Lajityypin ehdoilla – maahanmuuton ja maahanmuuttajien artikulaatiot aikakauslehdissä

Tässä artikkelissa tarkastelen, millaiseksi osaksi suomalaisten aikakauslehtien julkisuutta maahanmuutto ja maahanmuuttajat artikuloituivat vuosina 2003–2006, ajanjaksolla ennen aiheen politisoitumista. Maahanmuuttoa mediassa on usein tutkittu uutisjournalismiin painottuen, mikä voi antaa aiheen käsittelystä yksipuolisen kuvan. Uutisjournalismi monesti kärjistää ja tuo esiin lähinnä asioiden kielteiset puolet, toisin kuin useat aikakauslehtitekstit, jotka lähestyvät aiheitaan myönteisen kautta. Aikakauslehtien kohdalla myös lehtien lajityyppiset erot korostuvat, sillä kukin lehti kertoo ajankohtaisista aiheista omalla, lajityyppiinsä ja konseptiinsa sopivalla tavallaan. Kysynkin, millaisia toiminnan ja sanomisen paikkoja maahanmuuttajille artikuloidaan eri lajityyppejä edustavissa aikakauslehdissä? Kuinka lehden lajityyppi tulee esiin maahanmuuttoa koskevien tekstien henkilö- ja aihevalinnoissa? Laajemmin kysymys muotoutuu pohdinnaksi siitä, millaista maahanmuuttoa, millaisia maahanmuuttajia ja millä ehdoilla kukin aikakauslehti omista lähtökohdistaan käsin ehdottaa yhteiskuntaamme kuuluvan tai hyväksyttävän. Jokaisella lehdellä on maahanmuuttajista omat tyyppitapauksensa. Tyyppitapauksia yhdistää maahanmuuton tarkastelu lajityypille ja lukijalle riittävän läheisestä näkökulmasta. Aikakauslehdet antavat maahanmuuttajille tilaa elämänpoliittisina asiantuntijoina ja uuden kotimaansa tarkastelijoina, mutta harvemmin varsinaisina asiantuntijoina. Tarkasteltavia aikakauslehtiä ovat ET, Me Naiset, Rakentaja-lehti ja Suomen Kuvalehti. Analyysissa hyödynnetään määrällistä sisällönanalyysia ja artikulaatioteoriaa

Watchdogs, Advocates and Adversaries : Journalists’ Relational Role Conceptions in Asylum Reporting

Journalistic role conceptions are usually understood as internalised professional conventions about the tasks reporters pursue in society. This study insists that more attention be put on the relational and context-dependent nature of journalistic role conceptions. Adopting a social-interactionist approach to journalistic roles, the study examines how Finnish journalists conceived of their professional roles when covering asylum issues during the so-called “refugee crisis” of 2015–2016. Based on an analysis of open-ended, semi-structured interviews with 24 journalists, we highlight how considerations of the political context and interactions with three key reference groups—officials, asylum seekers and anti-immigrant publics—shaped the journalists’ conceptions of their tasks and duties. The article contributes to the study of journalistic role conceptions by illustrating how the conceptualisation of journalistic roles in relation to reference groups takes place in practice. It also sheds light on the tensions involved in journalistic balancing and negotiation between various available role conceptions, especially in the shifting societal and political contexts of a Europe marked by multiculturalism and the simultaneous rise of anti-immigrant movements.Peer reviewe

Vihapuhe sananvapautta kaventamassa

Julkisuudessa on erityisesti Norjan kesän 2011 joukkosurman jälkeen käyty keskustelua verkkovihasta ja vihapuheesta ja niiden vaikutuksesta yhteiskunnalliseen ilmapiiriin. Tämä kirja perustuu vuosina 2012-2013 tehtyyn tutkimukseen, jossa aggressiivista verkkokeskustelua lähestytään erityisesti suhteessa journalismiin ja sananvapauteen. Tutkimuksen lähtökohtana on ollut huoli, että verkkokeskustelut ja niistä mediaan leviävät aggressiiviset ilmaukset alkavat rajoittaa julkista keskustelua. Yhteiskunnallisen keskustelun mielipiteiden kirjo voi kaventua, jos vihan ja pelon ilmapiiri saa asiantuntijat ja vähemmistöjen edustajat vetäytymään julkisuudesta. Toisaalta nousee kysymys, voidaanko ja missä määrin verkkokeskustelujen sanomisen vapautta rajoittaa, jos vihamielisellä puheella loukataan tai uhataan toisia

Mistä on suomalainen toimittaja tehty? Worlds of Journalism -surveyn tuloksia Suomesta

Raportissa esitellään tuloksia, joita on saatu haastattelemalla suomalaisia toimittajia (n=366) siitä, miten he itse kokevat oman työnsä ja millaisena he näkevät suomalaisen journalismin nykytilan. Aineiston avulla tehdään näkyväksi suomalaisen journalistisen kulttuurin erityispiirteitä. Raportin taustalla on kansainvälinen vertailututkimus Worlds of Journalism Study (WJS), jossa arvioidaan journalismin tilaa, toimintamahdollisuuksia ja journalistien ammatillista omakuvaa maailmanlaajuisesti. Suomen osatutkimus piirtää kuvaa varsin yhtenäisestä ammatillisesta ryhmästä, jota muutoksienkin keskellä pitää koossa yhteinen ymmärrys journalistin työstä ja sen peruspilareista. Eettisyys ja autonomisuus ovat arvoja, jotka keskeisimmin määrittelevät suomalaista journalistista kulttuuria. Selkeimmät jakolinjat suomalaisen toimittajakunnan sisällä kulkevat sukupolvien välillä, mutta nämäkin erot ovat varsin maltillisia. Suomalaiset toimittajat kokevat, että erilaiset ulkopuoliset tahot ja instituutiot eivät pääse vaikuttamaan heidän toimintaansa vahvasti. Sen sijaan jonkin verran vaikutusta koetaan olevan muilla mediakilpailijoilla ja yleisöllä. Suurimmat muutokset ammattitoimittajien työhön ovat viimeisen viiden vuoden aikana tuoneet sosiaalisen median ja tekniikan kehitys sekä käyttäjien tuottamien sisältöjen mukaantulo uutistyöhön

Suomalaisen journalistin itseymmärrys muutosten keskellä

Suomalainen journalismi on viime vuosina elänyt kiihtyvässä murroksessa. Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten toimittajat itse kokevat muutoksen ja sen vaikutukset työhönsä ja omaan ammatilliseen itseymmärrykseensä. Artikkelin teoreettisena viitekehyksenä toimii professionalismin diskursiivinen rakentuminen ja fokuksessa on erityisesti se, millaiseen rooliin journalismiprofession ydinarvot – julkinen palvelu, autonomisuus, eettisyys, objektiivisuus ja ajankohtaisuus – asettuvat suomalaistoimittajien omissa tulkinnoissa. Artikkelin tulokset perustuvat määrällisen kyselytutkimuksen ja laadullisten ryhmähaastatteluiden analysointiin. Tulokset osoittavat, että toimittajat kokevat taloudellis­teknologiset muutokset ja niistä johtuvat resurssivähennykset kaikkein suurimmiksi muutoksiksi työssään. Myös yleisöyhteistyön rooli on korostunut. Näiden muutosten keskellä suomalaistoimittajien itseymmärrystä ohjaavat kuitenkin edelleen hyvin vahvasti professionalismin ydinarvot autonomisuudesta, objektiivisuudesta ja julkisesta palvelusta. Näiden pysyvyyttä selittää ainakin se, että niillä sekä motivoidaan omaa työntekoa että legitimoidaan journalismin asemaa suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan ja muuttuvaan mediakenttään. Tulosten perusteella ajankohtaisuuden ideaali on muutoksen keskellä entisestään vahvistunut, kun taas eettisyyteen liittyvät ammatilliset arvot ovat selkein esimerkki ideaalin ja käytännön välisestä ristiriidasta: arvona eettisyyteen halutaan sitoutua tiukasti, mutta toiminnan tasolla siitä joudutaan käymään jatkuvaa neuvottelua.Suomalainen journalismi on viime vuosina elänyt kiihtyvässä murroksessa. Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten toimittajat itse kokevat muutoksen ja sen vaikutukset työhönsä ja omaan ammatilliseen itseymmärrykseensä. Artikkelin teoreettisena viitekehyksenä toimii professionalismin diskursiivinen rakentuminen ja fokuksessa on erityisesti se, millaiseen rooliin journalismiprofession ydinarvot – julkinen palvelu, autonomisuus, eettisyys, objektiivisuus ja ajankohtaisuus – asettuvat suomalaistoimittajien omissa tulkinnoissa. Artikkelin tulokset perustuvat määrällisen kyselytutkimuksen ja laadullisten ryhmähaastatteluiden analysointiin. Tulokset osoittavat, että toimittajat kokevat taloudellis­teknologiset muutokset ja niistä johtuvat resurssivähennykset kaikkein suurimmiksi muutoksiksi työssään. Myös yleisöyhteistyön rooli on korostunut. Näiden muutosten keskellä suomalaistoimittajien itseymmärrystä ohjaavat kuitenkin edelleen hyvin vahvasti professionalismin ydinarvot autonomisuudesta, objektiivisuudesta ja julkisesta palvelusta. Näiden pysyvyyttä selittää ainakin se, että niillä sekä motivoidaan omaa työntekoa että legitimoidaan journalismin asemaa suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan ja muuttuvaan mediakenttään. Tulosten perusteella ajankohtaisuuden ideaali on muutoksen keskellä entisestään vahvistunut, kun taas eettisyyteen liittyvät ammatilliset arvot ovat selkein esimerkki ideaalin ja käytännön välisestä ristiriidasta: arvona eettisyyteen halutaan sitoutua tiukasti, mutta toiminnan tasolla siitä joudutaan käymään jatkuvaa neuvottelua

Refugee debate and networked framing in the hybrid media environment

In this article, we analyse how the debate on the ‘refugee crisis’ has been constructed in Finnish news media and social media by using big data analytics. The study applies big data with the aim of exploring the dynamics between the mainstream news media and social media and the ways in which these dynamics shape and strategically amplify different understandings of the refugee crisis. The research highlights over-emphasis of crime and threat-oriented themes on refugee issues in social media, as well as illuminates the distinct role of social media platforms in shaping debates through user practices of hyperlink sharing and networked framing. Together these findings suggest that the hybrid media environment provides a possible arena for polarization of the refugee debate that could also be used for political ends.In this article, we analyse how the debate on the ‘refugee crisis’ has been constructed in Finnish news media and social media by using big data analytics. The study applies big data with the aim of exploring the dynamics between the mainstream news media and social media and the ways in which these dynamics shape and strategically amplify different understandings of the refugee crisis. The research highlights over-emphasis of crime and threat-oriented themes on refugee issues in social media, as well as illuminates the distinct role of social media platforms in shaping debates through user practices of hyperlink sharing and networked framing. Together these findings suggest that the hybrid media environment provides a possible arena for polarization of the refugee debate that could also be used for political ends.Peer reviewe

The Datafication of Hate : Expectations and Challenges in Automated Hate Speech Monitoring

Laaksonen, S-M.; Haapoja, J.; Kinnunen, T., Nelimarkka, M. & Pöyhtäri, R. (2020, accepted). . Frontiers in Big Data: Data Mining and Management / Critical Data and Algorithm Studies. doi:10.3389/fdata.2020.00003Hate speech has been identified as a pressing problem in society and several automated approaches have been designed to detect and prevent it. This paper reports and reflects upon an action research setting consisting of multi-organizational collaboration conducted during Finnish municipal elections in 2017, wherein a technical infrastructure was designed to automatically monitor candidates' social media updates for hate speech. The setting allowed us to engage in a 2-fold investigation. First, the collaboration offered a unique view for exploring how hate speech emerges as a technical problem. The project developed an adequately well-working algorithmic solution using supervised machine learning. We tested the performance of various feature extraction and machine learning methods and ended up using a combination of Bag-of-Words feature extraction with Support-Vector Machines. However, an automated approach required heavy simplification, such as using rudimentary scales for classifying hate speech and a reliance on word-based approaches, while in reality hate speech is a linguistic and social phenomenon with various tones and forms. Second, the action-research-oriented setting allowed us to observe affective responses, such as the hopes, dreams, and fears related to machine learning technology. Based on participatory observations, project artifacts and documents, interviews with project participants, and online reactions to the detection project, we identified participants' aspirations for effective automation as well as the level of neutrality and objectivity introduced by an algorithmic system. However, the participants expressed more critical views toward the system after the monitoring process. Our findings highlight how the powerful expectations related to technology can easily end up dominating a project dealing with a contested, topical social issue. We conclude by discussing the problematic aspects of datafying hate and suggesting some practical implications for hate speech recognition.Peer reviewe

Viha vallassa : Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon

Tutkimuksessa selvitettiin yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttavan vihapuheen laajuutta, luonnetta ja vaikutuksia. Tutkimusaineisto koostuu teemahaastatteluista (14 kpl), laajasta Twitteristä kerätystä aineistosta sekä kuntiin ja eduskuntaan lähetetyn kyselyn vastauksista (N=1393). Kyselyn mukaan vihapuheen kohtaaminen on yleistä: Kolmannes kuntapäättäjistä on ollut työnsä vuoksi vihapuheen kohteena. Kaksi kolmasosaa päättäjistä arvioi vihapuheen lisääntyneen viime vuosina. Vihapuheen taustalla voi olla impulsiivista toimintaa, mutta sitä käytetään myös tietoisesti poliittiseen painostukseen, jonka tavoitteena on jonkun henkilön tai poliittisen näkemyksen vaientaminen. Poliittisten vastakkainasettelujen kärjistyminen on yksi syy vihapuheen lisääntymiselle. Tutkimuksen perusteella vihapuhe vähentää sen kohteiden osallistumista politiikkaan ja julkiseen keskusteluun. Vihapuhetta kokeneista kuntapäättäjistä 28 % kertoi halunsa osallistua päätöksentekoon vähentyneen. Puolet kuntapäättäjistä kertoi, että vihapuheen kokeminen heikensi heidän luottamustaan tuntemattomiin ihmisiin. Nykyiset vihapuheen vastaiset toimenpiteet ovat sekä kyselyn että haastattelujen pohjalta riittämättömiä. Etenkin vaaliehdokkaat ja kunnanvaltuutetut jäävät usein ilman tukea joutuessaan vihapuheen kohteeksi. Tutkimuksen mukaan oikeudellisten toimien lisäksi myös muiden toimenpiteiden avulla voidaan torjua ja ehkäistä vihapuhetta. Ehdotamme toimenpiteiksi päättäjien vahvempaa arvojohtajuutta ja vihapuheen tuomitsemista, hyväksytyn puheen rajojen määrittelyä poliittisessa toiminnassa sekä sosiaalisen median alustojen vastuunkantoa. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä