English summaryPeer reviewe

Long-term outcome of endoscopic shortening and stiffening of the vocal folds to raise the pitch

In this study, we aimed to assess the long-term effects of the mucosal layer plastic surgery of the vocal folds performed on the voices of male-to-female transgenders. This retrospective cohort study enrolled 22 patients who were operated during 2004-2010 by a combined technique of transmucosal anterior suturing and stiffening of the vocal folds through a longitudinal cordotomy incision using CO2 laser. Long-term effects were assessed based on completed questionnaires on four different categories including subjective evaluation of patient's own voice perception and a standardized voice inventory (VHI), as well as an acoustic assessment and videolaryngoscopic examination. Out of the 22 patients contacted, 16 returned the questionnaires, and 13 of them participated in the subsequent acoustic analysis and videolaryngoscopic assessment. Results of the study were as follows: The total VHI score, after the procedure, was 32. F0 increased significantly for both the vowel/a/ and text from 157 to 207 Hz and 139 to 162 Hz, respectively. Perturbation measures did not show a significant change. F0 did not correlate with the VHI score. One patient had symptomatic anterior perforation that needed re-operation. The combination of transmucosal anterior suturing and stiffening of the vocal folds by laser cordectomy results in significant elevation of the F0 in the long term and in acceptable levels of VHI score compared to other reports. In conclusion, the results of the procedures show that it is enough to get the mucosal edges sutured together without the need to suture either the ligaments or the muscle of the vocal folds. The need for revision is minimal with this procedure.Peer reviewe

Work-up of globus : assessing the benefits of neck ultrasound and videofluorography

Globus patients with normal ear, nose, and throat ( ENT) status are a diagnostic challenge. The symptom may be long lasting and cause concern about malignancy, leading to possibly unnecessary further investigation. The aim of the study was to assess whether radiological examinations are useful in globus diagnostics, how often patients suffer from persistent globus, and whether globus patients with normal ENT status develop a malignancy during a follow-up. We reviewed medical records of all 76 globus patients referred to Helsinki University Hospital, Department of Otorhinolaryngology-Head and Neck Surgery in 2009. Patient history and findings in physical and radiological examinations were registered. A questionnaire concerning patients' present pharyngeal symptoms was sent 3 and 6 years after their initial visit. Data from the Finnish Cancer Registry revealed whether patients developed malignancies within a 3-year follow-up. Based on medical records, neck ultrasound was performed for 37 (49 %) and videofluorography for 22 patients (29 %), with nonsignificant findings. After a 3- and 6-year follow-up, half patients indicated that they were asymptomatic or had fewer symptoms, whereas the rest had persistent symptoms. The Finnish Cancer Registry data confirmed that globus patients developed no head and neck malignancies during a 3-year follow-up. In the present study, neck ultrasound and videofluorography showed no additional benefit to evaluate the globus etiology in patients whose ENT status was normal. Half the globus patients suffered from persistent symptoms after a 3- and 6-year follow-up, indicating that globus may cause discomfort chronically. However, no patients developed malignancies during a 3-year follow-up.Peer reviewe

Aikuisten sivuontelotulehdusten tähystyskirurgia Suomessa

English summaryPeer reviewe

Treatment of recurrent respiratory papillomatosis and adverse reactions following off-label use of cidofovir (Vistide®)

Recurrent respiratory papillomatosis (RRP) is caused by a human papilloma virus (HPV). It is a rare, sometimes debilitating disease compromising voice and airway. RRP is characterized by a variable course of disease, potentially leading to frequent annual surgical procedures, the number of which may exceed a hundred during the life time. The therapy focuses on surgical removal of the mucosal lesions in order to keep the airway open and the voice satisfactory. Till now, there is no curative therapy for the virus infection in itself. As recurrent surgery alone has proven to be insufficient in many cases, adjuvant therapy is increasingly being used. One of the mainstays of adjuvant therapy is the administration of intralesional cidofovir (Vistide Ò). Cidofovir is an antiviral agent, registered for the treatment of cytomegalovirus (CMV) retinitis in patients wit

Hyvinvointitapahtumakonsepti Laurea-ammattikorkeakoululle : case: Wellness in the Woods

Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella luontohyvinvointitapahtuma opiskelijahyvinvoinnin näkökulmasta ja luoda tapahtumakonsepti toimeksiantajalle Laurea-ammattikorkeakoululle. Tarkoituksena on, että toimeksiantaja pystyisi hyödyntämään konseptia tulevina vuosina tapahtumien järjestämisessä. Konseptin avulla niiden järjestämisestä halutaan tehdä nopeaa ja vaivatonta. Konsepti toimii pohjana muokattavissa olevalle tapahtumalle. Työn tietoperusta koostui opiskelijahyvinvoinnin näkökulmista, tapahtumaprosessin vaiheista sekä konseptin luomisesta. Aluksi kerrottiin korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista, ja siitä miten hyvinvointi näkyy Laureassa, ja kuinka opiskelijahyvinvointia voidaan parantaa luonnon avulla. Tämän jälkeen esiteltiin tapahtumakonseptin luomista ja kuvattiin tapahtuman järjestämisen vaiheita, joita ovat: suunnittelu-, toteutus- ja jälkivaihe. Pääpaino oli tapahtuman suunnittelussa, jonka avulla kuvattiin tapahtuman tavoite, kohderyhmä, ohjelman sisältö, tapahtumapaikka ja -aika, yhteistyökumppanit ja järjestäjät. Työssä pohdittiin myös markkinoinnin ja budjetoinnin osuutta tapahtuman suunnittelussa. Tapahtumaprosessin kuvaamisessa ja konseptin luomisessa hyödynnettiin Vallo & Häyrisen (2016) strategisen ja operatiivisen kolmion kysymyksiä. Lisäksi tietoperustana käytettiin hyvinvoinnin, tapahtuman järjestämisen, tutkimusmenetelmien ja konseptoinnin kirjallisuutta sekä korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin tilastotietoja. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä toteutettiin puolistrukturoitu teemahaastattelu, josta kerättyä aineistoa analysoitiin sisällön analyysillä. Haastattelulla haluttiin saada tietoa muun muassa potentiaalisista yhteistyökumppaneista tapahtumalle, kohderyhmästä, sen hyvinvoinnista ja Laurean tarjoamista hyvinvointipalveluista. Haastattelutuloksia hyödynnettiin tapahtuman ideoinnissa ja työn taustatietona. Tapahtumakonseptin ideointiin käytettiin myös 8x8-menetelmää ja konseptin toimivuutta analysoitiin lopuksi pohtimalla tapahtuman vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia SWOT-analyysin avulla. Haastattelun tuloksena saatiin tapahtumalle potentiaaliset järjestäjät ja varmuus siitä, että tapahtumalle on tarvetta sekä tietoa tapahtuman kohderyhmästä ja Laureassa aiemmin järjestetyistä vastaavista tapahtumista. SWOT-analyysin avulla saatiin kartoitettua tapahtuman toimivuutta. Tuloksien perusteella tapahtuman ideointi onnistui ja työn alussa asetetut tavoitteet täyttyivät. Tapahtuman järjestäjä hyötyy analyysistä ja osaa ottaa huomioon järjestämisen uhat, mahdollisuudet, heikkoudet ja vahvuudet. Opinnäytetyön lopputuloksena suunniteltujen ideoiden pohjalta syntyi onnistunut tapahtumakonsepti, jota toimeksiantaja voi soveltaa tulevien tapahtumien järjestämisessä

Lomake fysioterapeuttisen tutkimisen tueksi AVH-kuntoutujan toimintakyvyn arvioimiseksi

Aivoverenkiertohäiriöt ovat yleisiä maailmanlaajuisesti, ja ne aiheuttavat sairastuneille moninaisia oireita. Oireiden ilmenemiseen vaikuttavat häiriön sijainti ja laajuus. Koska aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen toimintakyky on usein heikentynyt, sairastunut tarvitsee moniammatillista kuntoutusta. Kokonaisvaltaisen toimintakyvyn arvioimiseksi on kehitetty maailmanlaajuisesti erilaisia mittareita ja testistöjä, joita moniammatillinen työryhmä voi hyödyntää. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää ja yhdenmukaistaa yhteistyökumppanin fysioterapeuttista tutkimista AVH-kuntoutujan kohdalla. Opinnäytetyön tarkoituksena oli puolestaan laatia lomake fysioterapeuttien tutkimisen tueksi. Opinnäytetyön yhteydessä valmistunut lomake julkaistaan opinnäytetyöraportin kanssa. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Tays Hatanpään neurologisten kuntoutusosastojen fysioterapeuttien kanssa. Lomake luotiin yhteistyökumppanin tarpeisiin teoriaosuutta hyödyntäen. Lisäksi yhteistyökumppanille teetettiin kyselylomake, jonka tavoitteena oli kerätä ammattilaisten mielipiteitä hyvän lomakkeen sisällöstä. Lopullinen lomake sisältää aivoverenkiertohäiriökuntoutujan toimintakyvyn arvioimisen kannalta oleelliset osaalueet, joita ovat muun muassa kuntoutujan esitiedot, liikkuminen, tarvittavat apuvälineet, asennon hallinta, neurologiset oireet sekä kipu ja lihasvoima. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että aivoverenkiertohäiriöt ja AVH-kuntoutujan toimintakyvyn arviointi on aiheena erittäin monipuolinen. Koska aivoverenkiertohäiriön aiheuttamat oireet ja toimintakyvyn muutokset ovat moninaisia sekä riippuvaisia aivoverenkiertohäiriön alueesta ja laajuudesta, fysioterapeuttinen tutkiminen osana kuntoutusta on tärkeää toteuttaa yksilöllisesti. Oireet voivat myös erota hyvinkin paljon sairastuneiden välillä. Testistöjä ja mittareita on olemassa kyseiseen tarkoitukseen paljon, joten vaihtoehtoja toimintakyvyn arviointiin on myös monia. Vaihtoehdoista voi valita yksilölliseen tarpeeseen parhaiten soveltuvat tutkimistavat. Opinnäytetyön aihetta voisi jatkaa perehtymällä lisää siihen, miten eri tutkimistapoja käytetään maailmanlaajuisesti. Samalla voitaisiin vertailla testien luotettavuutta käyttötarkoitukseen nähden.Cerebrovascular accidents are common around the world, causing a variety of symptoms. Since the functional capacity of a person with a cerebrovascular accident is often impaired, the patient needs multi-professional rehabilitation. To assess the overall functional capacity, various indicators and test measures have been developed worldwide. This study was conducted in cooperation with physiotherapists working in neurological rehabilitation at Tampere University Hospital, Hatanpää. The aim of this study was to develop and harmonise the cerebrovascular disorder rehabilitator’s physiotherapeutic examination. The purpose of this study was to create a form to support the examination process performed by physiotherapists. The created form is published as a part of this study. The form is based on the theoretical background of this study and it was created to meet the needs of our partner. In addition, a questionnaire was made for our partner to collect opinions from professionals on how to create a good form based on their needs. The form contains areas relevant to assessing the functional capacity of the cerebrovascular rehabilitee, such as mobility, possible aids, posture management, neurological symptoms, pain and muscle strength. The symptoms and changes in functional capacity caused by a cerebrovascular accident are diverse and depend on the area and extent of the cerebrovascular accident. Symptoms can differ widely between patients, so it is important to conduct a physiotherapeutic examination as part of rehabilitation individually