Rajaliikenteen turvallisuusselvitys : Liikenneturvallisuussuunnitelma Kaakkois-Suomen kansainvälisen liikenteen kuormittamalle tiestölle

Rajaliikenteen turvallisuusselvitys on osa rajan ylittävän liikenteen liikenneturvallisuusprojektia (ENPI CBC ”Cross-Border Road Traffic Safety” -project). Suunnittelualue rajautuu karkeasti valtateiden 6, 7 ja 15 muodostaman kolmion alueelle Kaakkois-Suomessa. Suunnittelun painopiste oli Vaalimaan, Nuijamaan ja Imatran raja-asemien lähialueiden maanteillä. Onnettomuusanalyysin mukaan tarkastelualueella tapahtui vuosina 2009–2012 yhteensä 670 liikenneonnettomuutta, jossa mukana oli ulkomaalainen kuljettaja. Ulkomaalaisen kuljettama raskas ajoneuvo osallisena 175 onnettomuudessa (26 %). Onnettomuusmäärät ovat lisääntyneet vuoden 2009 tasosta (samalla aikavälillä onnettomuusmäärät yleisesti vähentyneet Kaakkois-Suomessa). Kyselyn mukaan suomalaiset tienkäyttäjät kokevat kansainvälisestä liikenteestä aiheutuvan vaaratilanteita. Eniten vaaratilanteita aiheutuu vaarallisista ohituksista, äkkinäisistä liikkeistä ja ylinopeuksista. Ongelmien ja vaaratilanteiden uskotaan johtuvan suurimmaksi osaksi siitä, että Suomessa on erilainen liikennekulttuuri ulkomaalaisten kuljettajien kotimaahan verrattuna. Ulkomaalaisille liikkujille kohdistettuun kyselyyn vastanneet kuljettajat kokevat Suomen liikenteessä ongelmana hitaasti ajamisen (alhaiset nopeusrajoitukset), usean rekan letkat, pientareelle pysähtymisen sallimattomuuden sekä ylinopeudet. Ongelmien uskotaan johtuvan siitä, että liikennesääntöjä ei tunneta ja liikennekulttuuri sekä lainsäädäntö ovat erilaisia, myös vieras kieli aiheuttaa ongelmia. Vaaratilanteita ja ongelmia pystyttäisiin vähentämään tiedotuksella sekä opastuksen ja viitoituksen parantamiselle. Liikennevalvonnalla ei uskota olevan yhtä suurta vaikutusta. Sidosryhmät näkevät kansainvälisen liikenteen hyötyjä eniten kuntien elinkeinopuolella. Yritystoiminta vilkastuu, rajan läheiset alueet kehittyvät ja liikenneympäristöön investoidaan. Suurimmiksi haitoiksi nähdään liikenneväylien kuormittuminen, tieverkon nopeampi kuluminen, onnettomuusriskin kasvu ja lisääntyneen liikenteen aiheuttamat ympäristöhaitat sekä kansainvälisen liikenteen mukanaan tuoma rikollisuus ja harmaa talous. Ulkomaalaisten ongelmat Suomessa aiheutuvat pääasiassa erilaisesta liikennekulttuurista ja liikennekäyttäytymisestä. Vaaranpaikkoja ovat mm. eritasoliittymien rampit, ja lisäksi vieraskieliset opasteet vaikeuttavat liikkumista. Suuri osa toimenpideohjelmassa esitetyistä toimenpiteistä liittyy opastuksen ja viitoituksen sekä tiemerkintöjen parantamiseen. Lisäksi esitetään eri kokoluokan rakenteellisia toimenpiteitä sekä muita erillisiä selvityksiä vaativia toimenpiteitä. Ohjelman kustannusarvio on yhteensä 958 000 euroa. Liikenneympäristön lisäksi esitetään tiedotukseen ja valvontaan liittyviä toimenpiteitä, kuten raja-asemilla jaettava uusi opas- ja tietolehdykkä sekä näyttötaulut ajantasaisen liikennetiedon ja liikennesääntöjen jakamiseen raja-asemilla

Forssan seudun turvallisen ja viisaan liikkumisen suunnitelma

Forssan seudun turvallisen ja viisaan liikkumisen suunnitelma on laadittu seudun kuntien ja Uudenmaan ELY-keskuksen yhteistyönä. Suunnitelmassa on selvitetty liikenneturvallisuuden, liikkumisen, toimintaympäristön ja liikennejärjestelmän nykytilaa sekä kartoitettu liikenneturvallisuusongelmia erilaisten analyysien ja kyselyiden avulla. Nykytila-analyysin pohjalta on asetettu liikenneturvallisuustyön visio ja tavoitteet sekä määritetty toimenpide-ehdotukset. Tavoitteisiin pääsemistä tukevat liikenneympäristön parantamistoimenpiteiden ohjelma, hallintokuntien liikenneturvallisuustyölle kootut toimintasuunnitelmat sekä liikkumisen ohjauksen toimintaohjelma. Onnettomuusanalyysin perusteella liikenneturvallisuuden tila oli Forssan seudulla hieman koko Suomen keskiarvoa parempi. Seudulla tapahtui vuosina 2002-2011 yhteensä noin 400 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta (keskimäärin 40 onnettomuutta vuodessa). Forssan seudulla tapahtuneissa onnettomuuksissa kuoli tai loukkaantui koko maan keskiarvoa enemmän jalankulkijoita. Eniten henkilövahinkoja aiheutui yksittäisonnettomuuksista. Lukumäärällisesti eniten onnettomuuksia tapahtui 18–20-vuotiaille, mutta myös 15–16-vuotiaille tapahtui paljon henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia. Seudulla tapahtuneista liikenneonnettomuuksista aiheutui vuosittain keskimäärin 20,9 miljoonan euron kustannukset, josta kuntien osuus oli vuosittain yhteensä noin 3,7 miljoonaa euroa. Henkilöliikennetutkimuksen tulosten mukaan henkilöautolla liikkuminen on yleisin kulkumuoto Forssan seudulla. Matkojen lukumäärällä mitattuna neljännes matkoista tehdään Forssan seudulla kävellen tai pyörällä. Asukkaille suunnatun kyselyn mukaan koululaisia pidettiin turvattomimpana tienkäyttäjäryhmänä, ja kävelyä sekä pyöräilyä turvattomimpina kulkutapoina. Välinpitämättömyyttä pidettiin merkittävimpänä syynä erilaisiin liikennerikkomuksiin ja tärkeimmäksi kehittämistarpeeksi nousi liikennekäyttäytyminen. Yhdyskuntarakenteen ja toimintaympäristön analyysin perusteella seudulla on hyvät edellytykset viisaiden kulkumuotojen kuten kävelyn, pyöräilyn ja kimppakyytien käytön lisäämiselle. Myös joukkoliikenteen houkuttelevuutta tulisi parantaa. Onnettomuusanalyysin ja valtakunnallisten tavoitteiden pohjalta Forssan seudulle asetettiin liikenneturvallisuustyön tavoitteet. Valtakunnallisen tavoitteen mukaan liikennekuolemien määrä tulee puolittaa ja loukkaantuneiden määrää vähentää neljänneksellä vuoden 2010 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Valtakunnallinen tavoite suhteutettiin Forssan seudulle ja sen mukaan seudun liikenteessä kuolee alle 1 (lähtötaso 3 vuosina 2007-2011) ja loukkaantuu enintään 35 (lähtötaso 49) vuonna 2020. Tavoitteiden saavuttaminen suunnitelmakauden aikana on mahdollista, mutta haasteellista, ja se edellyttää tehokasta yhteistyötä eri tahojen välillä. Tavoitteeseen tulee pyrkiä laajaa keinovalikoimaa käyttäen. Suunnitelmatyön aikana aktivoitiin kuntien liikenneturvallisuusryhmät, joiden toiminnan tueksi laadittiin toimintasuunnitelmat sekä vuosikello työn eri vaiheista. Ryhmät vastaavat suunnitelman toteuttamisesta, toteutumisen seurannasta ja tarvittaessa päivittämisestä. Lisäksi perustettiin seudullinen liikenneturvallisuusryhmä seudullisen työn koordinoimiseksi.Planen för trygg och förnuftig trafik i Forssaregionen utgjordes i samarbetet med regionens kommuner och ELY-centralen. I planen analyserades nuläget för trafiksäkerheten, mobiliteten, omgivningen och trafiksystemet samt kartlades trafiksäkerhetsproblem med hjälp av olika analyser och förfrågningar. På basen av nulägesanalyserna uppställdes en vision samt mål för trafiksäkerhetsarbetet och åtgärdsförslagen fastställdes. Förbättringsåtgärderna för trafikomgivningen och trafiksäkerhetsarbetet inom kommunens olika sektorer samt åtgärdsprogrammet för mobilitetsstyrning stöder uppnåendet av målen. På basen av olycksanalysen var trafiksäkerhetstillståndet i Forssaregionen något bättre än i hela landet i medeltal. I regionen skedde åren 2002-2011 totalt ca 400 trafikolyckor som ledde till personskada (i genomsnitt 40 olyckor/år). I Forssaregionen skedde fler fotgängarolyckor med dödlig utgång och som ledde till personskada än i hela landet i medeltal. Mest personskador orsakade singelolyckor. Till antalet skedde flest olyckor åt 18–20-åringar men även åt 15–16-åringar skedde många olyckor som ledde till personskada. Olyckorna som skedde i regionen orsakade årligen 20,9 miljoner euros kostnader, varav kommunernas andel årligen var ca 3,7 miljoner euro. Enligt resultaten i persontrafikundersökningen är personbilen det vanligaste färdmedlet i Forssaregionen. Mätt med antal resor görs nästan en fjärdedel av resorna i Forssaregionen med cykel eller till fots. I förfrågningen som riktades till invånarna ansågs skoleleverna vara de mest oskyddade trafikanterna och gång och cykling ansågs vara de otryggaste färdsätten. Likgiltighet ansågs vara den största orsaken till trafikförseelser och det viktigaste utvecklingsmålet ansågs vara trafikbeteende. På basen av analyserna av samhällsstrukturen och trafikomgivningen har regionen goda förutsättningar för att öka hållbara trafikformer som gång, cykling och samåkning. Även attraktiviteten av kollektivtrafiken borde ökas. På basen av olycksanalyserna och de nationella målen utformades målsättningarna för trafiksäkerhetsarbetet i Forssaregionen. Enligt de nationella målen skall dödsolyckorna i trafiken minskas med hälften och olyckorna som leder till personskada minskas med en fjärdedel av 2010-års nivå tills år 2020. Riksomfattande målen ställdes i proportion till Forssaregionens befolkning och enligt dem dör det mindre än 1 person (utgångsnivå 3 åren 2007-2001) och skadas maximalt 35 personer (utgångsnivå 49) i trafiken år 2020. Målen är möjliga att nå under planperioden, men det kommer att vara utmanande och det kommer att förutsätta effektivt samarbete mellan olika instanser. Målen skall försöka nås med hjälp av ett brett utbud av metoder. Under planeringsprocessen aktiverades trafiksäkerhetsgrupperna. Till stöd för gruppernas verksamhet gjordes åtgärdsplaner och en årsklocka för arbetets olika skeden. Grupperna ansvarar för förverkligandet av planen och uppföljandet av förverkligande samt vid behov av uppdaterande av planen. Dessutom grundades en regional trafiksäkerhetsgrupp som koordinerar det regionala arbetet

Riista-aitojen toteuttaminen valtatielle 1 välille Veikkola-Myllykylä :Toimenpideselvitys

Tämän selvityksen perusteella valtatiellä 1 on suuri tarve riista-aidoille osuudelle, jolta ne puuttuvat. Selvityksen perusteella riista-aidat on toteutettavissa osin puuttuvalle välille ELY-keskukselle myönnetyllä 350 000 euron rahoituksella (vihersillat toteutetaan erillisestä budjetista). Edellä esitetyn mukaisesti riista-aitojen toteutuksessa kannattaa edetä vaiheittain seuraavasti: Riista-aidat mahtuvat lievin ohjepoikkeamin nykyiselle tiealueelle kahta kohtaa lukuun ottamatta. Näiden osalta selvityksen aikana käynnistettiin maanomistajaneuvottelut, joiden pohjalta pyritään saamaan maanomistajien suostumukset riista-aitojen toteuttamiseksi tiealueen ulkopuolelle. Koska suurempia tiealueen laajentamiseen liittyviä toimenpidetarpeita ei esiintynyt, seuraavassa vaiheessa voidaan edetä suoraan riista-aitojen toteuttamiseen. Riista-aitojen toteuttaminen pyritään ajoittamaan vielä vuoden 2019 puolelle

Development and Investment Plan for Automatic Traffic Safety Enforcement in the Regions of Southwest Finland and Satakunta in 2011–2015 – a Preliminary Study

I det här arbetet utformades en utvecklings- och investeringsplan för automatisk trafiksäkerhetsövervakning för åren 2011-2015 för landsvägsnätet i Egentliga Finland och Satakunta. Planen innehåller analys av den nuvarande verksamhetsmodellen och förslag hur verksamhetsmodellen kunde förbättras samt förslag om vilka vägavsnitt som ska få automatisk övervakning och vilka projekt som ska prioriteras under åren 2011-2015. Vidare beskrivs i planen den automatiska övervakningsteknik och verksamhetsmodell som används i Sverige samt åtgärdsförslag för att öka den automatiska trafikövervakningens acceptans. Den nuvarande verksamhetsmodellen och behovet av att utveckla den automatiska trafikövervakningen har utvärderats på basis av intervjuer med experter. Experterna ansåg att den nuvarande verksamhetsmodellen i huvudsak är funktionell och effektiv, eftersom man med relativt små kostnader har uppnått effektiva resultat. Den automatiska trafikövervakningen måste dock fortfarande utvecklas och Sveriges verksamhetsmodell ansågs vara en bra förebild och ett gott exempel. De viktigaste utvecklingsområdena ansågs vara utveckling av tekniken, snabbare informationsbehandling och automatisering, vilket skulle öka polisens resurser att verkställa övervakningen. Vägavsnitten som ska få automatisk övervakning under åren 2011-2015 prioriterades främst på basis av olycksfrekvens, antal olyckor, Tarva-beräkningsresultat, hastighetsdata och trafikmängder. Av olycksstatistiken har man främst uppmärksammat personskadeolyckor. Tarva-beräkningarna användes också för att utvärdera den automatiska trafikövervakningens inverkan och effektivitet. Enligt de intervjuade experterna är öppenhet kring övervakningen, synlig övervakningsapparatur och kontinuerlig informationsförmedling bland de viktigaste sätten att öka acceptansen. Genom att informera för man fram systemets fördelar och dess betydelse för trafiksäkerheten. Att förändra övervakningskamerans varumärke till säkerhetskamera enligt Sveriges modell ansågs även vara bra. I detta arbete presenteras en plan för att utveckla acceptansen för automatisk trafiksäkerhetsövervakning.Työssä laadittiin automaattisen liikenneturvallisuusvalvonnan kehittämis- ja investointisuunnitelma vuosille 2011-2015 Varsinais-Suomen ja Satakunnan maantieverkolle. Suunnitelmaan kuului nykyisen toimintamallin ja kehittämistarpeiden arviointi sekä vuosina 2011-2015 toteutettavien automaattivalvontajaksojen ja hankkeiden priorisointi. Lisäksi työssä kuvattiin Ruotsissa käytössä olevaa automaattivalvontatekniikkaa ja -toimintamallia sekä esitettiin toimenpide-ehdotuksia automaattivalvonnan hyväksyttävyyden lisäämiseksi. Nykyistä toimintamallia ja automaattivalvonnan kehittämistarpeita arvioitiin asiantuntijahaastattelujen perusteella. Asiantuntijat pitivät nykyistä toimintamallia pääasiassa toimivana ja tehokkaana, sillä suhteellisen pienillä kustannuksilla on päästy tehokkaisiin tuloksiin. Automaattivalvonnassa on kuitenkin asiantuntijoiden mielestä vielä kehitettävää ja Ruotsin toimintamallia pidettiin hyvänä suuntana ja esimerkkinä. Suurimpina kehittämiskohteina pidettiin tekniikan kehittämistä sekä tiedon käsittelyn nopeuttamista ja automatisointia, mikä lisäisi poliisin resursseja valvonnan suorittamiseen. Vuosina 2011-2015 toteutettavat automaattivalvotut tiejaksot priorisoitiin ensisijaisesti onnettomuustiheyksien, onnettomuusmäärien, Tarva-laskentatulosten, nopeustietojen ja liikennemäärien perusteella. Onnettomuustilastoista huomioitiin lähinnä henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet. Lisäksi Tarva-laskentatuloksia hyödynnettiin automaattivalvonnan vaikutusten ja tehokkuuden arvioinnissa. Haastateltujen asiantuntijoiden mielestä tärkeimmät keinot hyväksyttävyyden lisäämiseksi olivat valvonnan avoimuus, valvontalaitteiden näkyvyys ja jatkuva valvonnasta tiedottaminen. Tiedottamisella tuodaan esille järjestelmän hyödyt ja sen merkitys liikenteelle ja liikenneturvallisuuteen. Myös automaattivalvontakameran brändin muuttamista Ruotsin mallin mukaisesti turvallisuuskameraksi pidettiin hyvänä. Tässä työssä esitettiin suunnitelma automaattivalvonnan hyväksyttävyyden lisäämiseksi.The report contains a development and investment plan for automatic traffic safety enforcement in the road network of the regions of Southwest Finland and Satakunta for 2011–2015. The plan involved the assessment of the current operating model and development needs as well as the prioritisation of road sections chosen for automatic traffic safety enforcement and the projects to be implemented in 2011–2015. In addition, the report describes the technologies and the operating model used in automatic traffic safety enforcement in Sweden and presents proposals for action for increasing the level of public approval for automatic traffic safety enforcement. The current operating model and development needs in automatic traffic safety enforcement were assessed through expert interviews. The experts considered the current operating model to be, for the most part, functional and efficient, as relatively small investments have produced efficient results. The experts did, however, identify development needs in automatic traffic safety enforcement, and the Swedish model was perceived to offer useful direction and constitute a good example. The most significant development targets were considered to be the development of technology and the automation and speeding up of the processing of information, which would free up police resources for other tasks associated with traffic safety enforcement. The prioritisation of the road sections on which automatic traffic safety enforcement is to be implemented in 2011-2015 was carried out mainly based on accident frequencies, accident volumes, calculation results based on the Tarva system for the estimation of traffic safety effects, speed information and traffic volumes. In the review of accident statistics, mainly accidents leading death or injury were accounted for. In addition, the Tarva calculation results were utilised in estimating the effects and efficiency of automatic traffic safety enforcement. According to the experts interviewed, the most important ways to promote public approval of the system were openness in the implementation of enforcement, visibility of the enforcement equipment and informing citizens about the enforcement on a regular basis. Also, shifting the brand of the traffic enforcement camera more towards the notion of road safety camera in line with the Swedish model was considered a good idea. The report includes a plan for increasing public approval of automatic traffic safety enforcement

Hevosista varoittamisen periaatteet Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Suomen nykyisen tieliikennelainsäädännön mukaan hevosen ja ratsastajan paikka on tiellä, mikäli ratsastustietä ei ole käytettävissä. Hevosen ja muun tienkäyttäjän kohdatessa voi syntyä vaaratilanteita, mikäli hevonen säikähtää esimerkiksi lähestyvää tai ohittavaa ajoneuvoa. Hevosista varoittavaa liikennemerkkiä suositellaan käytettävän vain ongelmallisissa kohteissa silloin, kun muita keinoja ei ole käytettävissä. Hevosalan ammattilaisille ja harrastajille suunnatun kyselyn ja asiantuntijoiden työpajatyöskentelyn perusteella luotiin yhtenäinen toimintalinja, jonka avulla voidaan määritellä, onko kohteessa syytä varoittaa muita tienkäyttäjiä hevosista tai muutoin parantaa hevosliikenteen turvallisuutta. Työssä on käsitelty Uudenmaan ELY-keskuksen maanteitä Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueella, mutta työn tulokset ovat sovellettavissa myös muualle Suomeen. Työssä määritettiin hevosista varoittamisen kriteerit, jotka pohjautuvat muun muassa hevosliikenteen määrään ja säännöllisyyteen, tien nopeusrajoitukseen, moottoriajoneuvoliikenteen määrään sekä tien muihin ominaisuuksiin. Mikäli hevosista varoittamisen kriteerit eivät täyty, voidaan liikenneympäristöä muokata tarvittaessa turvallisempaan suuntaan muilla keinoin. Työssä esitetään vaihtoehtoisia toimenpiteitä, joiden avulla on mahdollista parantaa hevosliikenteen turvallisuutta maantieympäristössä. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi nopeusrajoitusten alentaminen, erillisten ratsastusväylien rakentaminen, jalankulku- ja pyöräilyväylien merkitseminen ratsastusteiksi sekä ratsastajille ja muille tienkäyttäjille suunnatun tiedotuksen lisääminen. Parhaaseen lopputulokseen päästään, kun hevosliikenteen tarpeet huomioidaan jo maankäytön suunnitteluvaiheessa

Små åtgärder som förbättrar trafiksäkerheten längs Loppisvägen (landsväg 132) i Röykkä tätort : Åtgärdsplan.

Työn tavoitteena oli Nurmijärven Röykkään Lopentielle (mt 132) sijoittuvan kevyen liikenteen alikulkutarpeen tutkiminen. Suunnitelmassa on päädytty esittämään vaihtoehtoisia ja korvaavia ratkaisuja kevyen liikenteen alikululle ja liikenneturvallisuuden parantamiselle Röykän taajamassa. Suurimmat syyt kevyen liikenteen alikulun jättämiseen pois suunnitelmasta ovat seuraavat. 1) Nykytilanteen analyysin ja maastokäynnin perusteella voidaan todeta, että Röykän taajamassa kevyen liikenteen tilanne on nykyisellään suhteellisen turvallinen. 2) Alikulkua ei voi toteuttaa ”Keimola-Loppi maantien 132 parantaminen ja varustaminen jk + pp -tiellä Röykän taajamassa” -tiesuunnitelmassa vuodelta 1996 sekä Nurmijärven kevyen liikenteen väylästön ja ulkoilureitistön suunnitelmassa 2010 esitettyyn kohtaan perustuen Uudenmaan ympäristökeskuksen lausuntoon tiesuunnitelmasta. Lisäksi, mikäli alikulku sijaitsisi kyseisessä kohdassa, se ei sijoittuisi paikkaan, jossa sille olisi suurin tarve (kaupan ja muiden palveluiden sekä koulun välille). 3) Alikulkua ei ole mahdollista toteuttaa Uudenmaan ELY-keskuksen kevyen liikenteen tarveselvityksen 2010 mukaisesti Röykän kaupan läheisyyteen kohtuullisin kustannuksin ympäröivän maankäytön aiheuttaman tilanpuutteen ja siitä johtuvan jyrkän pituuskaltevuuden takia. 4) Alikulun kustannusarvio on tarkentunut Uudenmaan ELY-keskuksen kevyen liikenteen tarveselvityksestä 2010 (300 000 €) Nurmijärven kevyen liikenteen väylästön ja ulkoilureitistön suunnitelmaan 2010 (500 000 €) perustuen mm. vaativiin pohjaolosuhteisiin ja alikulun sijoittumispaikkaan. Kohonneet kustannukset laskevat alikulun kustannustehokkuutta. 5) Tässä suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamisella saavutetaan laskennallisesti 0,181 henkilövahinkoon johtaneen onnettomuuden vuosittainen vähenemä, kun pelkän alikulun toteuttamisella saavutettaisiin 0,020 henkilövahinkoon johtaneen onnettomuuden vuosittainen vähenemä. Tämä on vain yhdeksäsosa siitä mitä koko taajamajakson kattavilla pienillä toimenpiteillä yhteensä saavutetaan. Suunnitelmassa esitetyillä toimenpiteillä parannetaan pääasiassa Lopentien (mt 132) liittymiä ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen turvallisuuden lisäämiseksi sekä nykyisten kevyen liikenteen tienylityspaikkojen turvallisuutta. Suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet toteutetaan Uudenmaan ELY-keskuksen ”Pienet liikenneturvallisuustoimenpiteet” -hankkeen yhteydessä. Toimenpiteet otetaan suunnitteluun mahdollisimman pian ja toteutukseen mahdollisesti jo vuonna 2012 (osin jo vuonna 2011).Målet med detta arbeta var att undersöka behovet för en underfart för den lätta trafiken belägen vid Loppisvägen (landsväg 132) i Röykkä i Nurmijärvi. I planen har man kommit fram till att framföra alternativa och ersättande lösningar för underfarten och förbättring av trafiksäkerheten i Röykkä tätort. De största orsakerna till att inte genomföra underfarten är följande. 1) På basis av analys av det nuvarande läget och terrängbesök kan man konstatera, att trafiksäkerheten för den lätta trafiken i Röykkä tätort är förhållandevis bra. 2) Underfarten kan inte byggas på platsen som visats i vägplanen ”Förbättring av landsväg 132 Keimola-Loppi och byggandet av lättrafikled i Röykkä tätort” från år 1996 samt i Nurmijärvis plan för lättrafikleder och friluftsleder på basis av utlåtande av Nylands miljöcentral gällande vägplanen. Dessutom är den anvisade platsen inte på ett ställe där behovet är störst (mellan butiken och annan service samt skolan). 3) Underfarten är inte möjlig att förverkliga med rimliga kostnader i närheten av butiken enligt behovsanalysen för den lätta trafiken på grund av utrymmesbrist i markanvändningen och den branta längdlutningen som utrymmesbristen orsakar. 4) Kostnadskalkylen för underfarten har preciserats från att ha varit 300 000 € i Nylands ELY-centrals behovsanalys för den lätta trafiken 2010 till 500 000 € i Nurmijärvis plan för lättrafikleder och friluftsleder 2010 på basis av bl.a. krävande bottenförhållanden och placeringen av underfarten. De större kostnaderna minskar underfartens kostnadseffektivitet. 5) Genom att genomföra åtgärderna som presenterats i denna plan uppnås kalkylmässigt en minskning på 0,181 personskadeolyckor per år. Genom att förverkliga underfarten uppnås kalkylmässigt en minskning på 0,020 personskadeolyckor per år, vilket endast är en niondedel av vad som uppnås totalt med de små åtgärderna för sträckan vid tätorten. Med de små åtgärderna förbättras i huvudsak trafiksäkerheten för fordonstrafiken och den lätta trafiken vid korsningarna längs Loppisvägen (landsväg 132) samt trafiksäkerheten vid nuvarande övergångsställen för den lätta trafiken. Åtgärderna som presenterats i planen förverkligas i samband med Nylands ELY-centrals projekt ”Små trafiksäkerhetsåtgärder”. Åtgärderna planeras snarast och förverkligandet sker möjligtvis redan år 2012 (delvis också år 2011)

Nurmijärven liikenneturvallisuussuunnitelma 2010

Nurmijärven liikenneturvallisuussuunnitelma on laadittu Nurmijärven kunnan ja Uudenmaan ELY-keskuksen yhteistyönä. Suunnitelmassa on selvitetty liikenneturvallisuuden nykytilaa kunnassa sekä kartoitettu liikenneturvallisuusongelmia mm. onnettomuusanalyysin ja asukaskyselyn avulla. Nykytila-analyysi on toiminut lähtökohtana liikenneturvallisuustyön tavoitteiden ja päämäärien asettamiselle. Työssä laaditut liikenneympäristön parantamistoimenpiteiden ohjelma sekä hallintokuntien liikenneturvallisuustyön toimenpiteistä kootut toimintasuunnitelmat tukevat tavoitteisiin pääsemistä. Tilastokeskuksen tietojen mukaan Nurmijärvellä tapahtui vuosina 1999-2009 yhteensä noin 2 200 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Onnettomuuksista 520 johti henkilövahinkoon ja näistä 28 kuolemaan. Kuluneiden yhdentoista vuoden aikana tapahtuneiden onnettomuuksien laskennalliset kustannukset ovat olleet noin 23,0 M€/vuosi, josta kunnalle kohdistuvien kustannusten osuus on ollut noin 4,0 M€/vuosi. Kunnan kustannuksista suurin osa kohdistuu terveys- ja sosiaalitoimelle. Asukkaille suunnatun kyselyn mukaan koululaisia pidettiin turvattomimpana tienkäyttäjäryhmänä Nurmijärvellä, ja pyöräilyä ja kävelyä turvattomimpina kulkutapoina. Tärkeimmiksi kehittämistarpeiksi nousivat kevyen liikenteen yhteyksien lisääminen, liikennekäyttäytymisen parantaminen sekä valaistuksen lisääminen. Onnettomuusanalyysin, asukaskyselyn ja valtakunnallisten tavoitteiden pohjalta Nurmijärvelle laadittiin henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien vähenemätavoite ja liikenneturvallisuustyön vuositeemat: turvallinen koulumatka ja esikoulumatka (vuonna 2010), nuorten liikenneturvallisuus, erityisryhmien liikenneturvallisuus, turvallinen työmatka, kestävät ja turvalliset liikkumisen valinnat sekä turvallinen kesäliikenne. Työn aikana laadittiin toimenpideohjelma liikenneympäristön turvallisuuden parantamiseksi. Esitettyjen toimenpiteiden pääpaino on nopeasti toteutettavissa ja kustannustehokkaissa hankkeissa. Noin 60 kohdetta käsittävään ohjelmaan sisältyy mm. kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta parantavia hankkeita, nopeusrajoitusten tehostamistoimia sekä liittymien turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Ainoastaan liikenneympäristöön kohdistuvilla toimenpiteillä ei voida saavuttaa asetettua onnettomuuksien vähenemätavoitetta, joten kunnan on sitouduttava aktiiviseen liikenneturvallisuustyöhön ja asenekasvatussuunnitelman toteuttamiseen. Lisäksi liikkumisen ohjauksen, kuten maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen keinoin voidaan vaikuttaa toimintojen ja asuinalueiden sijoitteluun, ja mahdollisesti vähentää liikkumistarvetta esimerkiksi omalla autolla. Myös edistämällä kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen käyttöä voidaan vähentää yksityisautoilua ja edistää turvallista ja ekologista liikkumista. Nurmijärvellä toimii eri hallintokuntien ja yhteistyötahojen edustajista koostuva liikenneturvallisuusryhmä. Ryhmän toimintaa on tehostettu suunnitelmatyön aikana, ja se tulee jatkossa seuraamaan suunnitelman toteutumista

Tiehallinnon liikenneturvallisuusohjelma, toimivuus ja uudistaminen

The current traffic safety program of Finnish Road Administration (Finnra) lasts until the end of 2005 and preparations for a new traffic safety program are underway. The purpose of this study is to define the fundaments of a new traffic safety program and to gather background information for the work. The methods used for this work are a study of relevant literature and conducting interviews. The section focusing on literature looks into both national and Finnra-specific traffic safety plans and programs, as well as foreign traffic safety plans and Finnra's traffic safety actions. The interview section refers and analyses the interviews of professionals working in Finnra and selected partner organizations. Executable goals, procedures and methods for the new national traffic safety program 2006-2010 and Finnra's traffic safety program 2010 have been identified, focusing mainly on the point of view of Finnra. Finnish traffic safety vision and national traffic safety targets are seen as appropriate and the FINNRA traffic safety strategy and program are considered necessary. However, both would appear to benefit of updating. Finnra's traffic safety targets do not fully reflect national targets. The current Finnra's traffic safety program does not consider the later-created Finnish traffic safety vision. Hence, the next program should take into account the latest available targets and the vision. Special attention should be paid in the selection of the members of the preparatory groups for the new Finnra's traffic safety program and national traffic safety plan, as well as the lengths of the planning terms. As it appears that the traffic safety targets in other countries are more aggressive than in Finland, it might be beneficial to compare with traffic safety targets in other countries when assessing the national traffic safety targets in Finland. The new Finnra's traffic safety program should communicate the new thinking in journey-long safety, shortcomings in traffic safety as a national health problem, comprehensive safety understanding as a basis for traffic safety procedures and traffic safety considerations throughout the entire lifecycle of the road. When planning new targets and action proposals, specific attention should be paid to enforcing the regional perspective, working with the underlying resource and monetary constraints, emphasizing the importance of cooperation, realizing the state of walkways and pavements, developing and maintaining competencies, including traffic safety in the procurement process of road keeping services and considering the destructiveness of heavy vehicles in accidents. Additionally the incentive structure in traffic safety work should be reassessed, as merely focusing on collection of points based on reduction of accidents resulting in injuries or death is not a meaningful ends value alone. Finally it can be argued that new targets and proposals for action should be introduced as the traffic safety has not recently developed as planned and the national numeric traffic safety target is slipping out of reach. Optimally traffic safety should be a basis for projects as this would allow the increase of resources in traffic safety.Tiehallinnon nykyinen liikenneturvallisuusohjelma on voimassa vuoden 2005 loppuun ja valmistelut uuden liikenneturvallisuusohjelman laatimista varten on aloitettu. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ollut uuden Tiehallinnon liikenneturvallisuusohjelman lähtökohtien määrittäminen ja lähtötietojen kokoaminen. Tutkimus on toteutettu kirjallisuusselvityksenä ja haastattelututkimuksena. Kirjallisuusselvitysosuudessa on perehdytty sekä valtakunnallisiin että Tiehallinnon liikenneturvallisuussuunnitelmiin ja -ohjelmiin, ulkomaisiin liikenneturvallisuussuunnitelmiin sekä tienpitäjän toteuttamiin liikenneturvallisuustoimenpiteisiin. Haastattelut kohdennettiin Tiehallinnon asiantuntijoihin sekä muutaman yhteistyöorganisaation edustajiin. Haastattelujen ja kirjallisuustutkimuksen pohjalta on etsitty toteuttamiskelpoisia tavoitteita, toimenpiteitä ja asioita uutta valtakunnallista liikenneturvallisuussuunnitelmaa 2006-2010 ja Tiehallinnon liikenneturvallisuusohjelmaa 2010 ajatellen tienpitäjän näkökulmaan painottuen. Suomen liikenneturvallisuusvisiota ja valtakunnallisia liikenneturvallisuustavoitteita pidetään hyvinä sekä Tiehallinnon liikenneturvallisuusstrategiaa ja -ohjelmaa tarpeellisina, mutta ne vaativat päivitystä. Tiehallinnon liikenneturvallisuustavoitteet eivät vastaa täysin valtakunnallisia tavoitteita eikä voimassa olevassa Tiehallinnon liikenneturvallisuusohjelmassa ole vision vaikutusta, joten tilanne vaatii tarkistamista. Erityisesti pitää pohtia suunnitelman ja ohjelman valmisteluryhmien kokoonpanoja sekä toimintakausien pituuden määrittämistä. Valtakunnallisten liikenneturvallisuustavoitteiden tarkistamisessa voi olla hyvä käyttää apuvälineenä muiden maiden liikenneturvallisuustavoitteita, sillä muiden maiden tavoitteet vaikuttavat Suomeen verrattuna kärkevämmiltä. Tiehallinnon uuteen liikenneturvallisuusohjelmaan on hyvä sisällyttää Tiehallinnon uusi ajattelutapa matkojen kokonaisvaltaisesta turvallisuudesta, liikenneturvallisuudesta kansanterveysongelmana, ymmärryksestä liikenneturvallisuustoiminnan pohjalla sekä liikenneturvallisuuden elinkaaresta tienpidon elinkaaressa. Uusia tavoitteita ja toimenpide-ehdotuksia laadittaessa tulee pitää mielessä erityisesti alueellisen näkökulman korostaminen, raha- ja resurssipula, yhteistyön merkitys, kevyen liikenteen väylästön tila, osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen, liikenneturvallisuus tienpidon hankinnassa sekä raskaan liikenteen tuhoisuus onnettomuuksissa. Lisäksi liikenneturvallisuustyön tulosohjausta ja hankkeiden vaikutusten mittaamista pitää tarkistaa, sillä pelkkien "heva-pisteiden" kerääminen ei ole liikenneturvallisuustyön itseisarvo. Lopuksi tutkimuksen tulosten perusteella on todettavissa, että koska liikenneturvallisuustilanne ei ole kehittynyt viime aikoina toivotulla tavalla ja koska valtakunnallinen numeerinen liikenneturvallisuustavoite etääntyy, on uusia tavoitteita ja toimenpide-ehdotuksia kehiteltävä. Erityisen hyvä olisi, jos liikenneturvallisuus olisi todellisuudessa hankeperuste, sillä tällöin voisi olla mahdollista lisätä liikenneturvallisuuteen kohdistettuja raha- ja resurssimääriä

Imatran seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Imatran seudun liikenneturvallisuussuunnitelma on laadittu Imatran kaupungin, Ruokolahden, Rautjärven ja Parikkalan kuntien sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen yhteistyönä. Suunnitelmassa on selvitetty kuntien liikenneturvallisuuden nykytilaa sekä kartoitettu liikenneturvallisuusongelmia kyselyn ja onnettomuusanalyysin avulla. Nykytilan selvitys on toiminut lähtökohtana liikenneturvallisuustyön tavoitteiden ja päämäärien asettamiselle. Liikenneympäristön parantamistoimenpiteet ja hallintokuntien liikenneturvallisuustyön toimenpiteistä kootut toimintasuunnitelmat tukevat tavoitteisiin pääsemistä. Imatran seudulla on tapahtunut vuosina 2004–2008 yhteensä 1 371 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Onnettomuuksista 282 on johtanut henkilövahinkoon ja näistä 20 kuolemaan. Näiden viiden vuoden sisällä tapahtuneiden onnettomuuksien laskennalliset kustannukset ovat noin 26,1 M€/vuosi, josta näille neljälle kunnille kohdistuvien kustannusten osuus on yhteensä noin 4,6 M€/vuosi. Kuntien kustannuksista suurin osa kohdistuu terveys- ja sosiaalitoimelle. Asukkaille suunnatun kyselyn mukaan Imatran seudun kunnissa suurimmiksi ongelmiksi nousivat maanteiden ja katujen sekä jalankulku- ja pyöräteiden kunto, mopoilijoiden ja autoilijoiden piittaamattomuus muusta liikenteestä, alkoholin, lääkkeiden ja huumeiden vaikutuksen alaiset kuljettajat sekä talvikunnossapito. Ongelmallisimmiksi kohteiksi miellettiin Imatralla Vuoksenniskantien, Tammiharjun ja Asemakadun liittymä, Ruokolahdella Käringintien ja Puumalantien liittymä, Rautjärvellä Rautjärventie ja Parikkalassa VT 6:n liittymät. Onnettomuusanalyysin, asukaskyselyn ja valtakunnallisten liikenneturvallisuustavoitteiden pohjalta Imatran seudulle laadittiin liikenneturvallisuuden visio ja liikenneturvallisuustyön vuositeemat: Asenteet liikenteessä, mopoilijoiden liikenneturvallisuus, kevyen liikenteen turvallisuus, nopeusrajoituksien noudattaminen sekä ikäihmiset liikenteessä. Työn aikana laadittiin seudun kuntien liikenneympäristön turvallisuuden parantamiseksi toimenpideohjelmat. Suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden pääpaino on nopeasti toteutettavissa, pienissä ja kustannustehokkaissa hankkeissa. Hankkeiden joukossa on myös isohkoja toimenpiteitä, jotka kunnat ovat katsoneet tärkeäksi. Näiden toteuttaminen on nykyrahoituksella kuitenkin erittäin epävarmaa. Toimenpideohjelmien hankkeet sisältävät mm. kevyen liikenteen turvallisuutta parantavia hankkeita, nopeusrajoitusten tehostamistoimia sekä liittymien turvallisuutta parantavia toimia. Imatran seudun kuntiin ehdotetaan nimettäväksi kunnalliset liikenneturvallisuusryhmät koordinoimaan ja seuraamaan liikenneturvallisuustyön etenemistä hallintokunnissa ja sidosryhmissä. Lisäksi suositellaan seudullisen liikenneturvallisuustyöryhmän perustamista kuntien välisten yhteistyön parantamiseksi ja hyvien toimintamallien tietoon saattamiseksi