Mikä on metsä ja mitä on suojelu?

Tieteen tor

Enrichment of Human Epidermal Langerhans Cells by Attachment to Erythrocyte Monolayers

The present investigation introduces a method for purification of human epidermal Langerhans cells (LC). The method is based on the attachment of LC to IgG-coated sheep erythrocyte monolayers via their Fc receptors. To optimize the enrichment assay, several variables were tested. The best results were obtained when epidermal cells were centrifuged against erythrocyte monolayers; the purification procedure was performed at 4°C in the presence of 5% fetal calf serum, using about 6 × 106 epidermal cells per erythrocyte plate (diameter 5 cm). The average purity of the recovered LC was 80.9% and LC-depleted fractions contained an average of 0.5% DR-positive cells. LC were able to enhance significantly leukoagglutinin- and purified protein derivative-induced T lymphocyte proliferation and leukocyte migration inhibitory factor production

Enhanced Expression of Interstitial Collagenase, Stromelysin-1, and Urokinase Plasminogen Activator in Lesions of Dermatitis Herpetiformis

Because dermatitis herpetiformis is characterized by neutrophilic inflammation and destructive changes in the basement membrane zone, we studied the in situ expression of interstitial collagenase and stromelysin-1 in 11 lesions. A prominent signal for collagenase mRNA was consistently detected in the basal keratinocytes of rete ridges surrounding the neutrophilic abscesses in 10 of 11 lesions, and the expression was independent of the age of the lesion and the migratory state of the basal keratinocytes. Expression of stromelysin-1 was detected in seven of 11 lesions and co-localized with collagenase. No expression of the 92-kDa gelatinase mRNA or matrilysin protein was found in the vicinity of neutrophilic accumulations or the damaged basement membrane. Urokinase-type plasminogen activator mRNA was found in basal keratinocytes in seven of nine samples. Collagenase, stromelysin-1, and urokinase-type plasminogen activator were not expressed in normal-appearing skin of patients with dermatitis herpetiformis. Our results suggest that in lesions of dermatitis herpetiformis, collagenase and stromelysin-1 may be induced in basal keratinocytes by neutrophil cytokines or by altered cell-matrix interactions through contact of keratinocytes with the matrix due to damaged basement membrane. Stromelysin-1, in particular, may contribute to formation of blisters by degrading basement membrane components

TG6 auto-antibodies in dermatitis herpetiformis

Dermatitis herpetiformis (DH) is an extraintestinal manifestation of gluten sensitivity, in which an autoimmune response is directed against transglutaminase 3 (TG3), an epidermal transglutaminase. TG2 is the autoantigen in celiac disease (CD), defined by the presence of enteropathy, and TG6 is the autoantigen in neurological manifestations of gluten sensitivity. The interplay between B cell responses to these 3 transglutaminases in developing the clinical spectrum of disease manifestations is not completely understood. Also, the individual or combined diagnostic and predictive value of the respective autoantibodies is not fully explored. We examined the prevalence of TG6 antibodies in a cohort of patients with DH. TG6 positivity was found in 13/33 (39%), with IgA detected in 11 patients, IgG in 3, and both in 1. This was significantly higher compared to what is seen in the classic CD cases (14%) in a Finnish population. TG6 positive baseline samples constituted 60% of DH patients with no enteropathy (n = 10), as opposed to 17% positivity in those with overt enteropathy (n = 12; Marsh IIIB). Repeat testing after adherence to a gluten-free diet for 1 year showed reduced titers for TG6 antibodies in 11/13 (85%), whereby 7 patients were now TG6 antibody-negative. Four patients seroconverted and tested positive for TG6 antibodies at one year, due to the ongoing exposure to gluten. We report another patient who presented with neurological manifestations (encephalopathy) leading to the diagnosis of CD, who was intermittently adhering to a gluten-free diet. Serological testing at baseline showed him to be positive for antibodies to all 3 transglutaminases. Eleven years later, he developed DH. He also subsequently developed ataxia and peripheral neuropathy. Although TG3 and TG6 autoantibodies are linked to certain disease manifestations, TG2, TG3, and TG6 autoantibodies can be present across the spectrum of GRD patients and might develop years before onset of symptoms of extraintestinal manifestations. This is consistent with gluten-dependent adaptive immunity being a necessary but not sufficient pretext to organ-specific damage. TG6 antibodies appear to develop more frequently in patients where tolerance to gluten was broken but, either there was no development of the molecular state driving the tissue destruction at the level of the gut, or perhaps more likely, there was more resistance to developing this phenotype

Kansallinen metsäohjelma 2010. Taustaraportti

ALKUSANAT Aarne Reunala Hallitus hyväksyi kansallisen metsäohjelman istunnossaan 4.3.1999, ja eduskuntavaalien jälkeen muodostettu pääministeri Paavo Lipposen 2. hallitus otti kansallisen metsäohjelman toteuttamisen osaksi 15.4.1999 hyväksyttyä uutta hallitusohjelmaa. Kansallinen metsäohjelma 2010 on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön julkaisuna 2/1999. Julkaisu on suppea 38-sivuinen asiakirja, jossa ohjelman eri osat esitetään tiiviisti ilman yksityiskohtaisia perusteluja. Ohjelma on saatavissa myös ruotsiksi, englanniksi, saksaksi ja ranskaksi. Ohjelman valmisteluprosessin aikana käytössä oli paljon materiaalia, johon perustuen kannanottoihin päädyttiin. Tässä taustaraportissa julkaistaan työryhmien sihteereiden ja eräiden muiden asiantuntijoiden kirjoittamina katsaukset ohjelman eri osiin, kuvataan ohjelmaprosessia ja julkaistaan ohjelman valmistelun aikana saadut kirjalliset kannanotot ja lausunnot. Metsäohjelmaa laadittaessa ajateltiin, että työryhmät voisivat hyväksyä tämän taustaraportin, mutta pian kävi ilmi, että se ei ollut mahdollista käytettävissä olleessa ajassa. Näin päädyttiin tausta-aineiston julkaisemiseen epävirallisena aineistona, joka toivottavasti antaa hyödyllistä taustaa itse ohjelmajulkaisulle. Metsäohjelman työryhmät tai johtoryhmä eivät ole käsitelleet näitä tekstejä, joten niillä ei ole virallista asemaa metsäohjelman kannanottoina. Tekstit ovat muodoltaan ja sisällöltään jossain määrin epäyhtenäisiä. Se johtuu siitä, että osa luvuista valmistui pääpiirtein syksyllä 1998 ja työryhmät saattoivat keskustella niiden sisällöstä, ja osa taas on kirjoitettu keväällä 1999 työryhmien työskentelyn päätyttyä. Metsäohjelman avoimen valmistelun aikana saatiin suuri määrä kirjallisia ja suullisia kannanottoja. Tässä taustaraportissa julkaistaan saadut kirjalliset kannanotot ja lausunnot. Mukana on eri järjestöjen varta vasten metsäohjelman valmisteluun annettuja lausuntoja, tiedotteita sekä yksityishenkilöiden kannanottoja, jotka vaihtelevat laajoista periaatteista hyvinkin yksityiskohtaisiin ehdotuksiin. Lausunnot antavat kuvan metsiin liittyvästä mielipiteiden kirjosta, ja niitä lukemalla voi arvioida, kuinka hyvin erilaiset näkökannat on pystytty ottamaan huomioon metsäohjelmassa. Valmistelun aikana saatiin paljon muitakin mielipiteitä ja näkemyksiä. Luvusta 4.1 ja liitteen 3 seurantaraporteista käy ilmi, että työryhmien kokouksissa kuultiin kymmeniä asiantuntijoita, kansalaisfoorumeissa oli lähes 3 000 osanottajaa, verkkosivuilla esitettiin mielipiteitä, ja sen lisäksi työryhmien jäsenet ja monet ryhmät ja henkilöt esittivät mielipiteitään suoraan sihteereille ja työryhmien jäsenille. Taustaraportin kokoamisesta on vastannut ohjelman valmistelun pääsihteeri Aarne Reunala ja hänen apunaan MMM Leena Halko 3.11.1998–28.2.1999 ja maat.metsät.yo Markus Marila 2.3.–30.6.1999