Kohdistajat ja kohteet sanomalehdessä Menetelmä vuorovaikutuksen määrän ja laadun mittaamiseksi

Artikkelissa esitellään sisällönanalyysimenetelmä, jonka avulla keskustelua sanomalehtiteksteissä voidaan analysoida määrällisesti vuorovaikutuksen ja sen dialogisuuden kannalta. Menetelmä rakentuu viidestä analyysimuuttujasta, ja se pohjautuu muun muassa narratologisen tekstintutkimuksen, Balesin vuorovaikutusanalyysin sekä etnometodologisen keskustelunanalyysin ideoihin. Artikkelissa pohditaan kasvokkaisen vuorovaikutuksen ja tekstissä toteutuvan vuorovaikutuksen yhtäläisyyksiä ja eroja ja havainnollistetaan analyysimenetelmää esimerkkiaineiston avulla. Menetelmän ideana on tutkia, millaisiin suhteisiin jutuissa esiintyvät toimijat asettuvat keskenään ja miten juttukertoja osallistuu vuorovaikutukseen. Analyysin yksikkönä on kahden jutussa esiintyvän toimijan (tai toimijan ja kertojan) välinen suhde

Uutismedia verkossa 2018. Reuters Institute Digital News Report. Suomen maaraportti

Raporttiin on koostettu Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin kansainvälisen Digital News Report 2018 kyselytutkimuksen keskeisiä tuloksia Suomen näkökulmasta. Raportti sisältää tietoa eri medioiden käytöstä uutislähteenä, verkkouutisten seuraamiseen käytetyistä laitteista, uutisia kohtaan tunnetusta luottamuksesta, väylistä verkkouutisiin, uutisten jakamisesta ja niistä keskustelusta, uutisvideoiden ja podcastien käytöstä sekä verkkouutisista maksamisesta. Suomelle erityinen piirre on perinteisten mediayritysten vahva asema myös verkossa. Molemmat iltapäivälehdet tavoittavat verkossa viikoittain yli puolet internetiä käyttävästä aikuisväestöstä, Yleisradion ja Helsingin Sanomien uutiset yli 30 prosenttia. Suomessa uutisiin myös luotetaan yleisemmin kuin vertailun muissa maissa. Verkkouutisista kertoi vuoden aikana maksaneensa 18 prosenttia suomalaisvastaajista. Niistä, jotka eivät vielä maksa, 11 prosenttia arveli voivansa maksaa verkkouutisista seuraavien 12 kuukauden aikana. Maksaneiden ja maksamista harkitsevien osuudet kasvoivat edellisestä vuodesta. Kansainvälinen tutkimus tehtiin 2018 seitsemännen kerran, ja Suomi osallistui siihen nyt viidettä kertaa. Kaikkiaan kyselyssä oli mukana 37 maata. Suomen maaraportti tehtiin Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskuksessa (COMET) ja sen rahoitti Viestintäalan tutkimussäätiö

Mediapääoma poliitikkojen kokemana

Artikkelissa lähestytään nykyistä poliittista mediakulttuuria kysymällä millaiseksi poliitikot ymmärtävät mediajulkisuuden merkityksen työssään ja miten he sen henkilökohtaisesti kokevat. Artikkelin lähtökohtina ovat Bourdieun teoretisointeihin nojaava ajatus mediapääomasta sekä Pelsin idea poliittisesta tyylistä poliitikon yleisösuhteen perustana. Empiirisenä aineistona ovat kevättalvella 2011 tehdyt neljätoista poliitikkojen teemahaastattelua. Tulosten mukaan mediapääoma on tärkeä osa politiikan pääomaa, mutta sen kaikki muodot eivät ole yksiselitteisesti arvostettuja vaan voivat myös heikentää poliitikon asemaa politiikan kentällä. Mediajulkisuudessa viihtymisen tärkeimmiksi tekijöiksi poliitikkojen keskuudessa osoittautuivat julkisuuden älyllisyys ja autenttisuus

Uutismedia verkossa 2019. Reuters-instituutin Digital News report - Suomen maaraportti

Raporttiin on koostettu Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin kansainvälisen Digital News Report 2019 kyselytutkimuksen keskeisiä tuloksia Suomen näkökulmasta. Raportti sisältää tietoa eri medioiden käytöstä uutislähteenä, verkkouutisten seuraamiseen käytetyistä laitteista, uutisia kohtaan tunnetusta luottamuksesta, väylistä verkkouutisiin, uutisten jakamisesta ja niistä keskustelusta, uutisvideoiden ja podcastien käytöstä sekä verkkouutisista maksamisesta. Suomelle erityinen piirre on perinteisten mediayritysten vahva asema myös verkossa. Molemmat iltapäivälehdet tavoittavat verkossa viikoittain yli puolet internetiä käyttävästä aikuisväestöstä ja Yleisradion uutiset yli 30 prosenttia. Suomessa uutisiin myös luotetaan yleisemmin kuin vertailun muissa maissa. Verkkouutisista kertoi vuoden aikana maksaneensa 16 prosenttia suomalaisvastaajista. Kansainvälinen tutkimus tehtiin 2019 kahdeksannen kerran, ja Suomi osallistui siihen nyt kuudetta kertaa. Kaikkiaan kyselyssä oli mukana 38 maata. Suomen maaraportti tehtiin Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskuksessa (COMET) ja sen rahoitti Media-alan tutkimussäätiö

Poliittinen polarisaatio ja journalismi: neljä medialuottamusprofiilia

Artikkelissa tarkastellaan suomalaisten luottamusta uutismediaan Reuters-instituutin Digital News Report -kyselyaineiston avulla sekä suhteutetaan tehtyjä havaintoja yhteiskunnan poliittisesta polarisaatiosta ja journalismin asemasta käytyyn keskusteluun. Latent Class Analysis -menetelmää käyttäen muodostetaan neljä toisistaan eroavaa profiilia, joita luonnehtivat erilaiset arviot 14 suomalaisen uutismedian tai uutismediatyypin luotettavuudesta. Noin puolet vastaajista edustaa Luottavien profiilia, jossa kaikkia lueteltuja viestimiä/viestintyyppejä pidetään luotettavina. Vajaa kolmannes edustaa Valikoivien profiilia, jossa luottamus Yleisradioon ja päivälehtiin on suurempaa kuin luottamus iltapäivälehtiin ja ilmaisjakelulehtiin. Vastaajista 11 prosenttia edustaa Neutraalien profiilia, jossa uutismedioita ei tyypillisesti pidetä sen enempää luotettavina kuin epäluotettavinakaan ja 7 prosenttia Epäilevien profiilia, jossa tyypillisesti epäillään kaikkien lueteltujen uutismedioiden luotettavuutta. Luottamus ei näytä juurikaan kytkeytyvän odotuksiin journalismin tulkitsevasta roolista. Sen sijaan se liittyy hieman uutismedian käyttöön ja selvästi kokemukseen uutisoinnin oikeudenmukaisuudesta.publishedVersionPeer reviewe

Uutismedia verkossa 2014. Reuters Institute Digital News Report - Suomen maaraportti

Raporttiin on koostettu Reuters-instituutin Digital News Report 2014 -kyselytutkimuksen keskeisiä tuloksia Suomen näkökulmasta. Suomessa verkkomedian käyttöä leimaa se, että suosituimpia uutislähteitä ovat vakiintuneiden mediayritysten verkkopalvelut. Näitä kertoi viikon aikana käyttäneensä 71 prosenttia vastaajista. Missään muussa maassa osuus ei ollut yhtä suuri. Sanomalehtiä suomalaiset lukevat usein sekä painettuina että verkkoversioina. Vähintään yhtä sanomalehteä joko painettuna tai verkossa oli viikon aikana seurannut 93 prosenttia vastaajista, kun muualla osuus vaihteli 55 prosentista (Ranska) 83 prosenttiin (Tanska). Printti- ja digiversion päällekkäiskäytön yleisyyttä Suomessa selittää se, että monet mediayritykset tarjoavat lukijoille niiden yhdistelmätilauksia. Lisäksi useimmat lehdet tarjoavat ainakin osan sisällöstään ilmaiseksi, ja painettujen lehtien tilaajat käyvät verkosta katsomassa etenkin iltapäivälehtien ilmaissisältöjä. Kansainvälinen tutkimus tehtiin 2014 kolmannen kerran, ja Suomi osallistui siihen ensimmäistä kertaa. Muut kyselyyn osallistuneet maat olivat Iso-Britannia, Saksa, Espanja, Italia, Ranska, Tanska, Yhdysvallat, urbaani Brasilia ja Japani. Suomen maaraportti tehtiin Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskuksessa (COMET) ja sen rahoitti Viestintäalan tutkimussäätiö

Toimittajan sanansijat

Onko journalismi muuttunut entistä tulkitsevammaksi? Mitä toimittajat nykyään ajattelevat objektiivisuudesta? Pitääkö toimittajan kertoa myös omat poliittiset mielipiteensä? Kuinka vapaasti toimittaja saa ideoida ja toteuttaa juttuja? Journalismin kehitys näyttää kaksijakoiselta. Yhtäältä on painetta aiempaa tulkitsevampaan, vuorovaikutteisempaan ja persoonallisempaan journalismiin. Toisaalta työ on muuttumassa keskusjohtoisemmaksi ja konseptoidummaksi. Millä tavoin nämä kehityskulut vaikuttavat journalistien ihanteisiin ja arkeen? Toimittajan sanansijat luotaa toimittajien käsityksiä omasta yhteiskunnallisesta roolistaan ja toimintaedellytyksistään. Tutkimus perustuu suurissa suomalaisissa viestimissä työskentelevien toimittajien ja päätoimittajien teemahaastatteluihin sekä seitsenpäiväisten sanomalehtien kirjoittaville toimittajille tehtyyn kyselyyn

Kaikki toistaiseksi hyvin. Kansainvälinen finanssikriisi talousjournalismissa

Tutkimuksessa selvitetään journalismin roolia talouskehitystä koskevan luottamuksen ja talouspolitiikkaa koskevan legitimaation rakentumisessa vuonna 2007 käynnistyneen kansainvälisen finanssikriisin yhteydessä. Kriisi nähdään kansainvälisenä ja poliittisena ilmiönä, jonka kansalliset päättäjät, talouseliitit ja journalistit esittelevät kotimaiselle yleisölle. Tutkimus nojaa sekä määrälliseen että laadulliseen sisällönanalyysiin, ja siinä verrataan Helsingin Sanomien, Kauppalehden ja Financial Timesin kriisiä koskevaa kirjoittelua. Tutkimusaineisto perustuu otokseen, ja se kattaa ajanjakson tammikuun alusta 2007 maaliskuun loppuun 2009. Lisäksi tutkimusta varten haastateltiin kahdeksaatoista mediassa usein esiintyvää talousasiantuntijaa ja selvitettiin heidän näkemyksiään sekä omasta roolistaan että median roolista talouskriisissä ja talouspolitiikassa. Vuonna 2008 kärjistynyttä finanssikriisiä tarkasteltiin suomalaisissa sanomalehdissä pitkään kansainvälisen talouden ongelmana, eikä sen mahdollisia vaikutuksia Suomeen tuotu esiin kuin muutamissa yksittäisissä pääkirjoituksissa ja kommenteissa. Kriisistä myös kirjoitettiin ikään kuin kyse olisi vain rahoitusmarkkinoiden ongelmasta, eikä sen seurauksia esimerkiksi Suomen vientiteollisuudelle juuri ennakoitu julkisuudessa. Erityisesti Yhdysvaltain taloustilannetta kuvattiin dramaattisin sanakääntein samaan aikaan, kun kriisin kotimaata koskevia vaikutuksia arvioitiin rauhoittelevaan sävyyn. Taloustilannetta tarkasteltiin lehdissä enimmäkseen hyvin lyhyellä aikavälillä, eikä päivästä toiseen heittelehtivistä ennusteista rakentunut kokonaiskuvaa siitä, miten vakaviin ongelmiin maailmantalous oli ajautumassa. Suomalaislehdissä kriisistä syytettiin lähes yksinomaan yhdysvaltalaisen finanssialan ahneutta ja riskinottoa, eikä rahoitusmarkkinoiden toiminnassa ja valvonnassa havaittujen puuteiden katsottu koskevan Suomea. Talouskriisiä koskevassa keskustelussa esillä olivat eniten pankkien ja muiden rahoituslaitosten edustajat. Poliitikkojen välinen julkinen keskustelu aiheesta oli sen sijaan hyvin vähäistä, ja toimenpiteistä kriisiin vastaamiseksi alettiin puhua suomalaislehdissä vasta siinä vaiheessa, kun kriisi oli jo osa kotimaista todellisuutta. Toimenpiteisiin liittynyttä valtakamppailua tai niiden seurauksia eri yhteiskuntaryhmille käsiteltiin lehdissä vain vähän. Sen sijaan Financial Timesissa päätösten taustoja avattiin yksityiskohtaisemmin, ja talouseliitit kommunikoivat lehden sivuilla enemmän myös keskenään. Tutkimusta varten tehdyissä haastatteluissa monet suomalaisasiantuntijat kertoivat välttävänsä puuttumista puoluepoliittisiin kiistakysymyksiin. Tutkimuksessa analysoitiin myös juttujen välittämän taloustunnelman kehitystä optimistisuus-pessimistisyys -ulottuvuudella ja verrattiin tätä kuluttajaluottamuksen ja pörssikurssien kehitykseen. Vertailun perusteella vaikuttaa siltä, että erityisesti kotimaata koskevat kielteiset talousuutiset ennakoivat kuluttajien luottamuksen heikkenemistä. Sen sijaan pessimistisillä ulkomaanuutisilla ei näyttäisi olevan kuluttajaluottamukseen yhtä selkeää yhteyttä