Kuinka inhimillisiä tietokoneet ovat?

Päivittäin julkisuudessa keskustellaan tekoälystä ja tiedotusvälineissä uutisoidaan sen uusista saavutuksista. Usein pohditaan myös onko tekoälyllä samanlaisia kykyjä kuin ihmisillä, mikä on tietokoneen tekoälyn ja ihmisen suhde? Mitä on tietokoneen tekoäly? Voiko koneella olla tietoisuutta, korvaako tietokone tai robotti ihmisen? Entä onko tietokoneella moraalia? Kysytään siis, voisiko koneella olla inhimillisiä ominaisuuksia ja mitä ne silloin olisivat.Non peer reviewe

Mustan aukon ajattelu - Fysiikan reaaliobjekteista ajattelun ideaalisiin objekteihin

Non peer reviewe

Mustan aukon ajattelu – Fysiikan reaaliobjekteista ajattelun ideaalisiin objekteihin

Tieto fysikaalisesta todellisuudesta, kuten kosmologian, astrofysiikan tai hiukkasfysiikan tutkimusobjekteista, kasvaa huimaa vauhtia. Kaikki tieto on lopulta silti ajattelun tulosta. Pysähdytäänkö pohtimaan, mitä se merkitsee?   Tiedosto päivitetty 26.4.2022: Sivun 32 kuvatekstiä on täsmennetty. Alkuperäisestä kuvatekstistä saattoi saada virheellisen käsityksen, että kuva olisi EHT-kollaboraation tuottama. Kuvan on ottanut NASAn Chandra-röntgenteleskooppi

Voisivatko fyysikotkin ymmärtää fenomenologiaa?

Tämän lehden aikaisemmissa numeroissa (Tieteessä tapahtuu 3, 4–5, 7/2010) ovat filosofi ja fenomenologi Juha Himanka sekä fyysikko ja kosmologi Kari Enqvist keskustelleet Himangan kirjan Ei se sittenkään pyöri fenomenologiaan liittyvästä esimerkistä, jonka mukaan Aurinko kiertää Maata eikä päinvastoin. Kirjassaan Monimutkaisuus Enqvist on myös tarkastellut tätä Himangan esimerkkiä. Enqvistin lähtökohta on planeetta Maa, taivaankappale, jonka kiertoliikettä Auringon ympäri hän pitää esimerkkinä tieteen varmimmasta totuudesta. Himangan lähtökohta on jalkojemme alla oleva maa, kaiken liikkeen jäsennyksen alkuperäinen ja liikkumaton perusta

KEKUATAN IMPAK DAN ANALISIS PERMUKAAN PATAHAN POLIMER BLEND POLYESTER/VINYL ESTER DENGAN PERSENTASE METHANOL

Polimer merupakan material yang banyak dikembangkan dan diteliti pada zaman sekarang. Polimer sangat berpotensi untuk ditingkatkan sifat mekanik dan sifat termalnya. Sifat mekanik yang umumnya ditingkatkan dari material polimer adalah ketangguhan. Alasan peningkatan ketangguhan pada material polimer dikarenakan umumnya material polimer bersifat getas. Peningkatan potensi dari material polimer dapat dilakukan dengan cara pencampuran beberapa polimer. Pencampuran beberapa polimer ini dikenal dengan istilah polimer blend. Polimer blend yang digunakan dalam penelitian ini adalah polyester dan vinyl ester. Polyester umumnya digunakan sebagai polimer karena kemudahan dan fleksibilitasnya terhadap struktur yang dibentuk. Namun polyester memiliki sifat mekanik dan termal yang terbatas, sehingga diperlukan paduan lain yang dapat menguatkan dan meningkatkan sifat mekanik serta sifat termalnya. Sedangkan vinyl ester memiliki ketahanan termal yang baik dan kinerja yang tinggi terhadap suatu unsur paduan, sehingga vinyl ester memiliki potensi yang baik untuk dapat meningkatkan sifat mekanik dan termal pada paduan polyester. Pada pembuatan polimer blend ini dilakukan penambahan persentase methanol dengan tujuan untuk meningkatkan tingkat kelarutan paduan, sehingga dapat memberikan peningkatan terhadap harga impak (HI) yang didapatkan. Penambahan persentase methanol adalah sebesar 0%; 2,5%; 5%; 7,5%; dan 10%. Pengujian yang dilakukan adalah pengujian impak dan analisis terhadap permukaan patahan dengan menggunakan mikroskop optik. Nilai yang didapatkan berdasarkan pengujian impak adalah harga impak (HI) yang mengalami peningkatan seiring penambahan persentase methanol dengan harga impak (HI) paling tinggi pada persentase 10% methanol yaitu 29,60 ± 1,67 10kJ/m2 dengan persamaan linier y = 0,85x + 25,34. Kata Kunci : Polimer, Polimer Blend, Polyester, Vinyl Ester, Methanol, Harga Impa

Time trends in socioeconomic differences in incidence rates of cancers of gastro-intestinal tract in Finland

BACKGROUND: The magnitude of socioeconomic differences in health varies between societies, and over time within a given society. We studied the association between social class and incidence of cancers of the gastro-intestinal tract over time in a large cohort in Finland. METHODS: We studied social class variation among 45–69 year-old Finns during 1971–95 in incidence of cancers of the gastro-intestinal tract by means of a computerized record linkage of the Finnish Cancer Registry and the 1970 Population Census, which included social class data. RESULTS: There were 2.3 million individuals in the cohort under follow-up, with 1622 cases of cancer of the esophagus, 8069 stomach (non-cardia), 1116 cardia, 408 small intestine, 6361 colon, 5274 rectum, 1616 liver, 1756 gallbladder, and 5084 pancreas during 1971–1995. Cancers of the esophagus, stomach, cardia, gallbladder and pancreas were most common among persons belonging to a low social class. Cancers of the small intestine in males only, colon in both genders, and rectum in females were most common in the higher social classes. Incidence of stomach cancer decreased and incidence of colon cancer increased over time in both genders in all social classes, and the large differences between social classes remained unchanged over time. Incidence rates of cardia cancer did not change substantially over time. CONCLUSION: There is a large variation in incidence of cancer of the gastrointestinal tract by social class in Finland. Although much of the observed social class differences probably could be explained by known etiological factors such as diet, physical exercise, alcohol consumption, smoking and exogenous hormone use, part of the variation is apparently attributable to largely unknown factors

Higgsin hiukkanen ja Husserlin subjektiviteetti

Euroopan ydintutkimuskeskuksessa CERNissä julkaistiin heinäkuussa 2012 lehdistötiedote ”CERN:in kokeissa on havaittu hiukkanen, joka vastaa kauan etsittyä Higgsin bosonia”. Tiedotteessa kirjoitettiin muun muassa: ”Havaitsemme tuloksissamme selviä merkkejä uudesta hiukkasesta, 5 sigman tasolla, massa-alueella noin 126 GeV”, sekä ”Kaikella välttämättömällä varovaisuudella sanottuna, näyttää siltä, että olemme taitekohdassa: tämän uuden hiukkasen havaitseminen osoittaa meille tien tulevaisuuteen, kohti yksityiskohtaisempaa ymmärrystä siitä mitä näemme tuloksissa” (CERN, lehdistötiedote 4.7.2012)